Siirry sisältöön

Yli puoli miljoonaa suoritettua ammattikorkeakoulututkintoa

Ammattikorkeakouluissa on suoritettu 509 000 korkeakoulututkintoa vajaan 30 vuoden aikana. Pääpaino on ollut työelämään valmistavissa AMK-tutkinnoissa, joita on suoritettu 489 000. Vuodesta 2005 lähtien koulutustarjontaan on kuulunut myös ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joita on suoritettu yhteensä 29 000. Diakista valmistuneita on kaiken kaikkiaan lähes 14 000.

Ammattikorkeakoulut tarjoavat laajan koulutustarjonnan, jossa yleisimmin suoritettuja tutkintoja ovat insinööri, tradenomi, sairaanhoitaja ja restonomi. Koulutusaloista suurin on sosiaali- ja terveysala, jossa eri ammateilla on omat tutkintonsa. Sote-alan AMK- ja YAMK tutkintoja on suoritettu 163 000. Toiseksi eniten valmistuneita on tekniikasta ja ICT-alalta. Kolmannen suuren ryhmän muodostaa liiketalous. Suurten alojen lisäksi ammattikorkeakoulut ovat merkittäviä kulttuuri-, luonnonvara- ja kasvatusalan kouluttajia.  

Tutkintomäärien odotetaan kasvavan 2020-luvulla 

Vuonna 2020 suoritettiin 24 370 AMK-tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen määrä oli kolmatta vuotta samalla tasolla. Sen sijaan YAMK-tutkinnoissa oli kasvua, kun niitä valmistui vajaa 3 900. Kasvua edellisestä vuodesta oli 16 prosenttia.

Suomen tavoitteena on lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta 25–34-vuotiaista, joten tutkintomäärien odotetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Ammattikorkeakouluissa opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 8 000 hakijalla. Kasvu tapahtui sekä AMK-tutkintoon että YAMK-tutkintoon johtavissa koulutuksissa.  

Osaajia jokaiseen maakuntaan

Suomen jokaisessa maakunnassa toimii vähintään yksi ammattikorkeakoulu varmistamassa osaavan työvoiman tarjontaa alueiden tarpeisiin. Valmistuneista keskimäärin yli puolet työllistyy opiskelumaakuntaansa. Uudellamaalla osuus on yli 90 prosenttia. 

Koulutuksen merkitystä alueille kuvaa vasta valmistuneiden hyvä työllistyminen. Viime vuosina AMK-tutkinnon suorittaneista lähes 90 prosenttia ja YAMK:n suorittaneista 95 prosenttia oli työssä vuosi valmistumisen jälkeen.

Ammattikorkeakoulujen lyhyen historian takia valmistuneita on enemmän nuoremmissa ikäluokissa: joka viides 30–40-vuotias on valmistunut ammattikorkeakoulusta.

Vakinainen ammattikorkeakoulutus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Ensimmäiset ammattikorkeakoulut aloittivat toimintansa 1991–1992 väliaikaisina. Ensimmäiset vakinaiset toimiluvat myönnettiin 1996 ja vuoteen 2000 mennessä kaikki ammattikorkeakoulut olivat vakinaistuneet. Poliisikoulutuksessa ammattikorkeakoulututkinnot otettiin käyttöön vuonna 1998, ja valtakunnallinen poliisikoulutus keskitettiin vuoden 2008 alusta Poliisiammattikorkeakouluun Tampereelle. Ahvenanmaalle perustettiin 2003 Högskolan  Åland, joka on maakunnan korkeinta opetusta antava oppilaitos.

Nykyisin Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua, joissa on noin 150 000 opiskelijaa. Yli puolet alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista on ammattikorkeakoluissa. Lisäksi ammattikorkeakoulut vuodesta 1996 kouluttaneet ammatillisten opettajien pedagogisen pätevyyden. Heitä on valmistunut yli 30 000.

Diak on kouluttanut sote-kirkon, tulkkauksen ja kulttuurialan asiantuntijoita 1990-luvulta asti

Diakista on tähän mennessä valmistunut kaiken kaikkiaan 13 587 sosiaali-, terveys-, kulttuuri- tulkkauksen ja kirkon alan asiantuntijaa. Ensimmäiset sote- ja kirkon alan tutkinnot käynnistettiin Diakissa vuonna 1996. Tulkkausalan asiantuntijoita alettiin kouluttamaan seuraavasta vuodesta 1997 alkaen. Lisäksi Diak koulutti medianomeja 1999–2014.

Diakin syntytarina ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle. Diakin taustayhteisöistä Helsingin Diakonissalaitos aloitti diakonissojen koulutuksen jo 1800-luvulla. Tämän jälkeen diakoniajärjestöjen ylläpitämiä oppilaitoksia syntyi eri puolille Suomea, ja näissä oppilaitoksissa piilee Diakin juuret.

Nykyään Diak on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa korkeakoulumaailmassa sosiaalialan suurimpana ammattikorkeakoulutuksen järjestäjänä. Diak kehittyy vuorovaikutuksessa yhteiskunnan ja korkeakoulumaailman kanssa omien arvojensa ja päämääriensä mukaisesti myös tulevaisuudessa.