Työhyvinvoinnin johtaminen (TUL01VS26DIAK, YAMK)

Työhyvinvoinnin johtamisen merkitys työelämässä
– Työhyvinvoinnin yhteiskunnallinen merkitys
– Hyvinvoiva työntekijä, työyhteisö ja organisaatio
– Työhyvinvoinnin vaikutukset
– Sosiaalinen pääoma

Työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja vaikuttavuuden yhteydet organisaatiossa
– Työhyvinvoinnin taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset
– Työhyvinvoinnin mittaaminen ja arviointi
– Strategialähtöiset työhyvinvoinnin johtamisen käytännöt

Johtamiskäytänteet, arviointi ja johtamisen kehittäminen
– Työhyvinvointia tukevien johtamiskäytäntöjen tunnistaminen ja soveltaminen
– Organisaatiokulttuurin muokkaaminen hyvinvointia tukevaksi
– Työhyvinvointia edistävä kehittämistehtävä

Työyhteisön hyvinvoinnin johtaminen
– Psykologisen turvallisuuden periaatteet hyvän työilmapiirin edellytyksenä
– Osallistavan johtamisen keinot ja vuorovaikutuskulttuurin vahvistaminen
– Inklusiivisuuden turvaaminen
– Eettinen työyhteisön hyvinvoinnin johtaminen

Opiskelija
– ymmärtää työhyvinvoinnin johtamisen merkityksen yksilön, työyhteisön ja organisaation näkökulmasta
– tunnistaa työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja työn vaikuttavuuden välisiä yhteyksiä
– osaa arvioida ja kehittää työhyvinvointia tukevia johtamiskäytänteitä
– osaa toimia työyhteisössä hyvinvoinnin ja tuloksellisen johtamisen vahvistamiseksi

luento- ja työpajaopetus verkossa
pari- ja ryhmätyöskentely
itsenäinen työskentely

Bhoir, M., & Sinha, V. (2024). Employee well-being human resource practices: A systematic literature review and directions for future research. Future Business Journal, 10(95). https://doi.org/10.1186/s43093-024-00382-w

Cunningham, S., Fleming, W., Regier, C., Kaats, M., & De Neve, J.-E. (2024). Work wellbeing playbook: A systematic review of evidence-based interventions to improve employee wellbeing. World Wellbeing Movement. https://worldwellbeingmovement.org

Jalonen, P., Kajula, O., & Päätalo, K. (2024). Työhyvinvoinnin johtaminen on lähijohtajan keskeinen kompetenssi. Oamk Journal. https://oamkjournal.oamk.fi/2024/tyohyvinvoinnin-johtaminen-on-lahijohtajan-kompetenssina/

Kiviniemi, L., & Rajakangas, E. (2022). Yhteiskehittäminen tuo tuloksia työhyvinvoinnin johtamiseen. Oamk Journal, 97. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2022061747280

Lindert, L., Zeike, S., Choi, K.-E., & Pfaff, H. (2023). Transformational leadership and employees’ psychological wellbeing: A longitudinal study. International Journal of Environmental Research and Public Health, 20(1), 676. https://doi.org/10.3390/ijerph20010676

Lundqvist, D., & Wallo, A. (2023). Leadership and employee well-being and work performance when working from home: A systematic literature review. Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology, 8(1), 9. https://doi.org/10.16993/sjwop.199

Manka, M.-L., & Manka, M. (2023). Työhyvinvointi. Alma Talent.

Naumanen, P. (toim.) (2023). FOKUS työhyvinvoinnin johtamiseen: arviointi, kehittämisehdotukset, keinot ja menetelmät kehittämiseen. Vaasan yliopiston julkaisut. Vaasa: FOKUS-hankkeen työryhmä. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-395-057-3

Osmani, A., & Ndoka, E. (2025). From sustainable leadership to well-being: A systematic literature review on the function of collaborative learning in organizations. Sustainability, 17(22), 10345. https://doi.org/10.3390/su172210345

27×5 tuntia, josta aikaan sidottua opiskeluaikaa 5×3 tuntia lukujärjestyksen mukaan

Opintojaksolla on käytössä kertyvä arviointi. Kertyvän arvioinnin tarkempi ohjeistus oppimisympäristö Diaklessa.

0-5

suoritus ei vastaa arviointitasoa 1

– osoittaa perustason ymmärrystä työhyvinvoinnin johtamisen merkityksestä
– tunnistaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden välisiä yhteyksiä, mutta tarkastelu on pääosin kuvailevaa
– arvioi johtamiskäytänteitä rajallisesti ja esittää kehittämisideoita yleisellä tasolla
– osallistuu oppimistilanteisiin, mutta työskentely on osin passiivista
– yksilötehtävä vastaa tehtävänantoon, mutta jää pintatasolle

– jäsentää työhyvinvoinnin johtamisen merkitystä yksilön, työyhteisön ja organisaation näkökulmista
– tarkastelee työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja vaikuttavuuden välisiä yhteyksiä perustellusti
– arvioi ja kehittää johtamiskäytänteitä johdonmukaisesti
– osallistuu aktiivisesti oppimistilanteisiin ja tuo esiin näkökulmia
– yksilötehtävä on selkeä, perusteltu ja kytkeytyy käytäntöön

– osoittaa syvällistä ja kokonaisvaltaista ymmärrystä työhyvinvoinnin johtamisesta eri tasoilla
– analysoi kriittisesti työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja vaikuttavuuden yhteyksiä
– kehittää johtamiskäytänteitä perustellusti ja soveltavasti
– toimii aktiivisesti ja rakentavasti oppimistilanteissa edistäen yhteistä oppimista
– yksilötehtävä on analyyttinen, oivaltava ja kehittämisorientoitunut

opintojaksoon ei sisälly erillistä tenttiä