Nuoret ja some vuonna 2019 – ota kootut kyselyn tulokset käyttöösi

Kuvituskuva, jossa on useiden sosiaalisen median kanavien logoja kollaasina.
Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden teetättämä SoMe ja Nuoret 2019 -kysely suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten somen käytöstä tuo ajankohtaisesti esille sitä, millaista nuorten somen käyttö tällä hetkellä Suomessa on. Tämä blogikirjoitus nostaa esille parhaita paloja SoMe ja Nuoret 2019 -kyselyn tuloksista. 

Somen palvelut täydentävät ja rikastavat nuorten reaalielämän sosiaalista viestintää. Viikossa kyselyn keskiverto 18,9-vuotias nuori käyttää noin 15-20 tuntia sosiaalisen median palveluita. Somepalveluita käytetään pääasiassa älypuhelimilla, ja suosituin aika käytössä on klo 18–21 välillä. Käyttöaikojen pituus vaikuttaa kasvaneen, ja nuoret liittyvät sosiaalisen median palveluihin yhä nuorempina ja käyttävät niitä hieman enemmän verrattuna kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen.

Suosituimmat someympäristöt ja niiden käyttö

Suosituimmat sosiaalisen median palvelut ovat kyselyn mukaan WhatsApp, YouTube, Instagram, Snapchat, Spotify, Facebook, Facebook Messenger, Pinterest, Steam ja Discord. Eri ikäryhmien välillä on selkeitä eroja eri somepalveluiden käytössä. Somessa keskustellaan mieluiten yksityiskeskusteluissa tai pienissä ryhmissä. Kysyttäessä missä nuoret ovat läsnä vuoden kuluttua kärkeen nousivat Instagram, Snapchat, WhatsApp, YouTube ja Facebook vaikkakin Facebookin suosio on kaikissa ikäryhmissä laskussa.

Lähes kaikki vastaajista käyttävät sosiaalista mediaa sisältöjen lukemiseen, selaamiseen ja tykkäämiseen. Musiikin kuuntelu, tuttujen tekemisen seuraaminen, reaaliaikaisten keskustelujen käyminen, tiedon hakeminen ja somessa pelaaminen vaikuttavat olevan myös suuressa suosiossa. Sisällöntuotantoon liittyvä käyttö näyttää vähentyneen, sillä tilapäivityksiä ja kommentointia tekee enää noin kolmannes nuorista.

Somessa viestintä on nuorille sosiaalista toimintaa, joka vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta tuottaen iloa ja lisävarmuutta. Useat vastaajista ovat saaneet apua erinäisiin ongelmiin ja kokeneet onnistumisen tunteita. Toisaalta some kasvattaa sosiaalista verkostoa, sillä sen välityksellä nuoret pitävät yhteyttä laajempaan piiriin kuin reaalielämässä. Jopa noin kolmannes on löytänyt seurustelukumppanin somen avulla.

Some ja kiusaaminen

Vastaajista vajaa 25 % on kokenut jonkinlaista kiusaamista somessa. Vuoden 2016 kyselyn vastauksiin verrattuna kasvua on noin 10 prosenttiyksikköä. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa nuorille kotona tai koulussa, erityisesti nuoret toivoivat netiketin opetusta.

Netikettiä opettamalla voitaisiin ehkä paremmin saada nuoret tietoiseksi siitä, miten sosiaalisen median palveluissa tulisi käyttäytyä, sen sijaan, että olettaisimme nuorten automaattisesti tiedostavan nämä asiat. Nuoret sujahtavat somemaailmaan yhä nuorempina, joten olisi syytä, että myös kouluissa puhuttaisiin asiasta tarpeeksi ajoissa, erityisesti kun toive opetuksesta tulee itse nuorilta. Ehkäpä tätä kautta voisimme osaltaan vaikuttaa kiusaamisen vähentymiseen?

Kyselyn on toteuttanut  Oulun kaupungille Ebrand Group Oy. Vastaajina kyselyssä on ollut 6247 ympäri Suomen asuvaa 16-29-vuotiasta.

Linkki kyselyn tuloksiin.

Tietoa blogista

Asiantuntija- ja vertaistuen sosiaalisen median kanavien -blogi on osa Dimmi – Digitaaliset menetelmät nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen -hanketta. Blogiin kirjoittavat Diakin asiantuntija Antti Heinonen, sosionomi-diakoniopiskelija Sari Paihonen ja projektikoordinaattori Leea Naamanka.

Blogin tarkoitus on tuoda erityisesti nuorten parissa toimivien ammattilaisten tietoon sosiaalisen median kanavien mahdollisuuksia omassa työssä. Ajantasainen tieto auttaa pidemmällä tähtäimellä nuorten avun saantia sosiaalisen median avulla.

Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Dimmi-hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Dimmi somessa ja yhteydet

Dimmi-hanketta voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa tunnuksella #dimmiesr

Lisätietoja blogin vastuuhenkilöltä ja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattorilta Leea Naamangalta leea.naamanka@diak.fi