4Q-ammattikorkeakoulut ovat käynnistäneet säännöllisen opiskelijoiden hyvinvointikyselyn, jossa hyödynnetään 3X10D-elämäntilannemittaria ja ZekkiPro-työkalua. Tulokset nostavat esiin muun muassa tyytymättömyyttä taloudelliseen tilanteeseen, eroja eri vastaajaryhmien välillä sekä tiedonkeruun kehittämistarpeita. Kerätyn tiedon avulla pyritään parantamaan opiskelijoille tarjottavia tukipalveluita.
Kiinnostus opiskelijoiden hyvinvointia kohtaan on kasvanut merkittävästi 2000-luvun aikana. Hyvinvoinnilla on suuri vaikutus opiskelijoiden opintomenestykseen, opintojen keskeyttämisiin sekä työllistymiseen opintojen jälkeen. (Hossain ym., 2022; Douwes ym., 2023.) Myös suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelijoiden hyvinvointi, oppiminen ja opinnoissa menestyminen ovat yhteydessä toisiinsa (Rönkkönen ym., 2024).
Opiskelijoiden hyvinvointiin panostaminen kannattaa. Kun opiskelijat kokevat saavansa tukea ja omaavansa riittävät psykososiaaliset resurssit, he sitoutuvat opintoihinsa paremmin. Tätä tukea voi saada oppilaitoksen lisäksi muilta opiskelijoilta sekä perheeltä ja ystäviltä. Esimerkiksi rohkaisu, käytännölliset neuvot ja yhteenkuulumisen tunne ovat tärkeitä tekijöitä hyvinvoinnin edistämisessä. (Bakker & Mostert, 2024; Li, 2025).
4Q-ammattikorkeakoulut Diak, Arcada, Humak ja Kamk ovat aloittaneet vuosittaisen kyselyn, jolla kartoitetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja sen muutoksia. Kerättyä tietoa hyödynnetään muun muassa opiskelijoille tarjottavan tuen kehittämisessä. Tässä artikkelissa kerrotaan syksyn 2025 ja kevään 2026 kyselyjen toteuttamisesta ja esitellään tuloksista nousseita havaintoja.
Opiskelijoiden hyvinvoinnilla on monta ulottuvuutta
Tutkijoiden keskuudessa ei ole yhteisymmärrystä siitä, mitä kaikkea opiskelijoiden hyvinvointi pitää sisällään. Siitä kuitenkin ollaan samaa mieltä, että hyvinvointi on moniulotteinen käsite. Koska teoreettiset näkemykset hyvinvoinnista vaihtelevat, opiskelijoiden hyvinvointia on tutkittu määrällisesti monenlaisilla mittareilla ja indikaattoreilla. (Hossain ym., 2022; Bakker & Mostert, 2024.)
Opiskelijoita haastattelemalla on todettu, että heidän mielestään hyvinvointi koostuu opintojen ja muun elämän yhdistelmästä (Douwes ym., 2023). Mittarin on siis tarkasteltava hyvinvointia kokonaisvaltaisesti mutta oltava silti nopea ja helppo täyttää.
Diakissa kehitetyssä 3X10D-elämäntilannemittarissa vastaaja arvioi hyvinvointiaan kymmenellä eri ulottuvuudella asteikolla 0–10 (Kainulainen ym., 2023). Mittari pohjautuu käsitykseen hyvinvoinnin moniulotteisuudesta (esim. Schonhardt ym., 2023). Jo kymmentä ulottuvuutta tarkastelemalla saadaan helposti ja nopeasti luotua yleiskuva vastaajan hyvinvoinnista ja tuen tarpeista. Mittarin luotettavuus on testattu muun muassa opiskelijoilta kerätyllä aineistolla (esim. Kainulainen & Paananen, 2021).
ZekkiPro hyvinvointikyselyn teknisenä alustana
Hyvinvointikysely lähetetään opiskelijoille Diakissa kehitetyn ZekkiPro-järjestelmän kautta. Järjestelmä mahdollistaa erilaisten taustamuuttujien hyödyntämisen sekä lisäkysymysten liittämisen 3X10D-kysymyksiin. Opiskelijahyvinvoinnin seurannassa käytetään 3X10D-mittarin lisäksi kolmea opiskeluun liittyvää lisäkysymystä. Kokonaisuudessaan kysely pitää sisällään seuraavat kysymykset:
Taustakysymykset
- Ikä
- Sukupuoli
- Äidinkieli
- Alempi ylin koulutustaso
- Opiskeluiden aloitusvuosi
- Opiskelijan kampus
- Opiskeltava tutkinto
- Opiskelujen toteutusmuoto
- Yksilöllisen tuen tarve opinnoissa
3X10D-mittarin kysymykset
Arvioi kuinka tyytyväinen olet seuraaviin elämäsi osa-alueisiin (0 erittäin tyytyväinen – 10 erittäin tyytyväinen)
- terveydentila
- kyky voittaa elämässä eteen tulevia vaikeuksia
- asumisolot
- päivittäinen pärjääminen
- perhe
- luotettavien ystävien määrä
- taloudellinen tilanne
- omien vahvuuksien kehittäminen (esim. harrastuksilla)
- itsetunto
- elämä kokonaisuutena
Opiskeluhyvinvointiin liittyvät lisäkysymykset
11. Tarvitsetko tukea opinnoissa suoriutumiseksi (0 todella paljon – 10 en lainkaan)
12. Osaatko suunnitella ajankäyttösi niin, että opinnot etenevät (0 erittäin huonosti – 10 erittäin hyvin)
13. Arvioi opiskelumotivaatiotasi (0 huono – 10 erinomainen)
ZekkiPro-järjestelmän erityisyys on siinä, että se antaa vastaajille henkilökohtaista palautetta ja palvelusuosituksia vastausten perusteella. Jokaiselle kysymykselle on laadittu palautetekstit, ja kukin 4Q-korkeakoulu on määritellyt tukipalvelut, joita järjestelmä tarjoaa vastaajille. Kysely palvelee siis sekä tiedonkerääjiä että kyselyyn vastaajia.
Pieni osa opiskelijoista vastaa kyselyihin
Syksyn 2025 kysely toteutettiin marraskuussa. Kyselyä jaettiin opiskelijoille korkeakoulukohtaisella linkillä eri kanavissa, ja siitä tiedotettiin opetushenkilöstölle ja oppilashuollon edustajille. Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuutta vastata kyselyyn myös esimerkiksi ryhmävastaavien tunneilla. Vastauksia kertyi 2 457, ja vastausprosentti oli noin 20.
ZekkiPro-järjestelmän erityisyys on siinä, että se antaa vastaajille henkilökohtaista palautetta ja palvelusuosituksia vastausten perusteella.
Alkuvuodesta 2026 päätettiin, että jatkossa kyselyt toteutetaan aina keväisin. Samalla tiedonkeruutapaa muutettiin: ZekkiPro-järjestelmään oli tullut päivitys, joka mahdollisti kampanjamuotoisten kyselyjen lähettämisen suoraan sähköpostiin. Kyselylinkin jakamisesta eri kanavia pitkin siis luovuttiin.
Kysely lähetettiin opiskelijoille maaliskuun 2026 loppupuolella. Järjestelmä lähetti vastaamattomille opiskelijoille muistutusviestit kaksi kertaa viikon välein ensimmäisen viestin lähettämisestä. Kysely suljettiin huhtikuun 2026 lopulla, jolloin vastauksia oli kertynyt 1 383. Vastausprosentti oli noin 11 syksyn kyselyn vastausprosentin ollessa noin 20.
Taulukkoon 1 on koottu syksyn ja kevään kyselyjen vastausjakaumat.
| Syksy 2025 | Kevät 2026 | |
|---|---|---|
| Vastaajia | 2 457 | 1383 |
| Vastausprosentti (% opiskelijoista) | 19,6 % | 10,9 % |
| Diak | 22,3 % | 14,8 % |
| Humak | 13,6 % | 14,1 % |
| Arcada | 26 % | 7,6 % |
| Kamk | 16,7 % | 7,5 % |
| Vastaajien sukupuoli (% vastaajista) | ||
| Naiset | 71,1 % | 77,2 % |
| Miehet | 26,4 % | 17,9 % |
| Muu | 1,4 % | 2,3 % |
| Ei halua sanoa | 1,1 % | 2,6 % |
| Ikäryhmä (% vastaajista) | ||
| alle 20 v. | 9,4 % | 1,4 % |
| 20–25 v. | 35,8 % | 30,6 % |
| 26–30 v. | 16 % | 16,9 % |
| 31–40 v. | 20,6 % | 24,6 % |
| 41–50 v. | 13,6 % | 20,5 % |
| yli 51 v. | 4,6 % | 6 % |
| Äidinkieli (% vastaajista) | ||
| suomi | 62,1 % | 77,3 % |
| ruotsi | 22,1 % | 10,8 % |
| muut kielet | 15,8 % | 11,9 % |
| Tutkintotaso (% vastaajista) | ||
| AMK | 92,4 % | 90,3 % |
| YAMK | 7,6 % | 9,7 % |
Taulukko 1. 4Q-kyselyihin vastanneiden vastausjakaumat.
Kevään kyselyssä vastausprosentti tippui, mikä todennäköisesti johtuu siirtymisestä sähköpostikyselyyn. Vastaajien ikäjakauma painottui yli 30-vuotiaisiin, mikä herättää kysymyksen, tavoittaako sähköposti paremmin vanhemmat opiskelijat. Lisäksi kevään kyselyyn vastanneissa oli enemmän äidinkielenään suomea puhuvia. Vastaajajoukko oli myös hieman naisvaltaisempi kuin syksyllä.
Havaintoja tuloksista
Kuviossa 1 on esitetty syksyn ja kevään kyselyjen vastausten keskiarvot. Vertailua kyselytulosten välillä on vaikea tehdä, koska vastaajamäärät ja -jakaumat eivät olleet samanlaiset. Yleishuomiona voi kuitenkin todeta, että vastaajat olivat tyytymättömiä taloudelliseen tilanteeseensa. Sen sijaan he kokivat asumis- ja perhetilanteensa hyväksi.
Kuvio 1. Syksyn ja kevään kyselyjen vastausjakaumat.
Molemmissa kyselyissä itsensä muunsukupuoliseksi kokevien tilanne oli muita heikompi kaikilla ulottuvuuksilla. Miesvastaajilla taas oli naisia enemmän vaikeuksia ajankäytön suunnittelussa, ja heidän opiskelumotivaationsa oli naisia heikompi. Lisäksi naisvastaajat olivat tyytyväisempiä elämäänsä kuin miehet.
Alle 25-vuotiaat vastaajat kokivat terveytensä, itsetuntonsa ja opiskelumotivaationsa vanhempia ikäryhmiä heikommaksi. Tämä todennäköisesti heijastaa laajempaa yhteiskunnallista kehitystä, jossa nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet (esim. Wiens ym., 2026). Nuoremmat vastaajat kokivat myös taloudellisen tilanteensa vanhempia vastaajia huonommaksi.
Lisäksi vastaajien äidinkieli vaikutti hyvinvoinnin kokemukseen. Muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat olivat tyytymättömämpiä asumisoloihinsa, ystävien määrään ja mahdollisuuksiinsa kehittää vahvuuksiaan. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että äidinkielenään ruotsia puhuvilla oli muita heikompi opiskelumotivaatio.
Kyselyillä saadaan tärkeää tietoa hyvinvoinnin muutoksista
Kyselyjen tuloksia käsitellään kunkin 4Q-ammattikorkeakoulun opiskeluhuollon, opinto-ohjaajien ja ryhmävastaavien kanssa. Aineistoa voi tarkastella myös omatoimisesti PowerBI-ympäristössä. Tulokset eivät siis jää pelkästään tiedonkerääjien omaan käyttöön.
Tiedonkeruun haasteista huolimatta 4Q-kyselydata antaa tärkeää tietoa opiskeluhuollon kehittämistoimille. Säännöllisesti toteutettuna kyselyillä saadaan myös tietoa siitä, miten hyvinvointi on muuttunut, kun esimerkiksi tukipalveluja on kehitetty. Tällainen seuranta kuitenkin vaikeutuu, jos kyselyjen vastausprosentit jäävät mataliksi.
Erilaisten kyselyjen vastausprosentit ovat yleisesti ottaen laskeneet (Tilastokeskus, 2024). 4Q-ammattikorkeakoulujen on siis tehtävä työtä tiedonkeruun tehostamiseksi. Tulevissa tiedonkeruissa opiskelijoille on esimerkiksi tarjottava mahdollisuuksia vastata kyselyyn oppitunneilla. Mitä enemmän vastauksia saadaan, sitä paremmin aineisto palvelee sekä kehittämistoimia että tutkimusta.
Lähteet
Bakker, A. B., & Mostert, K. (2024). Study Demands–Resources Theory: Understanding Student Well-Being in Higher Education. Educational Psychology Review 36(92). https://doi.org/10.1007/s10648-024-09940-8
Douwes, R., Metselaar, J., Pijnenborg, G. H. M., & Boonstra, N. (2023). Well-being of students in higher education: The importance of a student perspective. Cogent Education, 10(1). https://doi.org/10.1080/2331186X.2023.2190697
Hossain, S., O’Neill, S., & Strnadová, I. (2023). What Constitutes Student Well-Being: A Scoping Review Of Students’ Perspectives. Child indicators research, 16, 447–483. https://doi.org/10.1007/s12187-022-09990-w
Kainulainen, S., & Paananen, R. (16.12.2021). Evaluating situation of life with the 3X10D survey – How reliable is the assessment? HAMK Unlimited Scientific. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121460445
Kainulainen, S., Paananen, R., Ketola, R., & Porko, P. (2023). Osallisuutta ja vaikuttavuutta vahvistava 3X10D-elämäntilannemittari. (Diak Puheenvuoro 44). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://www.diak.fi/julkaisut/puheenvuoro44/
Li, H. (2025). Students’ wellbeing in positive higher education: conceptual frameworks and influencing factors. Frontiers in Education 10. https://doi.org/10.3389/feduc.2025.1607364
Rönkkönen, S., Kosenkranius, M., Hailikari, T., & Virtanen, V. (29.1.2024). Korkeakouluoppimisen ja opiskeluhyvinvoinnin yhteydestä. HAMK Unlimited Journal. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202401234031
Schonhardt, S., Sullivan, S., & Shisler Marshall, R. (2023). A Focused Review of Multidimensional Well-Being Assessments. Journal of Wellness, 4(2). https://doi.org/10.55504/2578-9333.1140
Tilastokeskus. (22.4.2024). Tutkimusuupumus valtasi suomalaiset – Tilastokeskus huolissaan tiedon vinoutumisesta. https://stat.fi/fi/uutinen/tutkimusuupumus-valtasi-suomalaiset-tilastokeskus-huolissaan-tiedon-vinoutumisesta
Wiens, V., Zitting, J., Paananen, R., & Kainulainen, S. (11.3.2026). Nuorten arkiset ilon aiheet. Kasvun tuki -aikakauslehti. https://itla.fi/artikkelit/nuorten-arkiset-ilon-aiheet/
Kirjoittajat
Joakim Zitting
Diakonia-ammattikorkeakoulu Asiantuntija, YTM
Liisa Björklund
Diakonia-ammattikorkeakoulu Erityisasiantuntija
