Vartija valvoo ulkona liikkumista, kauppaan pääsee kaksi kertaa viikossa

Diakin opiskelijat Xiaorong, Tianjian ja Hong.
Kiinasta kotoisin olevat Diakin asioimistulkkauksen opiskelijat Hong, Tianjian, Xiaorong, Xiaoning ja Ailin kertoivat kokemuksiaan ja näkemyksiään meneillä olevasta koronaviruspandemiasta. Haastattelu tehtiin, kun Suomessa oltiin vielä valmistautumassa järeämpiin toimenpiteisiin viruksen leviämisen hidastamiseksi.

Kiinassa koronavirustartuntojen tilanne on helpottamassa ainakin toistaiseksi, kun taas Suomi, Eurooppa ja monet muut maat valmistautuvat viruksen pahimpaan aaltoon. Vielä kuukausi sitten tilanne Kiinassa oli paljon vakavampi. 

Vapaaehtoisessa karanteenissa 

Xiaoning kävi Kiinassa tammikuussa, jolloin koronavirusepidemia ei ollut vielä pahimmillaanHän vietti Kiinassa kymmenen päivää. 

Xiaoningin oli tarkoitus juhlistaa kiinalaista uutta vuotta ravintolassa. Ravintola jouduttiin kuitenkin sulkemaan koronaepidemian vuoksi. Hän vietti lomansa suurimmaksi osaksi vanhempiensa luona sisätiloissaJoskus hän kävi kävelyllä. 

Palattuaan tammikuun lopussa Suomeen Xiaoning jäi vapaaehtoiseen karanteeniin kotiinsa kahdeksi viikoksi, vaikka hänellä ei ollut oireita. Karanteenissa Xiaoning lähinnä opiskeli ja kävi välillä lenkillä. Hänen miehensä hoiti kauppareissut. 

 Onneksi oli opiskelua, jolloin päivät eivät tuntuneet niin pitkiltä, toteaa Xiaoning karanteeniajoistaan. 

Xiaoningin Suomeen paluun jälkeen Kiinan koronavirustilanne paheni, ja maa kiristi toimiaan epidemian hillitsemiseksi. 

Kirjallinen lupa liikkumiseen, kuume mitataan ruokakaupoissa 

Tianjian ja Xiaorong kertovat, että heidän sukulaisensa ovat pysytelleet pitkälti kotona kiinalaisen uudenvuoden aatosta lähtien eli jo lähes kahden kuukauden ajan 

 Isovanhempani ovat muutenkin kotona, eli he ovat tottuneet siihen. Serkkujen mielestä tämä on ollut tylsää, sanoo Tianjian. 

Useassa kiinalaisessa taloyhtiössä on vartija, joka valvoo ulkona käymistä. Usein ulkona liikkumiseen täytyy saada kirjallinen lupa. Lupa on voimassa vain si päivä, jolle se on myönnetty.  

 Taloyhtiössä, jossa yksi ystäväni asuu, pääsee kaksi kertaa viikossa ostamaan ruokaa, kertoo Hong. 

Vain elintarvikekaupat ja apteekit ovat auki. Ruokakaupoissa jokaiselta asiakkaalta mitataan kuume. 

Maaseudulle johtavia teitä on suljettu, ja kaupungeissa monet liikennevalot ovat jatkuvasti punaisina. Maakuntien välistä liikennettä valvotaan tiukasti. 

 Kun kaverini menee toiseen maakuntaan ja palaa takaisin, hän joutuu selvittämään, mitä hän on tehnyt, kuinka monen ihmisen kanssa viettänyt aikaa ja mitkä heidän nimensä ovat, sanoo Xiaorong. 

Kotimaakuntaan palaava laitetaan kahdeksi viikoksi hotelliin karanteeniin, jonka valtio maksaa. Myös ulkomailta Kiinaan palatessa joutuu karanteeniin. Kiinaan palannut saa QR-koodin, jota lukemalla viranomaiset seuraavat, onko henkilö ollut tarpeeksi kauan karanteenissa. Lukijalaitteen väri muuttuu keltaisesta vihreäksi, kun henkilö on ollut karanteenissa vaaditun ajan. 

Kiinassa käytetään vähän käsidesiä, mutta käsiä pestään ahkerasti. Monen taloyhtiön hississä on ohjeistettu, että hissin nappia ei saa painaa paljain sormin. Nappia pitää painaa hisseissä olevilla kertakäyttöliinoilla, minkä jälkeen liinat heitetään hisseissä oleviin roskakoreihin. 

Opiskelijoilla on ollut viimeiset kuukaudet etäopintoja. Osa kouluista on kuitenkin nyt avattu uudelleen ja opiskelijat ovat päässeet palaamaan niihin. 

Huoli sukulaisista ja suomalaisista 

Xiaorongin kaverin mies lähti Wuhaniin 21. tammikuuta, sillä hänen isänsä oli huonossa kunnossa. Kaupunki suljettiin 23. päivä, ja siitä parin päivän kuluttua miehen isä kuoli. Mies on edelleen jumissa Wuhanissa. 

 Kaverini joutuu nyt yksin hoitamaan kahta pientä lasta, sanoo Xiaorong.  

Myös Xiaorong pelkää sukulaistensa vuoksiHäntä huolettaa mahdollisuus, että hänen sukulaisensa olisivat vaarassa kuolla, eikä hän pääsisi näkemään heitä ennen kuolemaa. 

Koronavirus on nostanut esiin myös rasismin kiinalaisia kohtaan. Aasiassa yleisesti käytetyt hengityssuojaimet ovat nousseet koronaviruksen symboliksi.  

Kiinassa hengityssuojaimen käyttö nähdään kulttuurisesti hyväksyttävämpänä kuin Suomessa, koska siellä on paljon ilmansaasteita. Suomessa suojaimen käyttöön on saatettu suhtautua vihamielisesti, ja kiinalaistaustaiset ovat joutuneet miettimään, käyttävätkö he suojainta. 

 Jos kiinalainen käyttää hengityssuojainta Euroopassa, joku voi syyttää häntä siitä, että hän on tuonut viruksen tänne, ja kokea, että hänestä pitää pysyä kaukana, huomauttaa Ailin. 

Myös Xiaorong tunnustaa, että hän on mieluummin kulkenut kouluun bussin sijasta kävellen tai polkupyörällä. 

Olen kuullut kavereilta, että suomalaiset lapset ovat nimittäneet heitä kiinalaisiksi viruksiksi. Tämä on tosi loukkaavaa, toteaa Xiaorong.  

Opiskelijat toivovat, että Kiinaa ei syyllistettäisi viruksen leviämisestä, vaan ensi tutkittaisiin kunnolla, mistä virus lähti liikkeelle. 

 Kiina oli vain ensimmäinen valtio, joka ilmoitti tämän viruksen olemassaolosta, sanoo Tianjian. 

Haastattelun aikana Suomen hallitus ei vielä ollut tarttunut rajumpiin toimiin viruksen hillitsemiseksi, vaan kiristi toimia myöhemmin. Haastattelussa opiskelijat kuitenkin painottivat, että tilanne täytyy ottaa vakavasti. Yleisötapahtumia täytyy vähentää, ja ihmisten on pysyttävä kotona. 

Hongin WhatsApp-ryhmäkeskustelujen perusteella moni on vähätellyt viruksen vaarallisuutta eri puolilla Eurooppaa, sillä eurooppalaiset ovat tottuneet elämään hyvää ja helppoa elämää. Huolta herättävät myös Suomen terveydenhuollon resurssit. 

 Kiinassa voidaan rakentaa kaksi sairaalaa kahdeksassa päivässä. Suomessa se ei ole mahdollista. Tosin tällöinkään kaikki eivät pääse Kiinassa hoitoon, huomauttaa Hong.

Lisäksi opiskelijat muistuttavat, että joillekin virus jättää pysyviä vaurioita keuhkoihin. Kaikki kuitenkin toivovat, että Suomi selviää tilanteesta, eikä Kiinan tarvitse lähettää lentokonetta hakemaan oman maansa kansalaisia turvaan epidemia-alueelta, mikäli se olisi tulevaisuudessa mahdollista.