Diakin 30-vuotisjuhlaseminaarissa pohdittiin, mitä radikaali inhimillisyys tarkoittaa tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa. Puheenvuoroissa korostuivat kohtaamisen merkitys, eriarvoisuutta tuottavat rakenteet sekä ihmisyyden merkitys teknologian aikakaudella.
Diakin Helsingin-kampuksen 30-vuotisjuhlaseminaarissa 3. syyskuuta 2026 radikaalia inhimillisyyttä tarkasteltiin monesta näkökulmasta. Puheenvuoroja yhdisti kysymys siitä, miten rakennamme yhteiskuntaa, jossa jokainen voi tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi.
Yhdenvertaisuus syntyy kohtaamisissa
Kirjailija, vaikuttaja, näyttelijä ja Suomen ensimmäinen musta kansanedustaja Jani Toivola tarkasteli radikaalia inhimillisyyttä omakohtaisten kohtaamisten kautta. Hän haastoi pohtimaan, mitä aito kohtaaminen edellyttää meiltä jokaiselta.
– Tukeeko roolimme ihmisten kohtaamista, silmiin katsomista ja radikaalia inhimillisyyttä? Mitä meissä ihmisissä, yhteisöissämme tai kulttuurissamme pitäisi muuttua, jotta radikaali inhimillisyys voi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla?
Toivola muistutti, että yhteys voi löytyä myös erilaisten ja eri tavoin ajattelevien ihmisten väliltä.
– Lähimmäisyyttä ja inhimillisyyttä voi löytää kaikista, tuntemattomistakin ihmisistä, jotka saattavat muutoin olla kanssamme eri mieltä asioista.
Katse rakenteisiin
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie korosti puheenvuorossaan, ettei eriarvoisuuden vähentäminen ole vain sosiaalipolitiikkaa. Jokainen syrjäytymiseltä välttynyt nuori, tukea saanut perhe sekä koulutukseen ja työelämään päässyt ihminen vahvistaa samalla koko yhteiskuntaa.
– Yhteiskunta ei voi menestyä, jos liian moni kokee, ettei hänellä ole paikkaa lähiyhteisössä tai laajemmin yhteiskunnassa. Siksi eriarvoisuuden katkaiseminen ei ole vain sosiaalipolitiikkaa vaan se on talouspolitiikkaa ja investointi Suomen tulevaisuuteen, Talvitie sanoi.
Diakin alumni, erityisesti paperittomien ihmisten kanssa työskennellyt terveydenhoitaja Tadeja Munyui tarkasteli radikaalia inhimillisyyttä marginalisoidussa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta. Hän haastoi tarkastelemaan myös haavoittuvuutta ylläpitäviä rakenteita.
– Jos näemme haavoittuvuuden ihmisen ominaisuutena, pyrimme helposti korjaamaan ihmistä. Jos näemme sen myös olosuhteiden seurauksena, alamme kysyä, mitä ympärillä pitäisi muuttaa, Munyui sanoi.
Munyui korosti, että marginaalissa elävien kokemukset voivat tehdä näkyviksi koko yhteiskunnan rakenteita.
– Siksi marginaalista saatu tieto ei ole marginaalista tietoa. Se on tietoa koko järjestelmästä.
Inhimillisyyden ehdoilla
Myös teknologinen kehitys haastaa pohtimaan inhimillisyyttä. Asioimistulkkauksen alumni ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen erityisasiantuntija Zeynep Niiranen muistutti, ettei tehokkuus saa ohittaa ihmisarvoa ja yhdenvertaisuutta.
– Tärkein kysymys ei ole vain se, kuinka hyvin osaamme käyttää teknologiaa. Tärkeämpää on se, kuinka hyvin osaamme käyttää sitä ihmisen mahdollisuuksien, osallisuuden ja yhteisen ymmärryksen vahvistamiseen.
Juhlaseminaarissa puheenvuorot pitivät myös Diakin puheenjohtaja Hannu Harri, alumni, diakoniajohtaja Elina Leppihalme, Diakin tutkija Sakari Kainulainen, kokemusasiantuntija Sirpa Sinisalo sekä Diakin perustajajäsen Jarmo Kökkö ja opiskelija, O’Diakon puheenjohtaja Rasmus Teperi.
Diakin 30-vuotista taivalta on juhlittu syksyllä myös Porissa ja Pieksämäellä. Oulun-kampuksen juhla on vuorossa 8.10.
Katso tallenne Diakin Helsingin-kampuksen juhlaseminaarista YouTubesta. Tallenne ei sisällä keynote-puheenvuoroa.
