Miten nuorisotyön ammattilainen ottaa somen haltuun?

Pöydällä on avonainen kannettavva tietokone, kahvikuppi ja muuta toimistotavaraa. Ihmisen käsissä on matkapuhelin.
Nuorisotyössä somen hyödyntäminen on tärkeää, jotta nuoret saadaan tavoitettua. Osaltaan sosiaalisen median kanavissa mukana oleminen on myös uskottavuuskysymys. Tämä blogi antaa vinkkejä somen hyödyntämiseen nuorisotyössä. Kirjoitus perustuu Janne Matikaisen (Helsingin yliopisto), Päivi Kohtan (Nyyti Ry) ja Marcus Lundqvistin (Verke) haastatteluihin.

Tällä hetkellä nuorisotyössä somen hyödyntäminen on pääasiassa viestintää ja markkinointia. Ammattilaiset voisivat yksipuolisen tiedottamisen lisäksi tehdä sosiaalisempaa kommunikaatiota esimerkiksi tubettamisen kautta, koska sen suosio ja vaikutus nuoriin on merkittävä. Tubevideoiden tulisi olla kantaaottavia ja herätellä sitä kautta keskusteluun. Samalla ammattilaiset tulisivat tutuiksi nuorille ja nuorten olisi helpompi lähestyä heitä.

Mitä eroja on sosiaalisen median ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen välillä? Somen kasvottomuus voi tehdä vuorovaikutuksesta äärimmäisempää, ihmiset voivat olla kärkkäämpiä ja aggressiivisimpia kanssakäymisessä kuin kasvotusten. Kasvottomuus voi tuoda myös virhetulkintoja, kun non-verbaalinen viestintä puuttuu. Toisaalta ihmiset voivat olla avoimempia ja kertoa asioita, mitä eivät tekisi kasvokkain.

Sosiaalisen median käytön valvontaa tulisi lisätä, jotta mm. vihapuheeseen ja propagandaan voidaan puuttua. Tämän vuoksi työntekijän läsnäolo somessa on keskeisessä asemassa valvojan roolin lisäksi tiedon tuojana, osallistujien aktivoijana, kysymyksiin vastaajana ja muistuttelijana.

Rohkeutta ja persoonaa peliin somen käytössä

Suurissa kaupungeissa ja isoissa organisaatioissa kehitellään usein pienen sijaista suurimuotoista, joka vie runsaasti aikaa. Raakojen ideoiden ja pienten juttujen kokeilu on suotavaa sitä vastoin, että tehdään pitkään suunnitelmia ja vasta sitten kokeillaan. Yritysmaailmassa puhutaan lean-ajattelusta ja saman voisi ottaa käyttöön myös nuorisotyössä.

Osa ammattilaisista on hyviä somen kanssa, mutta heillä voi tulla vastaan resurssit. Usein uudistukset lähtevät yhdestä työntekijästä, jonka vastuulla lopulta on paljon. Tärkeä neuvo on, että keskity muutamaan kanavaan, kaikkia ei kannata yrittää ottaa haltuun myös taito irtaantua vanhasta toimimattomasta on tärkeä. Somen päivittämisen säännöllisyys on keskeistä. Sisällön on oltava kiinnostavaa ja laadukasta, että nuori seuraa kanavaa.

Toisaalta heikkous ammattilaisten sosiaalisen median käytössä on se, että livenä ollaan tosi hyviä vuorovaikutuksessa, mutta verkossa ei uskalletakaan tuoda omaa persoonaa esille. ”Somepelko” siitä, että sanoessaan jotain se jää heti nettiin estää usein tätä. Ammattitaitoa ja -osaamista pitäisi uskaltaa tuoda paremmin esiin myös verkossa.

Somekanavien väliaikainen, ja yhdessä sovittu ”kaappaus” on yleistymässä – milloin nuorisotyön kanavaa päivittää yhteistyötaho, milloin nuoret itse. Somen hyödyntämistä myös erilaisten kampanjoiden esille nostamisessa on hyvä pohtia. Onko siis niin, että meillä on työkaluja, mutta meiltä puuttuu rohkeus kokeilla ja nähdä erilaisia somen mahdollisuuksia. Olemmeko osaltaan jämähtäneet myös vanhaan?

Tietoa blogista

Asiantuntija- ja vertaistuen sosiaalisen median kanavien -blogi on osa Dimmi – Digitaaliset menetelmät nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen -hanketta. Blogiin kirjoittavat Diakin asiantuntija Antti Heinonen, sosionomi-diakoniopiskelija Sari Paihonen ja projektikoordinaattori Leea Naamanka.

Blogin tarkoitus on tuoda erityisesti nuorten parissa toimivien ammattilaisten tietoon sosiaalisen median kanavien mahdollisuuksia omassa työssä. Ajantasainen tieto auttaa pidemmällä tähtäimellä nuorten avun saantia sosiaalisen median avulla.

Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Dimmi-hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Dimmi somessa ja yhteydet

Dimmi-hanketta voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa tunnuksella #dimmiesr

Lisätietoja blogin vastuuhenkilöltä ja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattorilta Leea Naamangalta leea.naamanka@diak.fi