Tiistaina 13.1.2026 neljän ammattikorkeakoulun muodostama 4Q-verkosto (Arcada, Diak, Humak, KAMK) kokoontui Humakin kampukselle Helsingin Valkeaan taloon vaikuttavuusdialogimenetelmällä etenevään seminaariin.
Päivän kantavana teemana oli pohtia kysymystä sitä, miten 4Q-ammattikorkeakoulut vastaavat tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja edistävät korkeakoulujen vaikuttavuutta. Tavoitteena oli paremmin ymmärtää, miten kukin verkoston ammattikorkeakoulu ennakoi tulevaisuuden osaamistarpeita. Agendalla oli myös suunnitella yhteiset askeleet vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Aamun avasi Humakin rehtori Jukka Määttä, joka johdatti osallistujat Valkean talon ja Haagan historiaan. Tilaisuus jatkui DialogiAkatemian Janne Kareisen osuudella, joka johdatti vajaan 40 henkilön ryhmän päivän työskentelyyn dialogin keinoin. Kareinen on DialogiAkatemian johtaja, kouluttaja ja fasilitaattori.
Kareisen ja neljän 4Q-rehtorin akvaariokeskustelu käytiin yhdessä ryhmässä pohdiskellen. Aamun tuokio määritti sävyn myös loppupäivän tekemiselle – tavoitteena ei ollut nopea ratkaiseminen, vaan ymmärryksen lisääminen aiheesta, toisista ja itsestä. Dialogissa osallistujia rohkaistiin sanoittamaan myös sisäisiä kokemuksia, havaintoja, tunteita ja tulevaisuuden mielikuvia.
Tulevaisuuden osaamistarpeet herättivät vilkasta keskustelua
Rehtoripuheenvuoroissa hahmoteltiin eroja ja yhtäläisyyksiä tulevaisuuden ennakoinnissa.
KAMKin rehtori Matti Sarén kuvasi yhteistyötä pk-toimijoiden kanssa, ja Diakin rehtori Kati Komulainen täydensi keskustelua korostamalla heikkojen signaalien kuulemista työelämäyhteistyössä. Kulttuuristen muutosten tunnistamisen rehtorit kokivat yhteistuumin tärkeäksi. Arcadan rehtori Mona Forsskål toi esiin toimivan käytännön, jossa koulutusvastaavat kokoavat näkemyksiä alojen tulevaisuudesta ja peilaavat niitä opetussuunnitelmiin. Jukka Määtän kuvaus Humakin tavasta osallistaa opiskelijat alansa seurantaan ja kehittämiseen herätti uteliasta keskustelua.
Yhteisenä haasteena koko rehtoriryhmä näki koko korkeakoulukenttää koskevan kysymyksen: koulutetaanko liikaa keskittyen nimikkeisiin, kun pitäisi katsoa osaamista ammattirajojen yli?
Osaaminen, identiteetti ja uudistuminen
Vaikuttavuusdialogin lisäksi kukin hankkeen työpaketti esitteli seminaarissa vuoden 2025 keskeiset saavutukset ja jaetut oppimiskokemukset. Esityksissä hahmoteltiin myös vuoden 2026 tavoitteet sekä hankkeen päättövaiheen linjaukset vuosille 2027–2028. Keskustelu syveni osaamisen ja ammatti-identiteetin teemoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja Jonna Korhonen nosti esiin tunnistetun ristiriidan hetkessä tarvittavan osaamisen ja pitkän aikavälin uudistumiskyvyn välillä. Puheenvuoroissa todettiin, että tutkintokeskeinen ajattelu on murroksessa – eläähän ammatti-identiteetti läpi työuran.
Verkoston puheenvuoroissa geneeristen taitojen, oppimiskyvyn ja motivaation merkitys. Pohdittavaksi jäi yhteinen haaste siitä, miten korkeakoulut voisivat sytyttää nuorissa liekin oppia uutta.
Verkostossa nostettiin myös esiin korkeakoulujen rooli tasapainoilla prosessien ja rohkeuden välillä: ”kun luottamus on olemassa, voisihan sitä välillä olla vähän anarkisti”, Määttä heitti pilke silmäkulmassa.
Yhteistyö ja luottamus 4Q:n vahvuuksina
Aamupäivän reflektioissa kiitettiin tapahtuman kielellistä saavutettavuutta, avointa ilmapiiriä ja aitoa yhteistyön halua. Kaksikielisyys toteutui tilaisuudessa vaivattomasti – suomi ja ruotsi vuorottelivat luontevasti, kun jokainen sai puhua ja vastata haluamallaan kielellä. 4Q-verkoston nähtiin toimivan inhimillisellä ihmiskäsityksellä: opiskelijoita ei nähdä resursseina vaan toimijoina, joiden kasvua ja toimijuutta halutaan tukea.
Luottamuspääoman todettiin olevan vahva – ja juuri se mahdollistaa rohkeammat kokeilut. Yhteinen tahtotila, kirkastetut tavoitteet ja jaettu tieto nähtiin edellytyksinä sille, että 4Q-verkosto voi löytää oman polkunsa ja vahvistaa vaikuttavuuttaan tulevaisuudessa.
Teksti: Paula Kesa, Humak
Kuvat: Humak
