Palvelujärjestelmän toimintavoilla ja kohtaamisilla sekä toipujien sosiaalisen identiteetin uudelleen tulkinnalla on keskeinen merkitys mielenterveysongelmista toipumisessa. Tarkastelen tässä tekstissä väitöstutkimukseni (2025) tuloksia ja kehittämisehdotuksia integroivan johtamisen ja empaattisen palvelumuotoilun lähtökohtia vasten.
Integroivan johtamisen ja empaattisen palvelumuotoilun avulla voidaan kehittää toipujalähtöistä toipumiskulttuuria. Tutkin väitöstutkimuksessani (Kapanen, 2025) kansalaisjärjestökentässä toimivien vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä pitkäkestoisista mielenterveyden ongelmista toipumisesta. Tutkimukseni aineisto koostui 21 vertaisen ryhmäkeskusteluista ja kahdenkeskisistä keskusteluista tutkijan kanssa. Tutkimusmenetelmiä olivat induktiivinen temaattinen sisällönanalyysi (Terry & Hayfield, 2012), vuorovaikutuksen äänianalyysi (Engeström, 2004) ja jäsenkategoria-analyysi (Juhila ym., 2012). Lähestymistapa oli sosiokonstruktionistinen. Tässä artikkelissa keskityn tutkimuksessani ehdottamiini kehittämisehdotuksiin toipujalähtöisen toipumiskulttuurin edistämiseksi.
Tutkimukseni tulosten mukaan palvelujärjestelmän toimintavoilla ja kohtaamisilla sekä toipujien sosiaalisen identiteetin uudelleen tulkinnalla on keskeinen merkitys toipumisessa (Kapanen, 2025). Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja palvelutarpeet voivat vaihdella toipumisen polulla, jolloin hoidon ja palveluiden sekä tuen tarpeet ovat moninaisia.
Toipujalähtöistä toipumiskulttuuria voitaisiin edistää integroivan johtamisen keinoin
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation edistämisessä tähdätään palveluiden yhdenvertaisuuteen, asiakaslähtöisten palveluprosessien sujuvoittamiseen ja palvelutarpeisiin vastaamiseen yhteensovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä resurssien tehokkaampana käyttönä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023).
Diakin Monialainen ja yhteensovittava johtaminen (YAMK) -tutkinnossa on paneuduttu monialaisten ja -toimijaisten työyhteisöjen ja yhteistyötä silloittavan johtamisen kysymyksiin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Diakin johtamiseen painottuvassa YAMK-tutkinnossa on opiskeltu myös palveluiden yhteiskehittämistä ja johtamista. Yhteistyöhön painottuvan johtamisen keskiössä ovat asiakkaiden tarpeet, eri ammattialat, yksiköt ja organisaatiot silloittavan yhteistyön ja prosessien johtaminen sekä uudenlaisten yhteistyömallien omaksuminen ja käyttöönotto (Hujala ym., 2020; Kekäläinen ym., 2025). Yhteistyötä silloittavassa johtamisessa tarvitaan myös johtajien sitoutumista sekä vallan ja vastuun kysymysten vuoropuhelua eri toimijoiden ja organisaatioiden välillä. Johtamisessa ja kehittämisessä painottuu kokonaisuuksien tarkastelu (Kekäläinen ym., 2025).
Toipujalähtöinen toipumiskulttuuri tarkoittaisi toteutuessaan yhteisesti sovittuja toimintakäytänteitä ja voimavaralähtöistä kulttuuria, kumppanuutta ja yhteistoimijuutta eri ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden välillä.
Väitöstutkimuksessani (Kapanen, 2025) esille tuomani toipujalähtöinen toipumiskulttuuri tarkoittaisi toteutuessaan yhteisesti sovittuja toimintakäytänteitä ja voimavaralähtöistä kulttuuria, kumppanuutta ja yhteistoimijuutta eri ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden välillä. Toipujalähtöisen toipumiskulttuurin edistäminen merkitsisi toipujan oman kokemusasiantuntijuuden lisäksi vertaistuen mahdollistamista (emt).
Integroivalla johtamisella voitaisiin tukea toipujalähtöistä toipumiskulttuuria hahmottamalla asiakaslähtöisesti palvelujen ja toimintojen kokonaisuuksia pois päällekkäisistä tai pirstaleisista palveluista (Laulainen ym., 2025). Lisäksi on todettu, että johtamisessa tarvitaan yhteisiä rakenteita sekä luottamusta ja yhteistoimijuuden vahvistamista niin organisaatioiden sisällä kuin organisaatioiden välillä (emt).
Toipujalähtöisen toipumiskulttuurin edistämisessä tarvitaan empaattista palvelumuotoilua
Yhteiskehittämisen (co-creation, co-production) käsitettä on määritelty eri tavoin (Keskitalo, 2021). Yhteiskehittämisellä (co-creation) voidaan korostaa prosessia, jossa osallistujat ovat alusta asti mukana suunnittelemassa ja innovoimassa uusia palveluita ja ratkaisuja (Aakerblom & Ness, 2021). Yhteistuotanto (co-production) -tyyppisellä yhteiskehittämisellä on viitattu kehittämisprosessiin, jossa palveluita tuotetaan ja toteutetaan yhdessä palveluiden käyttäjien ja ammattilaisten kesken (Brandsen & Pestoff, 2006). Molemmissa edellä mainituissa kehittämisen muodot voivat osaltaan limittyä toisiinsa. Yhteiskehittämisellä onkin usein tarkoitettu kansalaisten osallistumista palvelujärjestelmän uudistamiseen ja kehittämiseen (Aakerblom & Ness, 2021). Julkisia palveluita yhdessä suunnittelemalla ja kehittämällä pyritään kansalaisten ja ammattilaisten aktiiviseen mukana oloon niin strategisella tasolla kuin palvelujärjestelmätasolla (Keskitalo, 2021).
Yhteiskehittämisen prosesseihin sopivat hyvin eri palvelumuotoilun menetelmät, kun palvelupolkuja ja palvelukokonaisuuksia suunnitellaan ja kehitetään. Palvelukokonaisuuksien kehittämisessä voitaisiin hyödyntää empaattista palvelumuotoilua (Abrell, 2025). Empaattisessa palvelumuotoilussa tähdätään syvälliseen palveluiden käyttäjien ja asiakkaiden tarpeiden, tunteiden ja kokemusten kuuntelemiseen ja ymmärtämiseen (emt.). Empaattisuutta korostavan palvelumuotoilun keinoja voivat olla erilaiset osallistuvat, taidelähtöiset ja tarinalliset (storytelling) menetelmät sekä digitaalisten alustojen ja digityötapojen hyödyntäminen (Kylmänen, 2025; Bergström ym., 2025). Dialoginen tila ja turvallisen ilmapiirin mahdollistaminen edistävät yhteisesti jaettua ja rakentuvaa palveluiden muotoilua.
Väitöstutkimuksessani (2025) esille tuomani toipujalähtöinen kulttuuri hyötyisi empaattisesta palvelumuotoilusta. Empaattisen palvelumuotoilun keinoin voidaan vahvistaa kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten välistä dialogia, yhteissuunnittelua sekä toipujien osallisuutta ja toimijuutta niin palvelujärjestelmätasolla kuin strategisesti ohjelmatasolla yhteiskunnassa (ks. Kivinen ym., 2020).
Sitran tulevaisuusvaltalinssi on oivallinen työväline tulevaisuuden muotoiluun. Työvälineen avulla voi pohtia eri ammattilaisten, asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden yhteistyönä, miten toivottavaan ja mahdollisuuteen tulevaisuuteen voi vaikuttaa, kun mielenterveyspalveluita ja tukea kehitetään toipujalähtöinen toipumiskulttuuri huomioiden.
Lähteet
Abrell, T. (2025). User Empathy in the Early Phase of Product Service Systems Development: Challenges with User Research, Service Blueprinting and Service Prototyping. Teoksessa Melanie, Sarantou., Satu Miettinen & Titta Jylkäs (toim.). Empathic Service Design. Challenges in design, analysis and services. Bloomsbury Visual Arts. (s. 19 – 33).
Aakerblom, K. B., & Ness, O. (2021). Peer support workers in co-production and co-creation in public mental health and addiction services: Protocol for a scoping review. PLOS ONE 16(3): e0248558. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0248558
Brandsen, T., & Pestoff, V. (2006). Co-production, the third sector and the delivery of public services: An introduction.) Public Management Review, 8(4). (s. 493 – 501). https://doi.org/10.1080/14719030601022874
Bergström, J., Pietarinen, H., & Miettinen, S. (2025). More-Than-Human-Empathy in Arts-Based Material Research Process. Teoksessa Melanie, Sarantou., Satu Miettinen & Titta Jylkäs (toim.). Empathic service design: challenges in design, analysis and services. Bloomsbury Visually Arts. (s.188–206).
Engeström, Y. (2004). Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino.
Hujala, A., Mustonen, E., Klinga, C., Lammintakanen, J., Laulainen, S., & Taskinen, H. (2020). Integroiva johtaminen. Teoksessa Anneli Hujala & Helena Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press. 978-952-359-022-9.pdf 6. (s. 131–149).
Juhila, K., Jokinen, A., & Suoninen, E. (2012). Kategoria-analyysin juuret. Teoksessa Arja Jokinen, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. Kategoria, kulttuuri & moraali – Johdatus kategoria-analyysiin. Vastapaino. (s.17–44).
Kapanen, H. (2025). Mielenterveystoipumisen rakentuminen puheena. Akateeminen väitöskirja. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 422. Lapin yliopisto.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-518-5
Kekäläinen, U., Lammintakanen. J., & Laulainen, S. (2025). Yhteensovittava johtaminen sosiaalihuollon monialaisessa yhteistyössä. Teoksessa Aini Pehkonen & Aino Kääriäinen, Riitta-Liisa Kinni ja Piia Puurunen (toim.). Vaativa sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2025. SoPhi. Jyväskylän yliopisto. (s. 233–251). Vaativa sosiaalityö :: JYX
Keskitalo, E. (2021). Yhteiskehittämisen tausta ja käsite. Teoksessa Keskitalo, E., & Vuokila-Oikkonen, P. (toim.). (2021). Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluhin – kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen. (s.12–22). (Diak Työelämä 25). Diakonia-ammattikorkeakoulu. Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluihin.
Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni – osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Anneli Hujala & Helena Taskinen (toim.), Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Press. 978-952-359-022-9.pdf (s. 267294).
Kylmänen, Anu. (2025). Empathy and distance learning. Teoksessa Melanie, Sarantou., Satu Miettinen & Titta Jylkäs (toim.). Empathic service design: challenges in design , analysis and services. Bloomsbury Visually Arts. (s.158 – 173).
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021. Lainsäädäntö. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2021/612#chp_1__sec_3
Laulainen, S., Kannasoja, S., Kekäläinen, U., Kokkonen, T., Lammintakanen, J., Miettinen, J., Niskanen, M., Närhi, K., Tchaplinski, S., Vornanen, R., & Kumpulainen, J. (2025). Yhteensovittavalla johtamisella sosiaalihuolto tasavertaiseksi toimijaksi hyvinvointialueilla. Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20251717.
Terry, G., & Hayfield, N. (2021). Essentials of thematic analysis. American Psychological Association.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2023). Palveluintegraatio. https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma/palveluintegraatio
Sitra. Tulevaisuusvaltalinssi. https://www.sitra.fi/tyokalu/tulevaisuusvaltalinssi/
Kirjoittajat
Heini Kapanen
Lehtori
