Polkuja tulevaisuuteen – aivotutkija Katri Saarikivi esitelmöi empatian tärkeydestä työyhteisössä

Diakin kehittämispäivillä pureuduttiin tulevaisuuteen ja empatian merkitykseen työyhteisössä, kun aivotutkija Katri Saarikivi esitelmöi aiheesta Empatia, laadukas vuorovaikutus ja ihmiskeskeisen työn tulevaisuus.

Kollektiivisen älykkyyden kehittyminen

Ensimmäiset teknologiset innovaatiot, kuten alkeelliset työkalut, syntyivät 3,3 miljoonaa vuotta sitten. Ne auttoivat ihmiskuntaa selviytymään tehokkaammin luonnossa. Muodostui heimoja, jotka metsästivät yhdessä.

– Ensimmäinen suuri harppaus kehityksessä tapahtui 12 500 vuotta sitten, kun metsästäjä-keräilijästä kehittyi viljelijä. Tätä kutsutaan neoliittiseksi vallankumoukseksi. Ihmiset tulivat entistä tiiviimmin yhteen ja samalla jakoivat ja kerryttivät tietojaan. Kun tarjolla oli enemmän vapaa-aikaa, syntyi uusia innovaatioita kuten pyörä, astronomia, maanviljely, matematiikka sekä kirjoitustaito, Katri Saarikivi summasi esitelmässään.

Kun teknologian kehittyminen kerran polkaistiin käyntiin, ei loppua sille ollut näkyvissä.

Nykypäivänä teknologia on alati läsnä. Siitä on tullut arkipäiväinen työkalu – älykkään ajattelun jatke. Erilaisilla apuvälineillä voidaan havainnollistaa ajattelua, tarkistaa nopeasti faktat sekä tallentaa muistiinpanoja.

Mutta onko teknologiasta ja tekoälystä tulossa liian älykästä? Pitäisikö kehitystä pelätä? Voivatko robotit ja tekoäly syrjäyttää ihmisen työelämässä?

Muun muassa näitä kysymyksiä pohti aivotutkija Katri Saarikivi Diakin kehittämispäivillä.

Saarikivi toimi tiimivetäjänä NEMO – Natural Emotionality in Digital Interaction -joukkueessa, joka voitti Helsinki Challenge -kilpailun vuonna 2015. Ryhmä tutki uusia tapoja digitalisoida ja välittää tunteita verkossa.

Tekoäly, robotti ja ihminen

Saarikiven mukaan ihminen ja keinoäly eroavat toisistaan etenkin tietojenkäsittelytaidoissa. Robotti on hyvä muistamaan, keskittymään ja päättelemään kielellisesti sekä ei-kielellisesti. Ihmisen vahvuudet ovat empatiassa, tunneälyssä, oppimiskyvyssä sekä merkityksenannossa.

– Mikäli annetun tehtävän lopputulos on tiedossa, tekoäly kykenee vastaamaan siihen nopeammin, paremmin ja tarkemmin kuin ihminen. Kone on tehokkaampi jakamaan tietoa, kun taas ihminen kommunikoi rajatusti inhimillisen kielen avulla, Saarikivi sanoi.

Ihmisälykkyyden valttikortti on luovassa ajattelussa, ja tätä tullaan hyödyntämään yhä enemmän tulevaisuuden työelämässä.

– Aivot ovat kuitenkin maailman tehokkain oppimiskone, Saarikivi totesi.

Vuorovaikutus ja empatia

Kollektiivisen älykkyyden syntyvyyteen tarvitaan empatiaa.

Yhdysvaltalainen suuryritys Google on tutkinut tiimiensä menestymistä. Tärkein tekijä uusien ajatusten muodostumisessa oli psykologinen turvallisuus; riskinottaminen ilman, että altistuu arvostelulle ja naurulle.

– Tiimien ongelmanratkaisukyky parani, kun jäsenet pitivät lyhyitä puheenvuoroja, olivat responsiivisia sekä empaattisia. Aivojen rytminen toiminta synkronoitui yhteistyön aikana, ja tällöin myös muodostui parhaiten kollektiivista älykkyyttä, Saarikivi kertoi.

Demokraattinen ajatustenvaihto ei ole aina paras mahdollinen tapa; älykkyys ja sen syntyminen ovat aina kontekstisidonnaisia.

– Esimerkiksi League of Legends -tietokonepelissä tiimin menestyminen vaatii nopeaa ja hierarkkista johtamista. Tasaiset puheenvuorot eivät olleet tärkeitä. Empatia kuitenkin paransi myös tässä tutkimuksessa tiimin suoritusta, analysoi Saarikivi.

Vaikka ei kokisi olevansa empaattinen ihminen, on omia kykyjään mahdollista kehittää. Keinoja empatiakyvyn kehittämiseen ovat toisen tarkkailu, motivaatio ymmärtää toista sekä relevantin, aikaisemman kokemuksen hyödyntäminen.

Tunteet mitattavissa

Voivatko koneet tulevaisuudessa tuntea, tai ainakin tietää, miltä ihmisestä tuntuu?

– Tällä hetkellä roboteille opetetaan tunneälyä sekä kehitetään konenäköä. Tulevaisuudessa kone kykenee tunnistamaan yhä tarkemmin ihmisen tunteet kasvoista ja ilmeistä, Saarikivi kertoi.

Myös ihmisen tunteita voidaan mitata. Stadin derbyssä toteutettiin vuonna 2016 koe, jossa jalkapalloilija Tommi Vesalan tunteita mitattiin pelin aikana. Jokaisella oli mahdollisuus seurata Vesalan muuttuvia tunteita pelikentällä reaaliaikaisesti, joko puhelimella tai tietokoneella.

– Tekoälyn kehittämiseen panostetaan nyt valtavasti. Robotiikka kykenee tulevaisuudessa hoitamaan monipuolisemmin erilaisia työnkuvia, joihin aikaisemmin vain ihminen pystyi, Saarikivi totesi.

Teknologia ei ole kuitenkaan täysin korvaamassa ihmistä. Älykästä toimintaa syntyy parhaiten silloin, kun teknologia on ihmisen kognitiivisten toimintojen tukena. Ihminen ja tekoäly yhdessä antavat älykkäämmän lopputuloksen kuin yksinään.


Kehittämispäivät 2018 – polkuja tulevaisuuteen ei löydetä, vaan ne tehdään

Kaksipäiväiset kehittämispäivät järjestetään vuosittain koko Diakin henkilöstölle sekä opiskelijakunta O’Diakolle. Tämän vuoden teemana oli tulevaisuus.

Diakin toiminta perustuu yhteisöllisyyteen. Kehittämispäivien tarkoitus on parantaa ja luoda yhteistä näkymää organisaation opetukseen, tutkimus- ja kehitystyöhön sekä palveluihin. Kaiken keskiössä ovat opiskelijat ja laadukkaan opettamisen turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa.

Keynote-puhujina toimivat Saarikiven lisäksi robotiikan asiantuntija Cristina Andersson aiheenaan ”Robotit hyvinvointia rakentamassa” sekä Avanto Venturesin perustajajäsen Teemu Mäkitalo aiheenaan ”Startup-toimintakulttuuri”.

Henkilöstö osallistui vapaavalintaisesti rinnakkaisohjelmiin, joissa aiheena oli muun muassa sote-uudistus ja työelämä.

Tilaisuudessa myös palkittiin Diakin vuoden opettaja sekä annettiin henkilöstölle palvelusvuosimuistamiset.