Lastensuojelulain uudistus vahvistaa sijaishuollossa olevien lasten turvallisuutta ja selkeyttää ammattilaisten toimintamahdollisuuksia. Samalla se nostaa esiin kysymyksen kasvatuksen, hoidon ja rajoittamisen välisestä rajasta.
Lastensuojelussa kyse ei lopulta ole hoidosta tai kasvatuksesta, vaan niiden yhdistämisestä. Lapsi voi tarvita samanaikaisesti turvallisia rajoja, pysyviä aikuisia, kuntoutusta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja.
Lakimuutos vahvistaa suojelua ja toimivaltuuksia
Lastensuojelulain uudistuksen ensimmäisen vaiheen muutokset tulevat pääosin voimaan 1.10.2026. Tavoitteena on vahvistaa lapsen suojelua ja sijaishuollon ammattilaisten mahdollisuuksia toimia vaativissa tilanteissa (STM, 2026.)
Uudistuksessa täsmennetään kasvatuksellisten keinojen ja rajoitustoimenpiteiden välistä eroa. Tavalliseen kasvatukseen voidaan sisällyttää lapsen ikä- ja kehitystason mukaisia rajoja, mutta perusoikeuksiin puuttuvien rajoitustoimenpiteiden tulee perustua lakiin sekä olla välttämättömiä ja oikeasuhtaisia (L 523/2026.)
Lisäksi vahvistetaan keinoja puuttua luvattomiin poissaoloihin sekä täsmennetään lapsen etsintään, kiinniottamiseen, kuljettamiseen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä toimivaltuuksia. Kuntouttavaa suljettua laitospalvelua koskeva sääntely tulee voimaan 1.1.2027 ja on tarkoitettu kaikkein vaativimpiin tilanteisiin (L 523/2026; STM, 2026.)
Lastensuojelulain muutos tuo palvelurakenteita, joiden tavoitteena on vähentää ongelmien kasautumista ja vahvistaa palveluiden pitkäaikaista vaikuttavuutta (STM, 2026).
Lastensuojelussa kustannukset eivät muodostu yksittäisistä palveluista, vaan usein pitkistä palveluketjuista, joissa lapsen tai nuoren rinnalla kulkevat samanaikaisesti sosiaalihuolto, psykiatrinen erikoissairaanhoito, kuntoutus ja koulutuspalvelut (Hilli ym., 2024, s. 512–513).
Uudistuksen näkyvä rakenteellinen muutos on kuntouttavan suljetun laitospalvelun perustaminen lapsille ja nuorille, joiden väkivaltainen tai rikollinen käyttäytyminen vaarantaa heidän oman sekä muiden turvallisuuden. Palvelun tavoitteena on tarjota pitkäkestoista tukea ja kuntoutusta tilanteissa, joissa muut sijaishuollon palvelut tai tukimuodot eivät ole riittäviä (STM, 2026.) Suljetun laitospalvelun arvioidaan vaativan merkittäviä henkilöstö-, turvallisuus- ja toimitilaresursseja. Perustamiskustannusten arvioidaan olevan noin 2–2,5 miljoonaa euroa. Yhden lapsen hoitovuorokausihinnan olisi noin 1 800–2 000 euroa vuorokaudessa. Kaikkein vaikeimmissa tilanteissa olevat nuoret tarvitsevat ympärivuorokautista tukea, turvallisia aikuisia ja pitkäjänteistä kuntoutusta (STM 2024, s. 51–55.)
Hoito ja kasvatus kietoutuvat yhteen
Lastensuojelulain keskeiset uudistukset keskittyvät (STM, 2025; HE 149/2025) lapsen erityiseen suojeluun, kasvatuksellisten keinojen sekä menetelmien ja rajoituskäytänteiden käyttöön sekä keinoihin parantaa lastensuojelussa työskentelevien ammattilaisten oikeuksia turvata lapsen arki – erityisesti vaativissa tilanteissa ja rikoskierteessä olevien lasten ja nuorten kohdalla. Merkittäviä muutoksia suunnitellaan lapsen ja nuoren luvattomiin poissaoloihin puuttumiseen kiinnipitämisen keinoin sekä uuden, nimeltään kuntouttavan ja suljetun laitospalvelun perustamisen vakavassa rikoskierteessä oleville lapsille ja nuorille sekä hyvinvointialueen toimialueelle sijoittuvien lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon yhteensovittavien yksiköiden perustaminen. (STM, 2024, s. 50–52.)
Esitys pyrkii keskittymään polarisaation kehitykseen lasten ja nuorten arjessa, mitä pyritään ratkaisemaan rajoittein ja psykiatrisen hoidon keinoin. Ne, ketkä voivat hyvin, voivat kyllä hyvin, mutta vakavasti ja pitkittyneesti oirelevien nuorten määrä on myös kasvussa. Polarisaatio näyttäytyy myös päihdetyössä; päihteitä käytetään entistä vähemmän, mutta he, ketkä käyttävät, käyttävät yhä laajemmin eri päihteitä. Vuonna 2023 Suomi oli Euroopan kärkimaa nuorten alle 25-vuotiaiden huumemyrkytyskuolemissa (Tilastokeskus, 2024). Lastensuojelun sijaishuollossa olevien nuorten huumeista johtuvista myrkytyskuolemista ei ole myöskään vältytty (Onnettomuustutkintakeskus [OTKES], 2024).
Lastensuojelulain muutoksen esityksessä todetaan, että hyvinvointialueiden lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat näyttäytyneet riittämättöminä. Lastensuojelulain muutoksella pyritään erityisesti haastavimmissa tilanteissa olevien lasten arjen ja elämän turvaamiseen; väkivalta- ja rikoskierteen katkaisemiseen, päihteiden käyttöön puuttumiseen sekä riittävään psykiatriseen hoitoon. Mikäli yhteistyö lasta suojelevan kasvatuksen ja mielenterveyttä hoitavan psykiatrian välillä ontuu, lapsen itsensä asema on vaarassa jäädä epäselväksi (Vuoristo, 2025, s. 23–25).
Yhteistyövelvoite, ratkaisu vai haaste?
Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyövelvoitteen vahvistaminen yhtenä lain keskeisenä uudistuksena alleviivaa kentällä edelleen tuntuvaa palvelujen yhdistämisen vaikeutta. (STM, 2024, s. 20–22). Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osuus psykiatrian palvelujen käyttäjinä on merkittävä. Kuitenkin suuri osa sijoitetuistakin nuorista jää palvelujen ulkopuolelle joko päihteidenkäytön tai hoitoon sitoutumattomuuden vuoksi. Juuri nämä nuoret ovat kuitenkin usein niitä, jotka apua eniten tarvitsisivat.
Lastensuojelulain muutoksella pyritään erityisesti haastavimmissa tilanteissa olevien lasten arjen ja elämän turvaamiseen; väkivalta- ja rikoskierteen katkaisemiseen, päihteiden käyttöön puuttumiseen sekä riittävään psykiatriseen hoitoon.
Uudet sijaishuollon laitokset, joihin jokaisen hyvinvointialueen lasten- ja nuorisopsykiatrian avohoidon tulee antaa konsultaatioita, on tervetullut uudistus ja askel oikeaan suuntaan haastavimpien nuorten hoidossa.
Viime vuosikymmeninä nuorisopsykiatrian osastohoidon viitekehys on tutkitusti muuttunut pitkäaikaista hoidollista ympäristöä korostavasta enemmän kriisi- ja akuuttihoidon interventioita tarjoavaksi lääketieteellisen mallin mukaiseksi. (Kronström, ym. 2023) Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että lastensuojelun laitospalveluissa hoidetaan enenevässä määrin vakavasti psyykkisesti oireilevia lapsia ja nuoria.
Hoidoltaan psykiatrisesti vaativimmat lastensuojelun asiakkaat sijoitetaan erityistason laitospalveluihin, joissa muiden nuorten haasteet saattavat liittyä esim. kehitysvammaisuuteen, päihteidenkäyttöön tai rikollisuuteen. Tällainen haasteiden kirjo tekee laitoksen arjesta usein hyvinkin arvaamatonta, levotonta ja turvatonta, eikä tätä pelkästään hoitomitoituksella pystytä tasaamaan. Tarvitaan lisäksi myös oikeanlaista ja tarpeenmukaista monialaista hoidollista osaamista. Näin ollen onkin oleellista kysyä, kuinka hyvin laitoksissa työskentelevät, pääosin sosiaalialan ammattilaiset, pystyvät tähän psykiatrista osaamista vaativaan hoitotyöhön vastaamaan? Taloudellisesti merkittävä muutos liittyy myös erityisen huolenpidon eli EHO-jaksojen mahdolliseen pidentämiseen. Laki uudistuksessa ehdotetaan luovuttavaksi “tuplapaikasta”, jossa lapselle pidetään samanaikaisesti varattuna toinen sijaishuoltopaikka EHO-jakson aikana. Tämän käytännön poistumisen arvioidaan säästävän kustannuksia, joten se kompensoisi pidemmistä EHO-jaksoista syntyviä lisäkuluja (STM 2024, s. 59.)
Kuten HUS tuo esiin, käytännössä toimiva yhteistyö edellyttää yhteisiä toimintamalleja ja jatkuvaa vuoropuhelua (HUS, 2025). Näin ollen tulisikin vastuut nuoren hoidossa selkiyttää jo palvelupolun alkumetreillä ja luoda yhteinen ymmärrys hoitosuunnitelman muodossa siitä, mitä kukin nuori eheytyäkseen tarvitsee. Yhteisymmärrys molempien tahojen tarpeellisuudesta ja eri alojen vahvuuksien hyödyntämisestä auttaa meitä pitämään huolta yksilöllisesti jokaisen lapsen ja nuoren terveydestä ja turvallisuudesta sekä oikeudesta kasvaa ja kehittyä tasapainoisesti ja monipuolisesti.
Lähteet
HE 149/2025 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2025/149
Hilli, P., Kaittila, A., Alin, M., Karukivi, M., & Pahkala, S. (2024). Lastensuojelun sijaishuollon ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkaiden kustannukset: Palvelukustannukset, etuusmenot ja menetetyt verotulot 25 ikävuoteen saakka. Yhteiskuntapolitiikka, 89(5–6), 512–520. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024112797202
HUS. (2025). Lasten ja nuorten mielenterveys ei tunne rajoja – yhteistyö luo siltoja lastensuojelun ja psykiatrian välille. https://www.hus.fi/husari/lasten-ja-nuorten-mielenterveys-ei-tunne-rajoja-yhteistyo-luo-siltoja-lastensuojelun-ja
Kronström, K., Tiiri, E., & Sourander, A. (2023). Nuorisopsykiatrinen osastohoito Suomessa 2000–2018. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 139(6), 503–510. https://www.duodecimlehti.fi/duo17613
Laki lastensuojelulain muuttamisesta 523/2026. (2026). Suomen säädöskokoelma. Finlex. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2026/523
Onnettomuustutkintakeskus. (12.6.2024). Nuorten tapaturmaiset huumekuolemat vuonna 2023. https://www.turvallisuustutkinta.fi/turvallisuustutkinnat/tutkintaselostukset/t2023-s1-nuorten-tapaturmaiset-huumekuolemat-vuonna-2023/
Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lastensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi. Lausuntopalvelu.fi. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=4dd5ee67-cfc2-4036-b95f-e6454f53311b
Sosiaali- ja terveysministeriö. (9.10.2025). Lastensuojelulakiin ehdotetaan muutoksia lasten paremmaksi suojelemiseksi. https://stm.fi/-/lastensuojelulakiin-ehdotetaan-muutoksia-lasten-paremmaksi-suojelemiseksi
Sosiaali- ja terveysministeriö. (16.6.2026). Lastensuojelulain muutokset vahvistavat sijaishuollon keinoja turvata lapsen arki. Valtioneuvosto. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/lastensuojelulain-muutokset-vahvistavat-sijaishuollon-keinoja-turvata-lapsen-arki
Tilastokeskus. (28.11.2024). Nuorten huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2023. https://stat.fi/fi/uutinen/nuorten-huumekuolemat-lahes-kaksinkertaistuivat-vuonna-2023
Vuoristo, J. (2017). Lapsen asema lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnalla. Sosnet. https://sosnet.fi/wp-content/uploads/sites/10/2025/07/Vuoristo_Lapsen-asema-lastensuojelun-ja-psykiatrian-rajapinnalla.pdf
Kirjoittajat
Teemu Hannula
YAMK-opiskelijaSusanna Olin
YAMK-opiskelijaEssi Pesonen
YAMK-opiskelijaTea Polvi
YAMK-opiskelijaSusanna Kallakorpi
Diakonia-ammattikorkeakoulu Lehtori, TtT, SH (AMK), AmO
