Työllistääkö tulkkausala myös tulevaisuudessa? Ammattikorkeakoulut selvittävät tulkkauskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Tulkkausalan työllisyysnäkymien selvittämiselle on tarvetta. Teknologian tuomat muutokset ja tulkkauspalvelun järjestämisen uudistukset vaikuttavat asiakkaiden tarpeisiin ja tapoihin käyttää tulkkia. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ovat käynnistäneet selvityksen viittomakielen tulkkauksen, puhevammaisten tulkkauksen ja asioimistulkkauksen koulutuksen tulevaisuudennäkymistä ja koulutustarpeista Suomessa.

Ammattikorkeakoulut selvittävät tulkkikoulutuksen suorittaneiden työllistymisen, osaamisen ja asiakaskunnan tarpeiden nykytilaa ja miten hyvin ne kohtaavat toisensa. Asiakaskunnan rakenteessa on tapahtunut muutoksia, myös toimintatavat ovat ajan myötä muuttuneet. Vuorovaikutustilanteissa käytetään useitakin eri kieliä ja kommunikaatiomenetelmiä.

Selvityksessä pohditaan, miten uudet teknologiat vaikuttavat myös tulkkausalaan. Esimerkiksi etätulkkauksen ja puheentunnistuksen kehittyminen tuovat uusia mahdollisuuksia asiakkaille ja uutta tulkin työnkuvaan.

– Tutkimme myös tulkkauspalveluiden järjestämisen vaikutuksia tulkkien työllistymiseen ja palvelutasoon, sanoo tutkija Päivi Rainò Humakista.

Tästä syystä selvityksessä haastatellaan myös Kelan edustajia. Kela on vammaisten tulkkauspalvelun järjestävä taho ja alan yritysten suurin asiakas.

– Arviolta yli 90% vammaisten tulkkauspalvelua tarjoavien yritysten liikevaihdosta koostuu Kelan tulkkauksista, Rainò toteaa.

Tulkkauskoulutuksen järjestävät haluavat luotettavaa ennakointitietoa toimialan tulevaisuudennäkymistä koulutusten kehittämistä varten. Selvitys avaa myös uusia näköaloja tulkkien osaamisen hyödyntämiseen.

– Tulkkausalan keskeisten kouluttajien yhteistyöllä varmistamme, että tulkkeja voidaan jatkossakin kouluttaa laadukkaasti kohtaamaan tulevaisuuden uudetkin asiakasrajapinnat. Kansainvälisesti tarkasteltuna tulkkausalan osaamiselle on kysyntää. Esimerkiksi kuurojen ja huonokuuloisten koulutus ja yhteiskunnallinen asema on heikko globaalisti tarkasteltuna, Humakin toimitusjohtaja, rehtori Jukka Määttä ja Diakin toimitusjohtaja, rehtori Tapio Kujala toteavat.

Selvityksen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Selvityksen tulokset julkaistaan loppuvuodesta 2019.