Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa. Niiden toiminnan käynnistyttyä lastensuojelun asiakkaina olevien jälkihuoltonuorten ohjautuminen palvelujen ja tukimuotojen piiriin on heikentynyt. Muuttuneet toimintatavat eivät anna kestävää pohjaa haavoittuvassa asemassa olevan nuoren aikuistumisen polulle.
Lapsi tai nuori on oikeutettu jälkihuoltoon, jos hän on ollut huostaanotettuna sijaishuollossa. Jälkihuolto-oikeus voi syntyä myös niin, että lapsi on ollut sijoitettuna avohuollon tukitoimena yhtäjaksoisesti vähintään puolivuotta, ja sijoitus on kohdistunut vain häneen, ei esimerkiksi koko perheeseen: L 417/2007 75. §.)
Vuoden 2023 lopussa lastensuojelun jälkihuollon piirissä oli 12 588 täysi-ikäistä nuorta. Jälkihuoltonuorten määrä on ollut nousussa viime vuosina. (Hirschovits-Gerz & Weckroth, 2024, s. 3.) Tilanne heijastelee sitä, että lastensuojelupalvelujen tarve on kaikkinensa pysynyt korkeana (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2025).
Jälkihuollon ikärajaa on 2020-luvulla muutettu kahdesti. Viimeisen, vuoden 2024 uudistuksen myötä hyvinvointialueen velvollisuus järjestää jälkihuoltoa päättyy nuoren täyttäessä 23 vuotta (L 417/2007 75. §). Tavallista onkin, että hyvinvointialue järjestää jälkihuoltoa vain minimi-ikärajaan (23 vuotta) asti (Hirschovits-Gerz & Weckroth, 2024, s. 3). Hyvinvointialueen tulee järjestää jälkihuoltoa viiden vuoden ajan lastensuojeluasiakkuuden ja kodin ulkopuolisen sijoituksen päättymisestä (L 417/2007 75. §).
Jälkihuollon järjestämisessä on eroja hyvinvointialueilla
Hyvinvointialueiden välillä on eroja siinä, miten jälkihuolto on järjestetty. 17 hyvinvointialueen palveluvalikossa jälkihuolto on oma toiminnallinen kokonaisuutensa. Kolmella hyvinvointialueella jälkihuolto on osa aikuissosiaalityön kokonaisuutta, ja yhdellä hyvinvointialueella jälkihuolto on osa lastensuojelua. (Hirschovits-Gerz & Weckroth, 2024, s. 1–2.)
Hyvinvointialueiden välillä on eroja siinä, miten jälkihuolto on järjestetty.
Ostopalveluilla on tärkeä rooli jälkihuollon tuottamisessa. 15 hyvinvointialueella jälkihuoltoa toteutetaan suurelta osin omana palveluna. Hyvinvointialueista kuitenkin kolmeneljännestä (77 %) on ostanut jonkin verran jälkihuoltopalveluja kolmannen sektorin toimijatahoilta. Yrityksiltä hyvinvointialueista noin puolet on ostanut jälkihuoltopalveluja oman arvionsa mukaan joko runsaasti (44 %) tai jonkin verran (55 %). (Hirschovits-Gerz & Weckroth, 2024, s. 2.)
Jälkihuolto on nuoren kokonaisvaltaista tukemista
Jälkihuollon tarkoituksena on tarjota sijoituksen päättyessä nuorelle kokonaisvaltaista tukea, joka edistää hänen itsenäistymistään (HE 56/2023). Jälkihuollon järjestäminen perustuu nuoren asiakassuunnitelmaan. Jälkihuolto ei ole yksittäinen palvelumuoto, vaan se kattaa monipuolisesti nuoren tarvitsemia, esimerkiksi asumisen, toimeentulon, koulutuksen ja työllisyyden sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen palveluita. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2024.)
Nuoren palvelujen ja tuen tarpeet vaihtelevat suuresti jälkihuollossa. Tarve on kuitenkin jokaisen nuoren kohdalla ilmeinen. Lastensuojeluasiakkuudessa ollut nuori itsenäistyy ikäisiinsä verrattuna nuorempana ja vähäisemmillä resursseilla ja tuella. Tyypillistä on, että jälkihuoltoon siirryttäessä tutut ammattilaiset poistuvat nuoren elämästä. Hänellä ei useinkaan ole sellaisia sosiaalisia suhteita, jotka tukisivat häntä elämässä. Lisäksi itsenäistyminen tapahtuu nopeasti. Nuori voi kokea vaikeana esimerkiksi omaan asuntoon muuton ja yksin asumisen. (Paulsen ym., 2018. s. 2.)
Jälkihuoltonuorten palvelut ovat heikentyneet
YAMK-opinnäytetyönä tehtyyn tutkimukseen kerättiin Webropol-kyselyllä sosiaalipalveluja tuottavan yrityksen työntekijöiltä näkemyksiä jälkihuollon palveluista alkuvuodesta 2025. Kyselyyn vastanneet työskentelivät jälkihuoltonuorten kanssa. Kyselyllä selvitettiin, onko hyvinvointialueuudistus tuonut jälkihuoltonuorten palveluihin haasteita tai parannuksia, ja millaisina nämä muutokset näyttäytyvät yksityiselle palveluntuottajalle. Vastauksia saatiin yhteensä 28 työntekijältä, ja niissä käsiteltiin seitsemän hyvinvointialueen jälkihuoltotilannetta. (Moisio, 2025, s. 27–29.)
Työntekijöiden mukaan hyvinvointialueuudistuksella on ollut jälkihuoltonuorten etua heikentäviä vaikutuksia. Heikennykset ovat vaikuttaneet jälkihuoltonuorten palveluihin. Palveluita myönnetään vähemmän kuin ennen, palvelujaksojen kesto on lyhentynyt, palvelut eivät sovellu nuorelle parhaalla mahdollisella tavalla, hänen oma näkemyksensä palvelutarpeistaan tulee huomioon otetuksi huonommin ja hänen omalla aktiivisuudellaan on aikaisempaa suurempi rooli palveluiden saamisessa. Palveluiden keskeytyessä nuoresta itsestään johtuvista syistä, hän ei ole saanut mahdollisuutta päästä palvelujen piiriin takaisin samalla tavoin kuin ennen. (Emt., s. 43, 61–62.)
Myös hyvinvointialueiden toimintakäytännöissä on epäselvyyksiä. Asiakas- ja palveluohjauksessa on tiukentunut palveluiden myöntämisen kriteerit. Jälkihuollon sosiaalityöntekijöiden päätösvalta on kaventunut, ja muutamilla hyvinvointialueilla asiakasohjausryhmien tai muiden vastaavien ryhmien rooli on painottunut. Lisäksi asiakasohjaus on aikaisempaa vähäisempää yksityiselle palveluntuottajalle. Ostopalveluiden vähentymisen syynä lienee se, että hyvinvointialueet pyrkivät siirtämään asiakkaita itse tuottamiensa palveluiden pariin taloudellisin perustein. Kyselyyn osallistuneiden työntekijöiden näkemysten mukaan jälkihuoltonuoret eivät ole yhdenvertaisessa asemassa eri hyvinvointialueilla. (Emt., s. 35, 40, 61–62.)
Hyvinvointialueiden tulee järjestää jälkihuoltonuorelle palvelut ja tukimuodot
Jälkihuoltonuoresta voidaan käyttää ilmaisua VIP-nuori (Very Important Person -nuori). VIP-nuoren elämäntilannetta voi kuormittaa monen yhtäaikaisen palvelun ja tuen tarve, samalla kun hänen läheisverkostonsa on suppea tai puutteellinen. VIP-nuoren monien palveluiden tarve voi johtua siitä, että tarjolla olevat palvelut eivät vastaa nuoren palvelutarpeisiin eikä läheisverkostollakaan ole resursseja hänen tukemiseensa. (Yliruka ym., 2020, s. 12.)
Jälkihuollon järjestäminen on suuri kuluerä hyvinvointialuille. Ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä, vuonna 2020 tehdyssä kuutoskaupunkien (Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku ja Vantaa) lastensuojelun kustannusvertailussa havaittiin, että jälkihuollon kokonaiskustannukset olivat melkein 12 miljoonaa euroa eli 14,7 prosenttia näiden kuuden Suomen suurimman kaupungin lastensuojelun avohuollon kokonaiskustannuksista. (Kuusikko-työryhmä, 2021, s. 49.)
Lastensuojelulaissa on määritelty niin sanotut subjektiiviset oikeudet, joiden perusteella jälkihuollossa olevalla nuorella on oikeus saada tarvitsemiaan palveluita. Hyvinvointialueen on varattava vaadittavat määrärahat täysimääräisesti, eikä päätöksenteossa voida vedota määrärahojen puutteeseen. (Räty 2023, s. 70–71, 871–873, 877–891.) Hyvinvointialueiden säästötoimet eivät voi tuottaa heikennyksiä jälkihuoltonuorten palveluihin tai aiheuttaa lakisääteisten oikeuksien laiminlyömistä.
Jälkihuoltonuoren tulee saada tarvitsemansa palvelut ja tuki, sillä jälkihuoltonuoreen panostus on investointi tulevaisuuteen. Jälkihuoltonuorilla on muihin ikäisiinsä verrattuna kohonnut riski työttömyyteen, syrjäytymiseen ja mielenterveyden oireiluun (Yliruka ym., 2020, s. 8–12; Hirschovits-Gerz ym., 2022, s. 22–23.) Jälkihuoltonuoren haasteet voivat liittyä myös taloudelliseen tilanteeseen, koulutustasoon, rikollisuuteen, varhaiseen vanhemmuuteen, mielenterveyspalveluiden käyttämiseen, eläköitymiseen tai jopa varhaiseen kuolemaan (Yliruka ym., 2020, s. 8–12).
Hyvinvointialueiden tulee tunnistaa ja tunnustaa jälkihuollon tarve ja merkitys. Jälkihuolto on tärkeä elämänvaihe lastensuojeluasiakkaana olevalle nuorelle. Jälkihuolto edistää hänen kiinnittymistään sekä yhteiskuntaan että opintoihin ja työelämään. Lisäksi jälkihuolto tukee häntä mielekkään arjen rakentamisessa. Jälkihuolto tarjoaa nuorelle eväitä hyvän elämän rakentamiseen.
Lähteet
HE 56/2023. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lastensuojelulain sekä varhaiskasvatuslain 6 ja 60 §:n muuttamisesta. Saatavilla 10.9.2025 https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2023/56
Hirschovits-Gerz, T., & Weckroth, N. (2024). Lastensuojelun jälkihuollon tilannekuva 2024. (Tutkimuksesta tiiviisti 47/2024). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-422-2
Kuusikko-työryhmä. (2021). Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelut ja kustannukset vuonna 2021. (Kuusikko-työryhmän julkaisusarja 1/2021). Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit. Saatavilla 10.9.2025 https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/22_06_01_Kuusikko_Lastensuojelu_2021.pdf
L 417/2007. Lastensuojelulaki. Saatavilla 10.9.2025 https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417
Moisio., N. (2025). Hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset jälkihuoltonuorten palveluihin [YAMK-opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028568
Paulsen, V., Höjer, I., & Melke, A. (2018). Editorial ´leaving care in the Nordic Countries´. Nordic social work research, Volume 8. https://doi.org/10.1080/2156857X.2018.1520805
Räty, T. (2023). Lastensuojelulaki: käytäntö ja soveltaminen. (5. uud. p.). Edita Publishing Oy.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (11.6.2024). Jälkihuolto. Saatavilla 10.9.2025 https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto#mit%C3%A4%20on%20j%C3%A4lkihuolto
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (29.4.2025). Lastensuojelu 2024. Saatavilla 10.9.2025 https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lastensuojelu/lastensuojelu
Yliruka, L., Kantoluoto, A., Heino, T., Laine, T., & Hipp, T. (toim.). (2020). Itsenäistymistä ja hyvinvointia tukeva jälkihuolto ja nuorten aikuisten sosiaalityön mallinnus osana lastensuojelun VIP-nuoren palvelupolkua. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (Työpaperi 32/2020). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-552-0
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494495
Lue aiheesta lisää
Moisio., N. (2025). Hyvinvointialueuudistuksen vaikutukset jälkihuoltonuorten palveluihin YAMK-opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028568
