Diakin sairaanhoitajaopiskelijat laativat opinnäytetyönään tiivistelmän multippelin myelooman lääkehoidosta hoitotyön tueksi. Lopputuloksena syntyi konkreettinen työväline nopeasti kehittyvän lääkehoidon arkeen.
Multippeli myelooma on veren ja luuytimen plasmasolujen syöpäsairaus, jota esiintyy pääosin iäkkäillä. Hoitojen kehittyminen on parantanut merkittävästi myeloomapotilaiden ennustetta. (Lievonen, 2022.)
Lääkehoito on yksilöllistä ja yleensä eri lääkkeiden yhdistelmä. Lääkkeisiin kuuluvat proteasomin estäjät, immuunivasteen muuntajat, monoklonaaliset vasta-aineet ja solunsalpaajat. Lääkehoidon osana on usein myös kortisoni. (Lievonen, 2022.)
Diakonia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat toteuttivat opinnäytetyönä HUS Syöpäkeskuksen syöpätautien osasto S4B:n kanssa tiivistelmän myeloomapotilaiden lääkehoidosta. Ammatillisen kehittymisen näkökulmasta opinnäyte tarjosi opiskelijoille ensimmäisen systemaattisen kosketuksen työelämälähtöiseen kehittämiseen.
Kehittämisprojekti lähti osaston tarpeesta saada tiivis työväline multippelin myelooman lääkehoitoon. Myeloomapotilaat ovat olleet osastolla uusi potilasryhmä syksystä 2023 alkaen, minkä vuoksi tiivistelmä lääkeaineista, niiden annosta ja haittavaikutuksista koettiin tarpeelliseksi.
Tiivistelmä laadittiin lääkehoitoa toteuttavan hoitajan näkökulmasta. Siinä keskityttiin osastolla käytettäviin lääkeaineisiin, joita olivat bortetsomibi, daratumumabi, pomalidomidi, isatuksimabi ja karfiltsomibi.
Opiskelijoita motivoivat erityisesti multippelin myelooman kehittyvät hoidot ja niiden vaikutus potilaiden ennusteeseen. Aiheen ajankohtaisuus ja merkityksellisyys vahvistivat tarvetta tiivistelmälle, joka tukisi osaston hoitohenkilökunnan osaamista ja käytännön lääkehoitotyötä.
Työ alkoi tuntemattoman ääreltä
Käsiteltävä aihe oli opiskelijoille ennestään tuntematon. Aloitus koettiin haasteelliseksi, sillä työskentely edellytti perusteellista perehtymistä uuteen ja monimutkaiseen erikoisalan kokonaisuuteen. Alkuvaiheessa korostuivat erityisesti tiedonhaku, luotettavan lähdeaineiston arviointi ja käsiteltävien lääkeaineiden teoreettisen perustan omaksuminen.
Opiskelijoiden välinen jatkuva reflektointi ja työskentely kasvotusten tukivat kehittämisprojektin aloitusta ja etenemistä. Ne vahvistivat ammatillista yhteistyöosaamista ja loivat edellytykset tasalaatuisen ja tavoitteellisen tuotoksen kehittämiselle.
Korkeakoulun tarjoama ohjaus auttoi opinnäytetyön aloituksessa ja vahvisti valmiuksia sen tekemiseen. Ohjauksen avulla selkeytettiin työn rakennetta, rajattiin sisältöä tarkoituksenmukaiseksi ja varmistettiin, että tuotos vastasi sekä työelämän tarpeita että opinnäytetyön oppimistavoitteita.
Vaikeuksista voittoon
Ajantasaisen ja luotettavan hoitotieteellisen lähdemateriaalin haarukoiminen oli haastavaa, sillä tarjolla oli enimmäkseen lääketieteellisiä julkaisuja. Samankaltaisen asiasisällön etsiminen useista eri lähteistä oli paikoin työlästä, mutta työn edetessä aineistonhakutaidot terävöityivät ja lähteiden arviointi alkoi sujua varmemmin.
Työskentelyn aikana opiskelijat täydensivät toisiaan luontevasti. Toisinaan oli tarpeen muistuttaa rauhallisemmasta etenemisestä, jotta opinnäytetyö ei kuormittaisi liikaa vapaa-ajalla. Toisinaan tarmokkuus kannusti ja kiritti prosessia eteenpäin.
Työskentelyn ohessa käytiin runsaasti keskusteluja sairaanhoitajuudesta ja ammatin ympärillä olevista teemoista, mikä vahvisti kasvavaa sairaanhoitajan identiteettiä. Lisäksi yhteistyökumppaneilta saadut positiiviset kommentit sekä veritauteihin erikoistuneen osastonylilääkärin tekemä tarkastus olivat merkittäviä hetkiä prosessin varrella.
Opinnäytetyöprosessi lisäsi itsevarmuutta
Työn edetessä opiskelijoiden into kasvoi, samoin uskallus toivoa erinomaista arvosanaa. Opinnoissa oli saavutettu piste, jossa pystyttiin tuottamaan konkreettinen työväline hoitotyön tueksi. Hetki tuntui kuin vuoristoradan ylimmältä mutkalta – kaikki pysähtyi hetkeksi, ja työn laajuus sekä saavutettu kehitys hahmottuivat selvästi. Työn merkitys selkeytyi, ja syntyi vahva ylpeyden tunne siitä, mitä oli saatu aikaan.
Opiskelijoiden väliseen työskentelyyn sisältyi kannustusta ja myönteistä palautetta, mikä loi edellytykset oppimiselle ja edisti ammatillista kehittymistä. Myös työelämän yhteistyökumppani antoi palautetta siitä, kuinka opiskelijat olivat kasvaneet opinnäytetyön ja koko koulutaipaleen aikana. Saman he huomasivat itse: itsevarmuus oli lisääntynyt, ja rohkeus luottaa omaan osaamiseen oli kasvanut selvästi.
Opinnäytetyöprosessi todisti, että ihminen voi aidosti kukoistaa, kun ympärillä on hyväksyntää ja arvostusta. Prosessista rakennettiin mukava matka: se ei ollut pelkkää puurtamista, vaan jokainen uuden version ”lähetä”-painallus oli pieni juhlan hetki. Se sai hyppimään ja kiljumaan jännityksen sekaisesta ilosta – ja tämän jälkeen tarkistamaan vielä kahdesti, että lähetetty tiedosto oli varmasti se oikea.
Yhteistyö ohjaavien opettajien ja työelämän yhteistyökumppanin kanssa muodosti myös tärkeän osan ammatillista kasvua.
Osaaminen kehittyi monipuolisesti
Projekti vahvisti opiskelijoiden osaamista, kuten kehittämistaitoja, tiedon kriittistä arviointia ja soveltamista, erikoissairaanhoidon lääkehoidon kokonaisuuksien ymmärtämistä sekä valmiutta tuottaa hoitotyötä tukevaa strukturoitua materiaalia. Yhteistyö ohjaavien opettajien ja työelämän yhteistyökumppanin kanssa muodosti myös tärkeän osan ammatillista kasvua.
Kehittämisprosessi auttoi havaitsemaan, miten aineistoissa esitetty teoria voi poiketa työelämässä esiintyvistä tilanteista. Työelämän yhteistyökumppanin kanssa käydyn keskustelun pohjalta kävi ilmi, miten kansainvälinen tutkimustieto ja Suomessa kentällä todetut havainnot eivät aina kulje käsi kädessä. Käytetyn aineiston tuli täsmätä Suomen toimintaympäristöön, minkä vuoksi aineistona suosittiin kotimaisia lähteitä ja erityisesti Duodecimin tietokantaa.
Lääkehoidon vaativuus ja hoitajan vastuullinen rooli potilaan voinnin seurannassa korostui jatkuvasti. Aineistosta oli osattava tunnistaa ne seikat, joihin sairaanhoitajan tulee kiinnittää erityistä huomiota käytännön työssä. Opiskelijoiden piti perehtyä perusteellisesti lääkeaineiden vaikutuksiin ja haittavaikutuksiin, niiden antoon liittyviin erityispiirteisiin sekä potilaan voinnin tarkkailuun. Prosessin aikana selvisi myös, että sairaanhoitajan tarvitsee erikoisluvan monoklonaalisten vasta-aineiden annosteluun.
Ponnistelua ja itsensä ylittämistä
Kehittämisprojekti tarjosi mahdollisuuden syventyä erikoissairaanhoidon toimintaympäristöön hoitotyön kehittämisen näkökulmasta. Se antoi tilaisuuden harjoitella järjestelmällistä ja tavoitteellista työskentelyä sekä syventää osaamista erikoisalalla, jonka lääkehoito on nopeasti kehittyvää ja haastavaa.
Opinnäytetyöprosessi osoittautui lopulta opintojen parhaaksi ajaksi, vaikka alkuun se tuntui pelottavalta. Työtä tehdessä konkretisoitui, miten kaikki aiemmat opinnot ohjasivat juuri tätä hetkeä kohti. Onnistumisen taustalla olivat samankaltainen työskentelytapa, vahva motivaatio, yhteiset tavoitteet sekä ennen kaikkea ystävyys ja luottamus, jotka kasvoivat matkan varrella.
Kevyemmän aiheen valinta olisi ollut helpompaa, ja lopputulos olisi todennäköisesti tyydyttänyt, samalla kun tiedon löytäminen olisi sujunut vaivattomammin. Vaikeampi aihevalinta osoittautui kuitenkin oikeaksi, sillä se haastoi, kasvatti ja vei kohti osaamista, johon muuten ei olisi päästy käsiksi.
Lähteet
Lievonen, J. (7.12.2022). Myelooma (plasmasolusyöpä). Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00050
Piekkola, R., & Jalkanen, A. (2025). Multippelin myelooman lääkehoito. Tiivistelmä lääkehoitoa toteuttavalle hoitajalle [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025101325954
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251217120808
