Laatu on sana, joka liukuu helposti puheessa, mutta harvoin pysähtyy paikoilleen. Se voi tarkoittaa tehokkuutta, tuloksia, vaikuttavuutta, mutta yhtä lailla inhimillisyyttä, kohtaamista ja merkitystä. Korkeakouluissa laadusta puhutaan usein järjestelmien ja mittarien kautta, mutta yhtä hyvin voisimme kysyä: millaista laatua haluamme elää ja tuottaa?
Laadun voi nähdä kuin meren pinnan, joka näyttää yhdeltä, mutta sen alla on kerroksia, virtauksia ja syvyyttä. Laatua ei kannata tarkastella vain lopputuloksena, vaan jatkuvasti liikkeessä olevana, tilanteissa muotoutuvana ilmiönä. Se syntyy vuorovaikutuksessa, ja sen ydin on yhteisessä pyrkimyksessä tehdä asioita hieman paremmin kuin eilen.
Mitä korkeakoulun laatu oikeastaan on?
Kun puhumme korkeakoulun laadusta, viittaamme usein moniin eri asioihin: opetuksen tasoon, opiskelijoiden kokemuksiin, tutkimuksen vaikuttavuuteen tai organisaation toimintakulttuuriin. Mutta mitä laatu täsmällisesti ottaen on?
Laatua voidaan määritellä monesta näkökulmasta. Perinteisesti se on nähty eräänlaisena mittarina, kuten standardien, tavoitteiden ja tulosten vastaavuutena. Maailmanlaajuisesti suosituimman laatustandardin ISO 9000 -sarjan mukaisesti laatu tarkoittaa “ominaisuuksien kokonaisuutta, joka täyttää asetetut vaatimukset”. Tämä määritelmä korostaa yhtenäisyyttä ja toistettavuutta: laadukas toiminta tuottaa tasaisia tuloksia ja vastaa odotuksiin.
Koulutuksessa laatu ei kuitenkaan ole vain suorituskykyä tai tehokkuutta, vaan myös merkityksiä, arvoja ja kohtaamisia. Laadun luonne muuttuu tilanteiden mukana, joten se voi olla tekninen, taloudellinen, sosiaalinen, pedagoginen tai inhimillinen ilmiö (Rubalcaba, 2022). Korkeakoulumaailmassa nämä kaikki kerrostumat kietoutuvat toisiinsa. Korkeakouluissa laatu tarkoittaa samalla myös sitä, miten hyvin koulutus vastaa yhteiskunnan, työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin. Laatu ei siis ole vain hallittavissa oleva järjestelmä, vaan elävä ja yhteisöllinen ilmiö.
Laadun monimerkityksisyys ja konteksti
Laatu on käsite, joka muuntuu sen mukaan, kuka siitä puhuu ja missä yhteydessä sitä tarkastellaan. Laatututkija Lillrank (2017) on kuvannut oivaltavasti sanan laatu monimerkityksellisyyttä tuomalla esiin sitä, kuinka se tarkoittaa yleiskielessä eri asioita riippuen siitä, mihin se yhdistetään. Esimerkiksi vastinparit laatu–hinta, laadullinen–määrällinen, laadukas–virheellinen ja korkealaatuinen–huono paljastavat, kuinka laatu toimii sekä erottelijana että mittapuuna. Laatu erottaa hyvän huonosta, oikean väärästä, sopivan sopimattomasta, kelvollisen kelvottomasta ja virheettömän virheellisestä.
Näin ymmärrettynä laatu ei ole vain tekninen tai hallinnollinen ominaisuus, vaan myös moraalinen, esteettinen ja kulttuurinen kysymys. Se kertoo, mitä pidämme arvokkaana, oikeana ja tavoiteltavana. Korkeakoulujen maailmassa tämä tarkoittaa sitä, että laatu ei rajaudu pelkästään tuloksiin tai mittareihin, vaan heijastaa yhteisön arvoja ja käsitystä siitä, mitä pidetään “hyvänä” opetuksena, tutkimuksena ja ihmisenä kasvamisena.
Kuvio1. Laadun monimerkityksisyys (Lillrank, 2017)
Korkeakoulumaailmassa laadun merkitys vaihtelee sen mukaan, kuka sitä tarkastelee ja millaisessa tilanteessa. Laatu saa eri painotuksia riippuen toimijan roolista ja vastuusta. Yhdelle se on hallintaa, säädösten ja sääntöjen noudattamista, toiselle inhimillistä kohtaamista ja oppimisen iloa.
Laatu ei ole vain tekninen tai hallinnollinen ominaisuus, vaan myös moraalinen, esteettinen ja kulttuurinen kysymys.
- Viranomaiselle laatu merkitsee vastuullisuutta, säädösten noudattamista ja standardien täyttymistä.
- Organisaatiolle se tarkoittaa strategista kyvykkyyttä, vaikuttavuutta ja jatkuvaa parantamista.
- Opettajalle laatu ilmenee pedagogisena harkintana, läsnäolona ja oppimisen tukemisena.
- Opiskelijalle laatu on ennen kaikkea kokemus ja tunne siitä, että oppiminen on mielekästä ja merkityksellistä.
Laatua on siis mahdotonta määritellä yhdellä tavalla, sillä se on aina sidoksissa kontekstiin – aikaan, paikkaan ja näkökulmaan. Laatu on yhtä aikaa yksilöllistä ja yhteistä, eikä se ole vain tulos, vaan myös prosessi ja kokemus. Siksi laadunhallinta keskittyy prosessien kehittämiseen, palautteiden keräämiseen ja jatkuvaan parantamiseen.
Laatu koulutuspalveluissa
Tutkimuksissa on esitetty, että koulutus tulisi nähdä palveluna, koska sen toteuttamisessa on tunnistettavissa palveluiden yleisiä piirteitä (Rubalcaba, 2022). Niitä ovat koulutuksen palveluiden aineettomuus ja pitkäkestoisuus, jotka ilmenevät oppimistuloksissa ja osaamisessa. Korkeakoulutus myös syntyy palveluiden tapaan yhteisöllisenä prosessina, yhteistyössä opettajien, opiskelijoiden, työelämän ja yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.
Tavallisessa palvelussa asiakas arvioi laatua usein heti, esimerkiksi kysymällä maistuiko kahvi, toimiiko tuote. Koulutuksessa sen sijaan “tuote” on oppiminen itse. Sen arvo avautuu vasta, kun opiskelija vie osaamisensa maailmaan, kun osaaminen, ammatillinen kasvu ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus tulevat todeksi. Tämä tekee koulutuksen laadusta aina hieman epätäydellisesti näkyvää.
Myös Lillrankin (1998) mukaan laatu on erilaista tavallisessa palvelutuotannossa, sillä opetusprosessiin liittyy sidosryhmien ja opetushenkilöstön toiminnan yhdistäminen Lillrank tiivistää osuvasti: laatu ei synny pelkästään toimivista prosesseista, tekniikasta tai hyvästä johtamisesta, vaan paras tae laadukkaalle toiminnalle on motivoitunut, koulutettu ja työhön sitoutunut henkilöstö. Tämä korostaa ajatusta siitä, että korkeakoulujen laadun perustana ovat yhteisön jäsenet ja heidän sisäinen motivaationsa ja ammattitaito.
Laatu koulutuspalveluissa on siten yhtä aikaa lupaus ja prosessi. Se on lupaus siitä, että opiskelijalle tarjotaan edellytykset kasvaa, mutta myös prosessi, jossa oppiminen, opettaminen ja yhteisö muovaavat toisiaan. Hyvä laatu syntyy avoimuudesta, kuuntelemisesta ja kyvystä muuttua.
Laatu vuorovaikutuksessa
Laatu korkeakoulussa ei synny yksittäisestä teosta tai päätöksestä, vaan yhteisön suhteista ja vuorovaikutuksesta. Se on kulttuurinen kysymys siitä millaisena arvostamme oppimista, mitä pidämme onnistumisena ja miten kohtaamme epävarmuuden.
Hyvä laatu edellyttää luottamusta: että opiskelija uskaltaa kokeilla, että opettaja saa kehittää työtään ja että organisaatio tukee yhteistä oppimista. Laadukas toiminta ei siis ole vain tulosten tuottamista, vaan myös mahdollisuuksien luomista. Tähän vaikuttaa osaltaan se, että koulutus toteutuu vuorovaikutteisena prosessina: opiskelija on aktiivinen kumppani palvelun tuotannossa. Kuten Rubalcaba (2022) korostaa, “education is a service co-produced among people”. Koulutus on siis luonteeltaan yhteistuotantoa opettajien ja opiskelijoiden välillä, mikä tekee laadun varmistamisen monisyiseksi.
Laadun inhimillinen ulottuvuus on usein se, joka jää järjestelmien varjoon. Kuitenkin juuri se määrittää, millaiseksi laatu lopulta koetaan. Kun yhteisö kokee merkitystä ja osallisuutta, syntyy myös sisäinen motivaatio kehittää toimintaa.
Laatutyötä leimaa se, että laatua ei voi täysin “hallita”, mutta sitä voi tukea ja lähestyä monen menetelmän avulla. Laadunhallinta on siis ennemmin laadun mahdollistamista kuin sen kontrollointia. Prosessien, palautteen ja arviointien kautta luodaan edellytykset sille, että yhteisö pystyy tunnistamaan, mitä hyvä tarkoittaa juuri siinä kontekstissa, siinä hetkessä.
Laatua järjestelmänä ja kulttuurina
Suomalaisissa korkeakouluissa laatua lähestytään kahdesta suunnasta: järjestelmällisesti ja kulttuurisesti. Järjestelmät, kuten Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) auditointimalli, varmistavat, että toiminta tukee jatkuvaa kehittämistä. Auditoinneissa tarkastellaan korkeakoulun laadunhallintajärjestelmää ja siihen kiinteästi liittyviä strategisia linjauksia, toiminnan systematiikkaa ja vaikuttavuutta. Näitä tarkastellaan suhteessa eurooppalaisiin standardeihin (ESG) (Karvi, 2022). Diak valmistautuu parhaillaan ensimmäisten korkeakoulujen joukossa neljännen auditointikierroksen (2025–2030) auditointiin keväällä 2027.
Ulkoinen arviointi on luonteeltaan kehittävää: auditointien palaute auttaa tunnistamaan vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Esimerkiksi Karvin arviointi korostaa, että auditointiryhmien antama palaute on merkittävä tuki korkeakoulun johdolle sekä organisaation kehittämiselle.
Mutta yhtä tärkeää on se, että korkeakoulujen sisällä elää vahva laatukulttuuri, joka perustuu yhteiseen ymmärrykseen siitä, että laatu on kaikkien asia. Laatukulttuuri ei rakennu ohjeista, vaan arjen teoista. Se näkyy siinä, miten henkilöstö, opiskelijat ja johto keskustelevat opetuksen ja oppimisen tavoitteista, miten palautetta hyödynnetään, ja miten jokainen kokee voivansa vaikuttaa. Toimiva laatujärjestelmä luo raamit, mutta kulttuuri antaa merkityksen.
Laatu liikkeenä, ei päätepisteenä
Laatu ei ole maali, vaan jatkuva virta. Sen suunnan määrittävät arvot ja yhteisön kyky pysähtyä, arvioida ja uudistua. Korkeakouluissa tämä liike näkyy pienissä teoissa: siinä, miten opettaja antaa tilaa opiskelijan äänelle, miten palaute muuttuu toiminnaksi, tai miten yhteinen visio rakentuu arjen vuorovaikutuksessa.
Laatu koulutuspalveluissa on samanaikaisesti yhteistä ja henkilökohtaista: se on sekä järjestelmän kykyä varmistaa toiminnan taso että yksilön kokemus mielekkäästä, oppimista tukevasta ympäristöstä. Laadun laineilla ei siis tarkoita vain laatua valvovana pintana, vaan jatkuvaa liikettä, jossa suuntaa säädetään kokemuksen, reflektion ja yhdessä oppimisen kautta.
Yhteenvetona voi todeta, että laatua ei tehdä, se eletään. Laatu on tapa olla ja toimia. Auditoinnit, mittarit ja raportit ovat tärkeitä välineitä, mutta todellinen laatu rakentuu siinä, miten yhteisö elää arvojaan todeksi. Korkeakoulun laatu ei ole pysyvä tila, vaan jatkuva prosessi. Se elää siinä, miten yhteisö ajattelee oppimisesta ja ihmisyydestä ja siinä, että laatu on lopulta yhteinen matka.
Lähteet
ISO 9000. Standard. Quality management systems – Fundamentals and vocabulary. ISO 9000 Quality Systems Handbook http://diglib.globalcollege.edu.et:8080/xmlui/bitstream/handle/123456789/1530/08682.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Karvi. (2022). ENQA:n ulkoinen arviointi 2021–2022. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/korkeakoulutus/ulkoinen-arviointi/enqan-ulkoinen-arviointi-2021-2022#:~:text=Arviointiryhm%C3%A4n%20arvion%20mukaan%20Karvin%20korkeakoulujen,substantially%20compliant
Lillrank, P. (1998). Laatuajattelu: laadun filosofia, tekniikka ja johtaminen tietoyhteiskunnassa. Otava.
Lillrank, P. (2017). Laatu asiantuntijapalveluissa. Laatua laineilla -tapahtuma. Opetushallitus.
Rubalcaba, L. (2022). Understanding Innovation in Education: A Service Co-Production Perspective. Economies, 10(5), 96. MDP. https://ideas.repec.org/a/gam/jecomi/v10y2022i5p96-d796674.html
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199133
