”Kyl sä voit mulle soittaa” – jalkautuva nuorisotyö siltana yhteiskuntaan

Katri Janerko

Huoli nuorista on kasvanut viime aikoina runsaasti. Tämä näkyy niin uutisissa kuin myös arjen keskusteluissa. Erityistä huolta on herättänyt vakavia rikoksia tekevien nuorten määrän kasvu, päihteiden käytön yleistyminen, koulupoissaolot, kiusaaminen sekä mielenterveys- ja hyvinvointihaasteiden lisääntyminen. Keskiössä on ollut haaste saavuttaa nuoria, jotka voivat huonosti ja, jotka osallistuvat varsin heikosti nuorille tarjottuun toimintaan. Jalkautuva nuorisotyö tavoittaa näitäkin nuoria, mutta millaista työ ja sen vaikutukset todella ovat?

Jalkautuvaa nuorisotyötä on toteutettu vuosikymmeniä. Käytännössä kysymys on nuorisotyöstä, jota toteutetaan kaikkialla missä nuoria on eli kasvavissa määrin erilaisissa julkisissa tiloissa kuten ostoskeskuksissa ja juna-asemilla. Nuorisotyön lakisääteinen tehtävä (1285/2016 § 3) on tukea nuorten kasvussa, itsenäistymisessä ja osallisuudessa. Samalla se on työmuoto, joka on ensisijaisesti nuorisolähtöinen ja nousee tarpeesta tarjota nuorille tukea ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevän työn lisäksi jalkautuvaan nuorisotyöhön liittyy myös tunnistetut, huolta herättävät ilmiöt, joihin jalkautuvalla työllä pyritään vastaamaan. Jalkautuvassa nuorisotyössä työtä tehdään neutraaleissa tiloissa, joissa sekä nuoret että nuorisotyötä tekevät määrittävät kohtaamisten luonnetta. Vaikka nuoria kohdataan julkisissa tiloissa, heillä on mahdollisuus myös kieltäytyä ja poistua kohtaamisista. (Papunen, i.a, s. 17.)

Jalkautuva nuorisotyö on työnmuoto, joka tarjoaa mahdollisuuden kohdata heikommissa asemissa olevia nuoria heidän arjessaan – edes lyhyen hetken ajan. Työ on erityislaatuista, sillä se tavoittaa paljon erilaisia nuoria, mutta etenkin heitä, jotka tarvitsevat apua. Työtä määrittää ajatus ”aidosta kohtaamisesta” eli siitä, että nuori kohdataan yksilöllisesti, arvostavasti ja kannustavasti. Nuorta kuunnellaan, ymmärretään, ohjataan ja tuetaan. Kohtaaminen ei ole kaveruutta vaan turvallisen aikuisen välittämistä sisältäen sopivassa määrin myös rajoja asettavaa kasvatusta. (Papunen, i.a, s. 12.)

Jalkautuva nuorisotyö ei ole helppoa. Vaikka nuoria kohdataan, heidän luottamuksensa saavuttaminen on haastavaa ja vaatii kärsivällisyyttä sekä pitkäjänteistä työotetta. Työ on myös kuluttavaa, sillä jalkautuva nuorisotyö tarkoittaa myös ympäröivien ongelmien kohtaamista. Tällaisia ovat esimerkiksi päihteitä kaupittelevat tai niitä käyttävät aikuiset. Onkin tärkeää, että jalkautuvaa työtä tehdään suunnitelmallisesti, ammattitaitoisesti sekä aina työparin kanssa.

Jalkautuvaa nuorisotyötäkin voi kuitenkin toteuttaa monin eri tavoin. Tähän artikkeliin on koottu kokemuksia ja ajatuksia romaniyhteisön kanssa toteutetusta jalkautuvasta työstä. Työstä saadut opit ovat sellaisia, joita voisi hyödyntää laajemminkin nuorisotyön parissa.

Jalkautuva nuorisotyö romaninuorten hankkeessa

Mahdollisuus osallisuuteen on kolmivuotinen ESR+ hanke, jota toteuttavat Diak ja Suomen Romanifoorumi Uudenmaan alueella. Tavoitteena on vahvistaa erityisesti työn- ja koulutuksen ulkopuolella olevien romaninuorten osallisuutta sekä hyvinvointia. Kuten muidenkin nuorten kohdalla, myös juuri tätä työtä tarvitsevien romaninuorten saavuttaminen on ajoittain haasteellista. Siten hanke on hyödyntänyt myös jalkautuvaa nuorisotyötä nuorten tavoittamisessa. Tähän mennessä jalkautumisia on toteutettu noin toistakymmentä kertaa Helsingin, Vantaan ja Espoon alueilla painottaen ostoskeskuksia sekä juna-asemia.

Vaikka jalkautuva työ romaninuorten parissa on ollut monin tavoin samanlaista kuin muun nuorison parissa tehtävä työ, se eroaa merkittävästi siinä, kenen kanssa työtä on tehty. Hankkeessa työtä on toteutettu erityisesti paikallisiin yhteisöihin kuuluvien vapaaehtoisten kanssa. Näin ollen nuoria ei ole monestikaan tarvinnut edes lähestyä. Sen sijaan olemme voineet ilmestyä juna-asemalle ja löytää itsemme kymmenen nuoren ympäröimänä. Tämä itsessään ei ole poikkeavaa, sillä nuoret liikkuvat monesti ryhmissä. Sen sijaan nuorten hakeutuminen omaehtoisesti ja toistuvasti nuorisotyötä tekevien luokse ei ole itsestäänselvyys. Etenkin silloin, kun kyse on ensimmäisistä kohtaamisista.

Vaikka jalkautuva työ romaninuorten parissa on ollut monin tavoin samanlaista kuin muun nuorison parissa tehtävä työ, se eroaa merkittävästi siinä, kenen kanssa työtä on tehty.

Romaninuoriin tutustuminen heille tuttujen ihmisten kautta mahdollistaa nuorisotyölle lähtökohdat, jotka eivät olisi mahdollisia kaikille. Tuttujen ihmisten läsnäolo tuo nuorille turvaa ja mahdollistaa luottamuksen rakentamisen huomattavasti nopeammin kuin perinteisessä nuorisotyössä. Uudet ihmiset nähdään lähestyttävinä, sillä he ovat yhteisön jäsenien seurassa. Yhdessä tekeminen on siten itsessään jo luottamuksen osoitus.

Toisaalta yhteistyö yhteisön jäsenten kanssa viestittää nuorille, että vaikka työntekijä ei itse kuuluisi romaniyhteisöön, hän kuitenkin tuntee heidän kulttuuriaan ja yhteisön tapoja ainakin jossakin määrin. Se saattaa kannustaa nuorta soittamaan tai laittamaan viestiä. On halu jutella jonkun kanssa luottamuksellisesti, mutta siten että toisella on myös jonkinlainen ymmärrys nuoren lähtökohdista ja taustoista. Useampi nuori on todennut, että on ”helpompi jutella, kun sä tiiät”.

Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeen merkittäviä onnistumiskokemuksia on ollut erityisesti alle 30-vuotiaiden yhteisön jäsenten kanssa toteutetut jalkautumiset. Näissä jalkautumisissa on huomattu, että nuoret pitävät heitä enemmän vertaisinaan ja ovat avoimempia asioistaan. Jalkautumisten kautta hanke on kohdannut yhteensä noin 70 romaninuorta, joista valtaosa on ollut 15–25-vuotiaita. Lisäksi samoja nuoria on kohdattu useampaankin otteeseen. Lukumäärällisesti työ on siis ollut onnistunutta.

Katukohtaamisista vahvempaan osallisuuteen

Nuorten yksittäiset kohtaamiset ovat monesti riittämätön keino nuorten tilanteen edistämiseksi. Keskeiseksi muodostuukin onnistuneen kontaktin luominen. Onnistumisesta kertoo muun muassa se, että nuori haluaa vaihtaa yhteystietoja tai lisätä kaveriksi, esimerkiksi Snapchatissa. Yhteystiedon saaminen mahdollistaa sen, että nuoren kanssa voi paremmalla ajalla viestitellä ja soitella ilman muita ihmisiä ympärillä. Näin päästään asian ytimeen eli siihen miten nuori todella voi ja millaisten asioiden kanssa hän tällä hetkellä painii. Toisaalta nuorella on itselläänkin mahdollisuus valita haluaako ottaa yhteyttä tai vastata yhteydenottoihin. Monesti jalkautuvassa työssä tämä on ollut katukohtaamisia seuraava askel.

Nuoret ovat lähes poikkeuksetta toivottaneet yhteydenotot tervetulleiksi. Voikin ajatella, että jokainen vastattu viesti ja puhelu kertoo siitä, että yhteydenpito on tervetulluitta. Jos nuori ottaa yhteyttä itse, on jo päästy pitkälle.

Jokainen kontakti nuoren kanssa syventää luottamusta. Keskustelut saattavat alkaa kuulumisten vaihdosta, mutta ajan kanssa siirtyvät monenlaisiin aiheisiin kuten taloudellisiin huoliin, päihteisiin, arjen hallintaa ja ihmissuhteisiin. Nuorisotyön keskeinen työkalu on keskustelut. Nuorisotutkimusverkoston toteuttaman Nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuudenusko on nyt ennätyksellisen matalalla (Rekola & Kiilakoski, 2025). Nuorisomedia Villin toteuttaman kyselyn mukaan (Kaartinen, 2025) nuoret, jotka kokivat tulevaisuuden pelottavaksi tai negatiiviseksi, kokivat myös, ettei oma arki ollut merkityksellistä tai ettei itse ollut toisille ihmisille tärkeä. Elämän tarkoitus, positiiviset palautteet ja joku, jolta saada apua tuntuivat olevan kadoksissa.

Kaikessa haastavuudessaan jalkautuva nuorisotyö mahdollistaa juuri näiden nuorten kohtaamisen ja antaa nuorille ainakin yhden turvallisen tahon, johon he voivat olla yhteydessä. Positiiviset kohtaamiset ja yhteydenotot viestivät nuorelle, että hän on tärkeä. Vaikka tämäkään nuorisotyö ei saavuta kaikkia, se tuottaa selkeitä tuloksia. Puolen vuoden tai vuodenkin jälkeen nuoria on onnistuttu auttamaan muun muassa asunnon saamisessa, vanhemmuudessa, päihteistä irtautumisessa sekä oman tulevaisuuden pohtimisessa. Osa nuorista on halunnut tulla osaksi muuta toimintaa kuten harrastusryhmiä.

Jalkautuva nuorisotyö on vaikuttavaa työtä sekä ehdottomasti yksi ratkaisukeino, jolla voi tavoittaa juuri niitä nuoria, joista kannetaan tällä hetkellä huolta. Jalkautuvalla nuorisotyöllä tavoitetaan yksittäisten nuorten lisäksi muita nuoria, jolloin voidaan parhaimmillaan vaikuttaa koko ystäväpiiriin. Jalkautuvan työn tarve korostuu todennäköisesti tulevina vuosina, mikäli emme pysty riittävällä tavalla vastaamaan nuorten tarpeisiin ja huoliin.

Haastavien nuorten saavuttamisessa ja tukemisessa onnistumisen edellytyksiä voi lisätä panostamalla yhteisölähtöisiin menetelmiin. Mahdollisuus osallisuuteen- hankkeessa se on ollut erinomainen lähestymistapa. Jalkautuvassa nuorisotyössä on hyvä pohtia nuorten tai nuorten lähipiiriin kuuluvien hyödyntämistä heidän saavuttamisessaan.