Kohtaamistyössä ei ole yhdentekevää, millaisin oletuksin ja sanavalinnoin ihminen kohdataan. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus korostaa sitä, että ammatillinen vuorovaikutus rakentaa joko turvaa tai turvattomuutta, osallisuutta tai ulossulkemista. Yhdenvertainen kohtaaminen edellyttää kykyä tarkastella omaa työtä, asennetta, valtaa ja vastuuta.
Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus on yhä näkyvämpi osa suomalaista yhteiskuntaa. Ammatillisessa kohtaamistyössä ilmenee silti edelleen sekä osaamisvajetta että rakenteellisia haasteita (Laiti, 2023; Artemjeff & Sheikh, 2023). Sateenkaari-ihmisten kokemukset syrjinnästä, ulossulkemisesta ja näkymättömyydestä eivät ole yksittäisiä poikkeuksia. Ne kytkeytyvät laajempiin normatiivisiin rakenteisiin, jotka ohjaavat vuorovaikutusta usein tiedostamatta.
Yhdenvertainen kohtaaminen edellyttää paitsi tietoa seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta myös valmiutta tarkastella omaa toimintaa kriittisesti. Ammattilaisilta puuttuu usein riittävä ymmärrys moninaisuudesta ja erityisesti siitä, miksi sateenkaarierityistä osaamista tarvitaan (Söderström ym., 2025). Tämä heijastuu asenteisiin ja palveluiden toteutumiseen.
Myös sosiaalityön opiskelijoilla on tarve vahvistaa moninaisuustietoista osaamistaan, jotta he kykenevät kohtaamaan erilaisia asiakkaita. Sosiaali- ja terveydenhuollossa inklusiivisuus ja tieto moninaisuudesta tukevat ammatillista toimintaa sekä edistävät asiakkaiden kokemaa turvallisuutta, toimijuutta ja osallisuutta.
Tässä artikkelissa tarkastellaan identiteetin rakentumista, vähemmistöstressiä sekä sateenkaarierityisen työn merkitystä asiakas- ja kohtaamistyössä. Lähtökohtana on ajatus siitä, että kohtaaminen ei ole koskaan neutraalia: se joko vahvistaa tai heikentää ihmisen kokemusta osallisuudesta, toimijuudesta ja arvokkuudesta.
Identiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa
Identiteetti on sekä henkilökohtainen että sosiaalinen ilmiö. Se on yksilön ympäristöön sidottu dynaaminen prosessi (Mannerström & Salmela-Aro, 2020). Identiteetti sisältää yksilön subjektiivisen kokemuksen siitä, kuka hän on sekä ne sosiaaliset kategoriat ja roolit, joihin hän kokee kuuluvansa.
Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat keskeisiä identiteetin osa-alueita. Ne eivät ole irrallisia muusta elämästä vaan kietoutuvat perhesuhteisiin, työhön, kulttuuriin ja yhteiskunnallisiin odotuksiin.
Nykykäsityksen mukaan identiteetti ei ”lukkiudu” nuoruudessa, vaan se rakentuu ja muotoutuu koko elämänkaaren ajan. Yhteiskunnan monimutkaistuminen ja elämänpolkujen moninaistuminen ovat pidentäneet identiteetin etsikkoaikaa. Tutkimusten mukaan kokonaisvaltainen identiteetti voi hahmottua vasta pitkälle aikuisuuteen (Fadjukoff ym., 2020.)
Tämä koskee myös seksuaali- ja sukupuoli-identiteettiä. Niin sanottu myöhäisherännäisyys on todellinen ja merkityksellinen ilmiö, jossa ihminen löytää oman seksuaali- tai sukupuoli-identiteettinsä vasta aikuisiällä (Peake & Santavuori, 2019, s. 12). Siihen voi liittyä voimakkaita kriisejä, häpeää ja elämän uudelleen jäsentämistä, mutta myös iloa ja kokemusta siitä, että voi elää omannäköistä elämää.
Ammatillisessa kohtaamistyössä on keskeistä ymmärtää , että identiteetti ei ole vain yksilön sisäinen ominaisuus, vaan se rakentuu jokaisessa vuorovaikutustilanteessa.
Peaken ja Santavuoren (2019, s. 12) mukaan myöhäisherännäisyys ei ole historiallisesti uusi ilmiö. Aiemmin vallinneet ahtaat normit ovat rajoittaneet ihmisten mahdollisuuksia tutustua itseensä ja identiteettiinsä sekä elää avoimesti omana itsenään.
Ammatillisessa kohtaamistyössä on keskeistä ymmärtää , että identiteetti ei ole vain yksilön sisäinen ominaisuus, vaan se rakentuu jokaisessa vuorovaikutustilanteessa. Kohtaaminen voi joko validoida ihmisen kokemuksen itsestään tai mitätöidä sen, toisin sanoen rikkoa tai korjata.
Seksuaalisuus on monimuotoinen osa ihmisyyttä
Seksuaalisuus ymmärretään laajana ihmisen elämän ja identiteetin osana. Se kattaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautumisen ja lisääntymiseen liittyvät kysymykset sekä näiden kokemukselliset ilmentymät eri elämänvaiheissa. (World Health Organization, 2006.)
Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, kehen ihminen kokee seksuaalista vetoa tai on kokematta sitä. Se voi ilmetä monin eri tavoin elämän aikana. Myös sukupuoli on monimuotoinen ilmiö, joka rakentuu biologisten, sosiaalisten ja kokemuksellisten tekijöiden vuorovaikutuksessa. Seksuaalisuus ja sukupuoli eivät ole yksiselitteisiä ilmiöitä, vaan niistä opitaan jatkuvasti lisää tutkimusten avulla. (Breiding Hansen, 2019.)
Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ihmisen sisäistä kokemusta omasta sukupuolestaan. Se voi olla cis-, trans- tai intersukupuolinen, muunsukupuolinen, sukupuoleton tai joustava. Sukupuolen määrittely on itselle kuuluva ja itsestä nouseva prosessi, ei ainoastaan biologinen tai ulkopuolelta määrätty (Alm & Lund, 2020). Näiden kokemusten tunnistaminen ja kunnioittaminen ei ole erityiskohtelua, vaan perusoikeus.
Vähemmistöstressi ja sen vaikutukset
Sateenkaari-ihmisten hyvinvointia kuormittaa usein vähemmistöstressi, joka syntyy toistuvasta altistumisesta syrjinnälle, väkivallalle, vihapuheelle, näkymättömyydelle ja turvattomuudelle (Grigoreva & Szaszkó, 2024; Frost & Meyer, 2023; Jaskari & Keski-Rahkonen, 2021). Vähemmistöstressi muodostuu myös näiden kokemusten aiheellisesta pelosta, sillä esimerkiksi syrjintä on edelleen yleistä yhteiskunnassa. Vähemmistöstressi ei rajoitu yksittäisiin kokemuksiin, vaan ulkoiset stressitekijät voivat vähitellen sisäistyä häpeäksi ja itsesyrjinnäksi (Jaskari & Keski-Rahkonen, 2021).
Monille tämä tarkoittaa kaapissa olemista: tarvetta piilottaa osa identiteetistään turvallisuuden tai hyväksynnän säilyttämiseksi. On tärkeää tiedostaa, että kaapista ulostulo ei ole vähemmistöön kuuluvan velvollisuus, vaan henkilökohtainen ja tilannesidonnainen valinta. Ammattilaisen tehtävä ei ole ohjata ketään kaapista ulos, vaan varmistaa, että ihmisellä on mahdollisuus olla turvassa ja tulla kohdatuksi omilla ehdoillaan.
Tutkimusten mukaan merkittävä osa nuorista määrittelee itsensä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaksi. Vuonna 2023 noin 14 prosenttia nuorista kuului seksuaalivähemmistöihin ja noin 5,5 prosenttia sukupuolivähemmistöihin. Samalla moni heistä raportoi kokeneensa syrjintää, vihaa tai väkivaltaa. (Lehtonen ym., 2024.) Vaikka asenteet ovat osin muuttuneet myönteisemmiksi, rakenteellinen syrjintä ja normatiiviset oletukset elävät sitkeästi arjen käytännöissä.
Sateenkaarierityinen työ ei tarkoita keskittymistä vain tiettyyn ihmisryhmään, vaan moninaisuuden tunnistamista lähtökohtana. Siihen kuuluu ymmärrys siitä, että muut kuin cissukupuoliset ja heteroseksuaalit kokevat keskimäärin enemmän syrjintää, vihaa ja väkivaltaa (International LGBTQI Youth & Student Organisation, 2025; Lehtonen ym., 2024). Nämä kokemukset haastavat sateenkaari-ihmisten hyvinvointia, koettua osallisuutta ja toimijuutta.
Sateenkaarierityinen työ rakentuu sensitiivisyydelle, palautetietoiselle työotteelle ja valmiudelle tarkastella omia toimintatapoja kriittisesti. Turvallisemman tilan periaatteet, syrjimätön kieli ja asiakkaan itsemäärittelyoikeuden kunnioittaminen ovat keskeisiä välineitä tässä työssä.
Korjaava ja vahvistava kohtaamistyö
Korjaava työ perustuu aktiiviseen ja validoivaan kohtaamiseen. Se tarkoittaa, että asiakkaalle sanoitetaan lupa olla oma itsensä, etsiä ja olla keskeneräinen. Moninaisuuden arvostuksen tulee näkyä konkreettisesti ympäristössä, kielessä ja käytännöissä. Sanat ovat myös tekoja, jotka muokkaavat ympäröivää todellisuutta turvallisemmaksi tai turvattomaksi.
Turvallisemman tilan luominen hyödyttää kaikkia. Se vähentää vähemmistöstressiä, vahvistaa yhteisöä sekä tukee mielenterveyttä, osallisuutta ja toimijuutta. Kun moninaisuus nähdään kaiken lähtökohtana, yksilön identiteetti ei ole taakka vaan voimavara.
Yhdenvertaisuuden edistäminen ei ole mielipidekysymys, vaan lainsäädäntöön pohjautuva velvoite (L 1325/2014; L 812/2000; L 785/1992; L 609/1986). Sosiaalialan ammattieettinen vala velvoittaa puolustamaan asiakkaan ihmisoikeuksia (Talentia, i.a.). Lisäksi sosiaalialan eettiset ohjeistukset ohjaavat edistämään yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta (Heikkinen, 2022).
Sosiaali- ja kasvatusalan työ on aina arvosidonnaista ja poliittista sekä vaikuttaa siihen, kenen ääni kuuluu ja kenen kokemus tulee nähdyksi. Paulo Freiren ajatteluun nojaten voidaan todeta, että työssä tehdään joka hetki valintoja sorron puolesta tai sitä vastaan. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden huomioiminen on ihmisoikeuskysymys, mutta samalla myös inhimillinen ja ammatillinen velvoite.
Kun ihminen kohdataan kokonaisena kunnioittavasti, avoimesti ja ilman oletuksia, syntyy tilaa toimijuudelle ja osallisuudelle. Tämä on yhdenvertaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta.
Lähteet
Alm, E., & Lund Engebretsen, E. (2020). Gender self‑identification. Lambda Nordica, 25(1), 48‑56. https://doi.org/10.34041/ln.v25.613
Artemjeff, P., & Sheikh, L. (2023). Esiselvitys rakenteellisesta syrjinnästä: Syrjinnän tunnistaminen ja seuraaminen yhteiskunnan eri osa-alueilla. (Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2023:27). Oikeusministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-627-9
Breiding Hansen, M. (2019). Sexual Orientation and Gender Identity Rights Lost in Translation? Analyzing the UN Member State Disputes on International Human Rights Recognition for Sexual and Gender Minorities. Lambda Nordica, 23(3–4), 122–145. https://doi.org/10.34041/ln.v23.553
Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2020). Identiteetin kehitys aikuisuudessa työn ja perheen elämänalueilla. Psykologia, 55(4), 212–226. https://doi.org/10.62443/psykologia.v55i4.92103
Frost, D. M., & Meyer, I. H. (2023). Minority stress theory: Application, critique, and continued relevance. Current Opinion in Psychology, 51. https://doi.org/10.1016/j.copsyc.2023.101579
Grigoreva, D., & Szaszkó, B. (2024). Minority stress and psychological well‑being in queer populations. Scientific Reports, 14. https://doi.org/10.1038/s41598-024-78545-6
Heikkinen, A. (toim.). (2022). Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. https://talentia.lukusali.fi/#/reader/e9395507-323b-4d10-a25a-27bfbd09cf76
Jaskari, O., & Keski‑Rahkonen, A. (2021). Vähemmistöstressi uhkana seksuaali‑ ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Duodecim, 137(17), 1781–1788. https://hdl.handle.net/10138/347566
L 1325/2014. Yhdenvertaisuuslaki 30.12.2014/1325. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
L 812/2000. Laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
L 785/1992. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
L 609/1986. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8.8.1986/609. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1986/609
Laiti, M. (2023). Towards LGBTQ+ inclusive junior high school nursing: Development of a theoretical model [Väitöskirja, Turun yliopisto]. (Turun yliopiston julkaisuja, Sarja D, Osa 1766, Medica – Odontologica). https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9563-9
Lehtonen, J., Majlander, S., Sares‑Jäske, L., Jehkoi, A., & Luopa, P. (2024). Sukupuoli‑ ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.- ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019–2023. (Tutkimuksesta tiiviisti 13/2024). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-279-2
International LGBTQI Youth & Student Organisation (IGLYO). (2025). LGBTQI-inclusive education: Finland country brief. https://www.education.iglyo.org/2025/finland
Mannerström, R., & Salmela-Aro, K. (2020). Nuorten aikuisten persoonallinen ja sosiaalinen identiteetti sekä psyykkinen hyvinvointi: Nuoruuden valmistautuneisuuden rooli. Psykologia, 55(4), 297–302. https://doi.org/10.62443/psykologia.v55i4.91569
Peake, R.-M., & Santavuori, O. (toim.). (2019). Entiset heterot: kuinka löysin itseni sateenkaaren alta. Atena.
Söderström, I., Clarke, K., Sullivan, C. B., & Rossi, L.-M. (2025). Näkymätön sateenkaarevuus – Sosiaalityön opiskelijoiden seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta koskevat asenteet ja tiedon tarpeet. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 33(3), 328–347. https://doi.org/10.30668/janus.163683
Talentia. (i.a.). Ammattieettinen vala. Saatavilla 22.1.2026 https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/ammattietiikka/ammattieettinen-vala/
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien 8.–9.-luokkalaisten hyvinvointi: Kouluterveyskysely 2019–2023. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://www.thl.fi/kouluterveyskysely
World Health Organization. (2006). Defining sexual health. Report of a technical consultation on sexual health. 28–31 January 2002, Geneva. (Sexual health document series). https://www3.paho.org/hq/dmdocuments/2009/defining_sexual_health.pdf
Kirjoittajat
Mico Ylimäki
lehtori
