Lastensuojeluun sijoitetun nuoren elämäntarina kerrotaan usein muiden kirjoittamien asiakirjojen kautta. Keväällä 2026 käynnistyneessä Diakin, Auta Lasta ry:n ja Kulttuuriosuuskunta ILMEen yhteisessä Toinen tarina -hankkeessa kehitetään menetelmää, jonka avulla nuori voi taiteen keinoin rakentaa oman näköisensä kertomuksen elämästään, vahvuuksistaan ja tulevaisuudestaan.
– Toinen tarina -nimi on osuva, sillä sen ensimmäisen tarinan voi jokainen lukea Kanta-palvelusta. Se on monesti varsin diagnoosi- ja ongelmakeskeinen, ja valitettavasti nuoret osaavat kyllä luetella diagnoosinsa. Sen sijaan voi olla, ettei nuoren vahvuuksista löydy merkintöjä eikä niistä ole keskusteltu lainkaan, Toinen tarina -hankkeen projektipäällikkö Senni Laine Diakista kuvailee.
Menetelmän pohjana toimii hankkeen asiantuntijana toimivan Päivi Vuokila-Oikkosen kehittämä Elämäni tarinana -menetelmä, jota on vuosien varrella kehitetty useissa hankkeissa esimerkiksi NEET-nuorten identiteettityössä, osana lukiolaisten hyvinvoinnin kurssia ja naisvankien muutostyöskentelyn menetelmänä. Toinen tarina -hankkeessa menetelmä muutetaan lastensuojelun sijaishuollossa asuville lapsille sopivaksi.
Menetelmän toimivaksi havaittu perusta säilyy ennallaan: narratiivisuus, voimavara- ja ratkaisukeskeisyys, resilienssi sekä dialogisuus.
Narratiivisuuden lähtökohtana on ajatus siitä, että jokaisen ihmisen elämä muodostaa kertomuksen. Voimavara- ja ratkaisukeskeisyys puolestaan suuntaavat huomion ongelmien sijaan elämän aikana kertyneisiin vahvuuksiin, taitoihin ja selviytymisen kokemuksiin. Dialogisuus tarkoittaa, että nuori pohtii elämäänsä itse, mutta myös vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Identiteetti rakentuu suhteessa ympärillä oleviin ihmisiin, ja ovat nuoren ympärillä olevat ammattilaiset ovatkin tärkeässä roolissa nuoren minäkuvan kehityksessä. Jos ammattilaiset keskittyvät näkemään nuoren vahvuudet ja voimavarat vaikeuksien sijaan on vaikutus nuoren minäkuvaan positiivinen.
Luovat menetelmät tukevat oman äänen löytymistä
Toinen tarina -hankkeessa menetelmää muutetaan taidelähtöiseen suuntaan. Hankkeen työpajoissa sijoitetut nuoret pääsevät Kulttuuriosuuskunta ILMEen kehittäjä-taiteilijoiden kanssa muovaamaan omaa tarinaansa luovin keinoin. Nuoren tarina voi koostua piirroksista, maalauksista, musiikista, valokuvista, runoista tai kirjoituksista. Taidetyöpajoja ohjaavat sanataitelija Minna Mikkonen ja kuvataiteilija Riikka Kontio.
– Taiteen tekemisessä on kokeilun, kuvittelun ja leikillisyyden voimaa, jonka avulla kukin voi ensin kokeilla, luonnostella ja sitten vahvistaa kuvaa omasta itsestään ainutlaatuisena ihmisenä, kehittäjä-taitelija Marita Oja ILMEeltä kertoo.
Hankkeessa sijoitetut nuoret eivät ole pelkästään menetelmän käyttäjiä, vaan myös sen kehittäjiä. Heidän kokemuksensa ja palautteensa ohjaavat menetelmän sisältöjä ja käytännön toteutusta koko hankkeen ajan.
Syksyn 2026 pilottikohteena on hankkeen osatoteuttajana toimivan Auta Lasta ry:n lastensuojeluyksikkö Heinäsalmikoti.” Heiniksen” ohjaajana toimiva Kalle Riiste tuo sijaishuollon ammattitaidon menetelmän kehittämiseen.
– Nuorten, Minnan ja Riikan ensimmäinen tapaaminen lastenkodilla keväällä oli selvästi merkityksellinen, sillä nyt nuoret suhtautuvat myönteisesti syksyllä alkaviin työpajoihin. Me ohjaajat puolestaan odotamme, että menetelmä voisi vahvistaa nuorten minäkuvaa ja itsetuntoa sekä antaa heille uusia näkökulmia omaan elämäänsä, Riiste kertoo.
Toinen tarina -menetelmän valmistuttua sitä levitetään lastensuojelun lisäksi myös terveydenhuollon ammattilaisille ja kouluihin.
– Olisi mahtavaa, ettei nuoren tarvitsisi uuteen ammattilaiseen tutustuessaan kertoa tarinaansa uudelleen, vaan hän voisi jakaa sähköisen portfolionsa. Sen kautta ammattilainen voisi saada hänestä erilaisen kuvan, kuin minkä virallisen sote-tiedon kautta saa. Diagnoosit tai ongelmat ovat osa ihmistä, mutta eivät määritä häntä kokonaan. Sen loppuosan toivomme saavamme näkyviin tällä menetelmällä, Laine toteaa.
Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoima Toinen tarina -ryhmähanke on käynnissä 1.4.2026-31.5.2028 ja se on Euroopan Unionin osarahoittama.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Senni Laine
