Tulkkausalan tulevaisuudennäkymistä on tulossa selvitys

Tulkkausalan edustajat kokoontuivat Helsinkiin Valkeaan Taloon ja etäyhteyksien äärelle kuulemaan tutkimustuloksia tulkkausalan tulevaisuudennäkymistä. Selvityksen toteuttivat Diak, Humak ja OKM.

Seminaarissa puhuivat muun muassa tutkijat dosentti Päivi Rainò ja FT Gun-Viol Vik Humakista ja Diakista. Selvitys asioimistulkkauksen, viittomakielen- ja kirjoitustulkkien sekä puhevammaisten tulkkien työmarkkinatilanteesta ja koulutustarpeista ilmestyy helmikuun aikana.

Tuloksista nousi esiin huoli tulkkien työllistymisestä

Päivi Rainò kertoi taustaksi tulkkausalan historiasta ja jatkoi tuoreilla tutkimustuloksilla. Rainò paneutui nykyisiin kuurojen palveluihin ja heidän asemansa huomioimiseen yhteiskunnassa.

– Asiakkaiden määrä on Kelan tutkimuksien mukaan nousussa. Kuitenkin tulkkauspalveluita käyttävien ja niihin oikeutettujen välillä ero on suuri.

Kyselyjen mukaan koulutetut tulkit toimivat pääosin omalla alallaan. Tulkkien työttömyys ja osa-aikaisen työn määrä ovat olleet kasvussa viimeisen 10 vuoden aikana. Kelan tulkkauspalveluiden kilpailutuskäytännöt eivät tulosten mukaan saa kannatusta. Seuraava kilpailutus on keväällä ja nyt odotetaan sen vaikutusta työllistymiseen.

Gun-Viol Vik kertoi tulkkausalan koulutuksesta, sen kehittämistarpeista, tulkkien työllisyystilanteesta ja palkkauksesta.

Vik kertoi, että noin 30 % viittomakielen tulkeista ei saa riittävää elantoa työstään. Riippuu kuitenkin millä alueella ja palveluntuottajalla tulkki toimii. Tulkki voi myös työskennellä monessakin yrityksessä.

– Puhevammaisten tulkkauksen tilaajamäärät ovat kasvussa. Asioimistulkkikielet noudattava melko hyvin Migrin maahanmuuttotilastoja, Vik toteaa.

Hän kertoi Karvin humanistisen alan korkeakoulutuksen arviointijulkaisusta. Sen mukaan 79 % ammattikorkeakoulujen humanistiselta alalta valmistuneista oli työllistynyt.

Tulkkien osaaminen tehtävä näkyväksi

Seminaarissa oltiin yhtä mieltä, että koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen pitää panostaa. Tulkkien osaaminen tulee tehdä näkyväksi ja kasvattaa työn arvostusta. Tämän toivotaan vaikuttavan myös palkkaan.

Rehtorit Tapio Kujala (Diak) ja Jukka Määttä (Humak) puhuivat kouluttajien yhteistyöstä ja tarpeesta kartoittaa toimivia tulkkeja esimerkkiksi osana alumnitoimintaa. Yhteistyötä on tehty keväällä haussa olevan Tulkki (ylempi AMK) -tutkinnon ja alan tutkimuksen osalta.

Kelan kilpailutuskierrosta odotetaan myös korkeakouluissa.

Koulutettavien määrään tai opintojen sisältöihin ennustettiin muutoksia. Heräsi myös kysymys onko tulkkeja koulutettu liikaa?

Valmistuneiden osaamisen kuvaamiseen on ainakin tarvetta.

Teknologia on tarjoaa mahdollisuuksia palveluntuottajille

Aiemmin Humakissakin opettanut ja nykyisin yrittäjänä toimiva Marko Vuoriheimo kertoo etätulkkauspalvelujen merkityksestä kuuroille. Etätulkkauspalvelu on jo käytössä monella yrityksellä ja Kelan kanssa hän on ollut yhteydessä yhteistyön aloittamiseksi.

-USA:ssa etätulkkauksessa ollaan huikeasti edellä ja siellä moni aloittaa juuri etätulkkauksella.

Kuurojen Liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen tuntui haasteista huolimatta olevan toiveikas tulkkausalan kehittämisestä.

– Diakin ja Humakin rehtorien sekä monien muiden tahojen kanssa on käyty keskustelu ja niitä jatketaan.

Jokisen mukaan eri järjestöjen tai yhteisöjen lisäksi on tärkeää kysyä tulevaisuuden näkymistä ja tarpeista myös suoraan asiakkailta.

Markku Jokinen (vas.) ja Marko Vuoriheimo arvioivat tulkkausalan kehittyvän teknologian ja alan toimijoiden tiiviillä yhteistyöllä.

Innovatiivinen löytää töitä tulkkausalalta

Tutkijoiden Päivi Rainò ja FT Gun-Viol Vik mukaan tulkkausalalle kannattaa hakea tutkimustuloksista huolimatta.

– Jos on paloa ja halua uhrata aikaa saadakseen hyvä viittomakielentaito, saa kyllä töitäkin. “Leipätulkeista” olisin ennemminkin huolissani, sanoo Rainò.

Gun-Viol Vik muistuttaa mahdollisuudesta jatkokouluttautua ja monesta urasta työelämän aikana.

– Mitä innovatiivisempi velmu on, löytää kyllä työllistymismahdollisuudet. Pitää etsiä keinot ohittaa jäykkyydet, Rainò visioi.

Miksi tulkkausala olisi erilainen kuin muut humanistiset alat, tutkijat miettivät.

– Humanisti tekee monentalaista ennen kuin löytää oman uransa.

Katso tallenne seminaarista:

https://livestream.com/Infocrea-fi/Tulkkausalan-tulevaisuudennakymat

Seuraava ammattikorkeakoulujen yhteishaku on ajalla 18.3.-1.4.2020. Katso koulutukset: www.opintopolku.fi.

Nostokuvassa: FT Gun-Viol Vik ja dosentti Päivi Rainò
Teksti ja kuvat: Marika Stam, Humak