Lapset puheeksi® -menetelmän tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kehitystä ja mielenterveyttä. Menetelmä perustuu ammattilaisen ja perheen väliseen keskusteluun, jonka avulla vahvistetaan perheen yhteistä ymmärrystä sujuvasta arjesta. Tutkimusten mukaan menetelmä edistää positiivista mielenterveyttä, joka on olennainen osa yksilön hyvinvointia ja toimintakykyä.
Positiivinen mielenterveys on voimavara ja olennainen määrittäjä yksilön hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Sen keskiössä ovat ihmisen vaikutusmahdollisuudet omaan elämään, toiveikkuus ja kyky kohdata vastoinkäymisiä. Tärkeitä ovat myös tyydyttävät sosiaaliset suhteet, myönteinen käsitys itsestä ja usko omiin kehittymismahdollisuuksiin. (Fusar-Poli ym., 2020.)
Positiivinen mielenterveys voidaan nähdä eriasteisena emotionaalisena, psykologisena, sosiaalisena, fyysisenä ja hengellisenä hyvinvointina. Positiivisella mielenterveydellä on yhteys parempaan fyysiseen terveyteen, elämänlaatuun, oppimiseen ja positiiviseen terveyskäyttäytymiseen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2025.)
Positiivisen mielenterveyden käsite pyrkii siirtämään ajattelua pois sairaus- ja ongelmakeskeisyydestä. Ajatuksena on, että positiivinen mielenterveys on enemmän kuin mielenterveyshäiriöihin puuttumista. Vaikka ihmisellä ei ole diagnosoitua mielenterveyden häiriötä, hänellä voi olla heikentynyt psyykkinen hyvinvointi. Toisaalta mielenterveyden häiriötä sairastavalla voi olla voimavaroja ja psyykkistä terveyttä. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2025.)
Tässä artikkelissa tarkastellaan Lapset puheeksi® -menetelmää (myöhemmin myös LP-menetelmä) positiivisen mielenterveyden näkökulmasta. LP-menetelmällä rakennetaan lapsen tai nuoren ja hänelle tärkeiden aikuisten välille yhteistä ymmärrystä sujuvasta arjesta.
Resilienssi on mielen joustavuutta ja toipumiskykyä
Resilienssi liittyy positiiviseen mielenterveyteen ja kuvaa aivojen ja mielen joustavuutta. Se tarkoittaa kykyä selviytyä ja toimia vaikeissa elämäntilanteissa sekä sopeutua muutoksiin. Resilienssi on sekä prosessi että lopputulos, ja se on sekä yksilöllistä että yhteisöllistä. Sen rakentuminen vaatii riittäviä resursseja ja niiden saatavuutta. (Wiles, 2023.)
Erityisen tärkeää resilienssi on silloin, kun elämässä kohdataan vastoinkäymisiä. Se auttaa ymmärtämään ja vahvistamaan terveyttä haastavina aikoina. (Wiles, 2023.) Traumaattisissa tilanteissa resilienssiä vahvistaa turvallinen ihmissuhde ennen ja jälkeen tapahtuman. Mahdollisuus puhua kokemuksesta luotettavan ihmisen kanssa auttaa jäsentämään tapahtunutta ja lievittää henkistä kuormitusta. (Silvola ym., 2022; Duchek, 2020.)
Resilienssi on myös taitoa tunnistaa mielenterveydelle haitallisia ajattelu- ja toimintamalleja. Sen vahvistumista tukevat positiivisen mielenterveyden osa-alueet, osallisuuden kokemus sekä voimavara- ja ratkaisukeskeinen työote. (Laranjeira & Querido, 2022; Vuokila-Oikkonen & Siira, 2020; Ahola & Furman, 2007.)
Lapset puheeksi® -menetelmä vahvistaa perheiden pärjäävyyttä
LP-menetelmä on näyttöön perustuva keskustelumenetelmä, jonka tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren kehitystä ja mielenterveyttä. Menetelmä auttaa tunnistamaan arjen sujuvia asioita eli pärjäävyyttä, johon voidaan vaikuttaa vuorovaikutuksella ja ympäristön tuella. Menetelmä keskittyy ongelmien ehkäisyn lisäksi lapsen tärkeiden ihmissuhteiden vahvistamiseen. (MIELI Suomen mielenterveys ry, 2025).
LP-menetelmässä pyritään tunnistamaan, mitkä asiat sujuvat arjessa ja millä pienillä teoilla aikuiset voivat tukea lapsen tai nuoren hyvinvointia (MIELI Suomen mielenterveys ry, 2025). Näin vahvistetaan positiivisen mielenterveyden keskeisiä osa-alueita, kuten ihmissuhteita, osallisuutta ja toiveikkuutta. Menetelmän vahvuuslähtöinen näkökulma tukee samoja periaatteita kuin positiivinen mielenterveys. (MIELI Suomen mielenterveys ry, 2025).
Menetelmä perustuu perheenjäsenten ja ammattilaisen yhteiseen keskusteluun lapsen tai nuoren arjesta.
Menetelmä perustuu perheenjäsenten ja ammattilaisen yhteiseen keskusteluun lapsen tai nuoren arjesta. Keskustelu käydään ennalta määriteltyjen teemojen pohjalta, joihin vanhemmat tutustuvat etukäteen. Teemat liittyvät arjen sujumiseen eri ympäristöissä, kuten kotona, päiväkodissa tai koulussa ja vapaa-ajalla. Ne auttavat käsittelemään myös haastavia asioita ja pohtimaan, millaista tukea tai muutosta perhe mahdollisesti tarvitsee. (MIELI Suomen mielenterveys ry, 2025).
LP-keskustelu lisää yhteistä ymmärrystä lapsen tai nuoren arjesta ja koko perheen tilanteesta. Jos lapsi ei ole mukana ammattilaisen ja vanhempien välisessä keskustelussa, vanhempia kannustetaan jatkamaan keskustelua kotona. Avoin puhe vahvistaa lapsen tai nuoren kokemusta siitä, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja aikuiset tukevat häntä. Samalla vanhempien osallisuus ja tunne tuen saamisesta vahvistuvat. (MIELI Suomen mielenterveys ry, 2025).
Lapset puheeksi® on vaikuttava menetelmä
Vaikuttava menetelmä on käyttökelpoinen, turvallinen ja soveltuu palvelujärjestelmään. LP-menetelmän turvallinen käyttö tarkoittaa, ettei se lisää lasten huolta vanhemmistaan eikä aiheuta vanhemmille syyllisyyttä tai ylimääräistä kuormitusta. (Solantaus ym., 2009.)
LP-menetelmän vaikutuksia on tutkittu laajasti sekä aikuispsykiatriassa että kouluympäristössä. (Solantaus ym., 2010; Toikka & Solantaus, 2006.) Kouluissa tehdyn tutkimuksen mukaan vanhemmat kokivat menetelmän myönteisenä ja arvioivat hyötyneensä sen käytöstä. (Allemand ym., 2023.) Goodyearin ym. (2022) mukaan menetelmä tukee vanhemman itsesäätelyä ja auttaa ymmärtämään lapsen arkea ja sen merkitystä paremmin.
Suomessa aikuispsykiatriassa tehdyssä tutkimuksessa 45 prosenttia vanhemmista (N = 119) koki voivansa paremmin menetelmän käytön jälkeen, eikä kukaan kertonut voivansa huonommin. Vanhempien kokemus työskentelystä oli myönteinen, ja kaikki pystyivät keskustelemaan haluamistaan asioista. (Solantaus ym., 2010; Toikka & Solantaus, 2006.)
Vanhemmista 65 prosenttia kertoi syyllistävänsä itseään vähemmän sairaudestaan, ja 45 prosenttia hyväksyi itsensä aiempaa paremmin. Luottamus omaan vanhemmuuteen vahvistui puolella vastaajista, ja 70 prosenttia koki saaneensa työkaluja vanhemmuuteensa. Yli puolella vastaajissa huolet lapsista vähenivät sekä luottamus lasten ja perheen tulevaisuuteen kasvoi. Lisäksi hoitomotivaatio lisääntyi 40 prosentilla vanhemmista. (Solantaus ym., 2010; Toikka & Solantaus, 2006.)
Tärkeää oli, että vanhemmista 85 prosenttia jatkoi LP-menetelmän tuottaman tiedon hyödyntämistä osana hoitoaan (Solantaus ym., 2010; Toikka & Solantaus, 2006). Myös työntekijöiden mielestä menetelmä lisäsi työniloa ja motivaatiota (Toikka & Solantaus, 2006).
Satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia LP-menetelmästä on tehty myös Kreikassa, Japanissa ja Kiinassa. Tulokset ovat yhdensuuntaisia Suomessa tehtyjen tutkimusten kanssa. (Giannakopoulos ym., 2021.)
Kiinassa meneillään olevan, vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan LP-menetelmä lisäsi vanhempien luottamusta ja tyytyväisyyttä omaan vanhemmuuteensa (Xu ym., 2024). Wirehag Nordh ym. (2022) puolestaan havaitsivat, ettei LP-menetelmään osallistuneiden vanhempien lapsilla esiintynyt lisääntyneitä mielenterveysongelmia. Sen sijaan menetelmä tuki vanhemmuutta erityisesti haastavissa kasvatustilanteissa.
Lapset puheeksi® -menetelmä tukee hyvinvointia
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että LP-menetelmä vahvistaa positiivista mielenterveyttä. Se on käytännöllinen ja myönteinen työskentelytapa, joka tukee lasten ja nuorten sekä perheiden hyvinvointia. Menetelmä on linjassa positiivisen mielenterveyden periaatteiden kanssa ja edistää resilienssiä yksilö- ja yhteisötasolla.
LP-menetelmän juurtuminen organisaatioon edellyttää selkeää johtamista, vastuuhenkilöiden nimeämistä ja sen integroimista osaksi palvelujärjestelmää. Lisäksi menetelmää tulee tarjota säännönmukaisesti ja suunnitelmallisesti. (Allchin, 2020.)
Lähteet
Ahola, T., & Furman, B. (2007). Onnistuminen on joukkuelaji. reteaming®-valmentajan käsikirja. Lyhytterapiainstituutti oy.
Allchin, B. (2020). Exploring the implementation and sustainability of Let’s Talk about Children – a model for family-focused practice in adult mental health services [Väitöskirja, Monash University]. https://doi.org/10.26180/14214686.v1
Allemand, L., Niemelä, M., Merikukka, M., & Salmela-Aro, K. (2023). The “Let’s Talk about Children” intervention in a Finnish school context: fidelity, parents’ experiences, and perceived benefits. Educational Psychology, 14. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2023.1183704
Duchek, S. (2020). Organizational resilience: a capability-based conceptualization. Business Research, 13, 215–246. https://doi.org/10.1007/s40685-019-0085-7
Fusar-Poli, P., de Pablo, G. S., De Micheli, A., Nieman, D. H., Correll, C. U., Kessing, L. V., Pfennig, A., Bechdolf, A., Borgwardt, S., Arango, C., & van Amelsvoort, T. (2020). What is good mental health? A scoping review. European Neuropsychopharmacology, 31, 33–46. https://doi.org/10.1016/j.euroneuro.2019.12.105
Giannakopoulos, G., Solantaus, T., Tzavara, C. & Gerasimos, K. (2021). Mental health promotion and prevention interventions in families with parental depression: A randomized controlled trial. Journal of Affective Disorders, 278, 114–121. https://doi.org/10.1016/j.jad.2020.09.070
Goodyear, M. J., Allchin, B., Burn, M., von Doussa, H., Reupert, A., Tchernegovski, P. Sheen, J., Cuff, R., Obradovic, A., Solantaus, T., & Maybery, D. (2022). Promoting Self-Determination in Parents with Mental Illness in Adult Mental Health Settings. Journal of Family Nursing, 28(2), 129–141. https://doi.org/10.1177/10748407211067308
Laranjeira, C., & Querido, A. (2022). Hope and Optimism as an Opportunity to Improve the “Positive Mental Health” Demand. Health Psychology, 13. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2022.827320
MIELI Suomen mielenterveys ry. (22.10.2025). Lapset puheeksi® -menetelmä. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/perheet/toimiva-lapsi-ja-perhe-tyo/lapset-puheeksi-menetelma/
Solantaus, T., Toikka, S., Alasuutari, M., Beardslee, W. R., & Paavonen, E. J. (2009). Safety, Feasibility and Family Experiences of Preventive Interventions for Children and Families with Parental Depression. International Journal of Mental Health Promotion, 11(4), 15–24. https://doi.org/10.1080/14623730.2009.9721796
Solantaus, T., Paavonen, E. J., Toikka, S., & Punamäki, R. L. (2010). Preventive interventions in families with parental depression: children’s psychosocial symptoms and prosocial behavior. European Child & Adolescent Psychiatry, 19, 883–892. https://doi.org/10.1007/s00787-010-0135-3
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (15.5.2025). Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi. https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys-eli-mielen-hyvinvointi
Toikka, S., & Solantaus, T. (2006). The Effective Family Programme II: Clinicians’ Experiences of Training in Promotive and Preventative Child Mental Health Methods. International Journal of Mental Health Promotion, 8(4), 4–10. https://doi.org/10.1080/14623730.2006.9721746
Vuokila-Oikkonen, P., & Siira, T. (2020). ITU2 osallistuva toimintamalli yhdessä tehden. Teoksessa P. Vuokila-Oikkonen, S. Hyväri & E. Keskitalo (toim.), Asukkaat alueen hyvinvoinnin rakentajina – kokemuksia Oulun Rajakylän kehittämisestä (s. 13–15). (Diak Työelämä 19). https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-354-4
Wiles, J. (2023). Health geographies II: Resilience, health and place. Progress in Human Geography, 47(3), 470–478. https://doi.org/10.1177/03091325231166398
Wirehag Nordh, E.-L., Grip, K., Thorvaldsson, V., Priebe, G., Afzelius, M., & Axberg, U. (2022). Preventive interventions for children of parents with depression, anxiety, or bipolar disorder: A quasi-experimental clinical trial. Acta Paediatrica, 112(1), 132–142. https://doi.org/10.1111/apa.16555
Xu, L., Sheng, Z., Zhou, T., Xie, C., Wang, X., Zhang, W., Wu, T., Gronholm, P., Chen, D., Ma, H., Thornicroft, G., Guan, L., & Yu, X. (2024). ’Let’s Talk About Children’ family focused practice for children of parents with schizophrenia and bipolar disorder: protocol for a randomized controlled trial. BMC Psychiatry, 24(5). https://doi.org/10.1186/s12888-023-05457-6
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199148
