Urasuunnittelu

Olet valmistumassa ammattiin, jolla voi sijoittua monenlaisiin eri työtehtäviin. Vaihtoehtojen kirjo on laaja, mikä voi tehdä urasuunnittelusta haastavaa. Opintojen aikana kannattaakin laajentaa tietämystä, mitä kaikkea tutkinnollasi voi tehdä.

Sosionomi (AMK)

Sosionomin tutkinto mahdollistaa moninaiset työllistymisvaihtoehdot. Sosionomi voi työllistyä julkiselle, yksityiselle tai kolmannelle sektorille, aina lapsi- ja nuorisotyöstä vanhustyöhön. Sosionomi voi työllistyä esimerkiksi päihde-, mielenterveys-, vammais- tai perhetyön pariin. Työnantajat voivat olla kunnallisia tai valtiollisia tahoja, järjestöjä tai yrityksiä.

Sosionomi (AMK), diakoniatyö

Sosionomin tutkinnon monialaisten työllistymisvaihtoehtojen lisäksi Sosionomi (AMK), diakoniatyö -koulutukseen sisältyvät kirkolliset opinnot (90 op) antavat valmiudet työskennellä Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa diakonian virassa sekä muissa diakonian asiantuntijatehtävissä. Työnantajina voivat olla myös erilaiset järjestöt ja yhdistykset, jotka tekevät diakoniatyötä. Vaikka koulutukseen hakeutuvalta ei edellytetä kirkon jäsenyyttä, kirkon virkaan edellytetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys. Tutustu lisää, millainen työnantaja kirkko on.

Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö

Sosionomin tutkinnon monialaisten työllistymisvaihtoehtojen lisäksi sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö -koulutus antaa kelpoisuuden kirkon nuorisotyöhön. Sosionomi (AMK) -nuorisotyönohjaaja on kristillisen kasvatuksen ja kasvun tukemisen ammattilainen. Hän kohtaa työssään erilaisissa tilanteissa olevia lapsia, nuoria ja perheitä. Koulutus antaa opiskelijalle vahvat ammatilliset valmiudet kohdata erilaisia ihmisiä ja ymmärtää heidän elämäntilanteitaan.

Kirkon nuorisotyö on luonteeltaan sekä ennalta ehkäisevää että etsivää työtä. Sosionomi (AMK) -nuorisotyönohjaaja suunnittelee, toteuttaa ja kehittää erilaisia toimintamuotoja yhteistyössä nuorten ja eri toimijoiden kanssa. Vaikka koulutukseen hakeutuvalta ei edellytetä kirkon jäsenyyttä, kirkon virkaan edellytetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys. Tutustu lisää, millainen työnantaja kirkko on.

Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus

Sosionomin tutkinnon monialaisten työllistymisvaihtoehtojen lisäksi Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus koulutus antaa varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuuden sekä kelpoisuuden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin.

Varhaiskasvatuksen ohjaaja seurakunnassa on kasvattaja, jonka työn keskiössä ovat lapset ja perheet. Hänen tehtävänään on organisoida, koordinoida, ohjata ja kehittää seurakunnan varhaiskasvatuksen eli lapsi- ja perhetyön toimintaa. Työhön kuuluu ryhmätoimintaa, yksilöiden kohtaamista ja yhteistyötä kotien kanssa. Varhaiskasvatuksen ohjaaja toimii seurakunnassa varhaiskasvatuksen asiantuntijana ja osallistuu kasvatus- ja perhetyön ja jumalanpalveluselämän toteuttamiseen ja kehittämiseen. Hän toimii yhteistyössä yhteiskunnan varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja eri järjestöjen kanssa. Vaikka koulutukseen hakeutuvalta ei edellytetä kirkon jäsenyyttä, kirkon virkaan edellytetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys. Tutustu lisää, millainen työnantaja kirkko on.

Töissä.fi -sivustolta löytyy lisää tietoa erilaisista nimikkeistä, joihin voit sosionomina työllistyä.

Sosionomi (AMK) kirkon varhaiskasvatus -koulutus antaa kelpoisuuden varhaiskasvatuksen tehtäviin myös opetus- ja sivistystoimeen kunnissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa. Lue lisää varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvasta.

Terveydenhoitaja (AMK)

Terveydenhoitajana voit toimia perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, avohoitopalveluissa, potilas- ja kansalaisjärjestöissä, erilaisissa kehittämishankkeissa sekä itsenäisenä yrittäjänä. Terveydenhoitajan tutkintosi antaa sinulle perusvalmiuksia myös hoitotyön asiantuntijatehtäviin.

Työpaikka voi olla esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvoloissa, työterveyshuollossa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, kotihoidossa, avovastaanotoilla, terveyskeskuksissa, sairaaloiden vuodeosastoilla, poliklinikoilla, kuntoutus- ja hoitokodeissa, lääkäriasemilla, järjestöissä, koulutus- ja projektitehtävissä, tutkimustehtävissä tai kansainvälisissä tehtävissä.

Sairaanhoitaja (AMK)

Sairaanhoitaja (AMK) -tutkinto antaa valmiudet työskennellä perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuollossa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimintaympäristöissä sekä erilaisissa projekti- ja kehittämistehtävissä sekä kansainvälisissä tehtävissä. Laaja-alaisen koulutuksen ansiosta opiskelijalla on monipuoliset työllistymismahdollisuudet muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.

Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö

Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö -koulutuksesta valmistuneilla on monipuoliset valmiudet erilaisissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Heillä on hyvät valmiudet potilaan kanssa käytävään vuorovaikutukseen esimerkiksi saattohoidossa tai tilanteissa, joissa potilaalla on parantumaton sairaus.

Kirkon työssä diakonissat voivat puolestaan hyödyntää terveysalan osaamistaan esimerkiksi vanhusten, lasten tai kehitysvammaisten parissa työskennellessään. Kirkon ja seurakunnan työntekijänä diakonissa toimii tiiviisti yhteistyössä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä eri järjestöjen kanssa. Vaikka koulutukseen hakeutuvalta ei edellytetä kirkon jäsenyyttä, kirkon virkaan edellytetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys. Tutustu lisää, millainen työnantaja kirkko on.

Töissä.fi -sivustolta löytyy lisää tietoa erilaisista nimikkeistä, joihin voit terveydenhoitajana tai sairaanhoitajana työllistyä.

Tulkki (AMK), asioimistulkkaus

Tulkki (AMK) työllistyy kunnallisiin tai yksityisiin tulkkiyrityksiin tai toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana. Hän tekee työtä viranomaisympäristöissä koulutuksen ja opetuksen, sosiaali- ja terveystoimen, maahanmuuttoasioiden sekä poliisi- ja oikeustoimen ympäristöissä. Hän saa koulutuksessa myös valmiudet kääntää asiatekstejä sekä tehdä terminologista sanastotyötä. Hän voi toimia asiantuntijana oman kielensä tai kulttuurinsa ohjaustehtävissä tai hän voi työllistyä maahanmuuton alalla esimerkiksi vastaanottokeskuksissa haastattelu- tai ohjaustehtäviin. Koulutus vastaa laaja-alaisesti maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyviin tulkkauksen ja kääntämisen sekä kieli- ja kulttuuriasiantuntijuuden tarpeisiin.

Tulkki (AMK), viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus

Tulkki työskentelee monenlaisissa eri tilanteissa, joissa osallistujilla ei ole yhteistä kieltä tai heidän on vaikea ymmärtää toisiaan, esimerkiksi erilaisissa työelämän tilanteissa, opiskelutulkkina, asioimistulkkina sekä harrastus- ja virkistystoiminnassa.

Tulkki (AMK) työllistyy joko tulkkaustehtäviin, kommunikaatio-ohjaukseen tai alan asiantuntijatehtäviin vaikkapa järjestöihin. Valmistunut voi työllistyä viittomakielen tai puhevammaisten tulkkina tulkkauspalvelua tuottavan yrityksen palvelukseen tai toimia yrittäjänä.

Lisäksi tulkki (AMK) voi työskennellä puhetta tukevien menetelmien ohjaus- ja opetustehtävissä tai Kelalla välitys- tai tulkkaustehtävissä. Tulkki voi toimia myös kirjoitustulkkina suoritettuaan kirjoitustulkkauksen opinnot sekä saavutettuaan vaadittavan taitotason. Ammattikorkeakoulusta valmistuvalla tulkilla on myös hyvät valmiudet toimia monenlaisissa kommunikaatiota koskevissa asiantuntijatehtävissä yritysten, organisaatioiden tai järjestöjen palveluksessa.

Töissä.fi -sivustolta löytyy lisää tietoa erilaisista nimikkeistä, joihin voit tulkkina tai viittomakielen tulkkina työllistyä.

YAMK-koulutus antaa valmiuksia toimia asiantuntija-, kehittämis- ja johtamistehtävissä sekä mahdollisuuden toimia alakohtaisissa opetustehtävissä edellyttäen opintojen täydentämistä ammatillisilla opettajaopinnoilla. Tutkinto antaa yleisen kelpoisuuden tehtäviin, joihin vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.

Sosionomi (ylempi AMK), sosiaaliala

Katso, minne Sosionomi (YAMK) tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet

Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Katso, minne Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinnon suorittaneet ovat työllistyneet

Tulkkaustoiminnan kehittäminen (ylempi AMK)

Valmistuneet toimivat mm. tulkkaustoiminnan kehittämisen asiantuntijoita kehittämis- ja johtamistehtävissä sekä koulutus- ja asiantuntijatehtävissä. Koulutus antaa valmiuksia käyttää tutkivaa, kehittävää ja innovatiivista työotetta työelämän muutosprosessien hallinnassa. Hankkimiensa taitojen avulla valmistuneet osaavat edistää toimialan työelämän muutosprosesseja. Opinnot antavat valmiudet tulkkaustoiminnan ja tulkkausalan yritysten kehittämiseen sekä osaamisen soveltamiseen sekä kansallisissa että kansainvälisissä ympäristöissä. Koulutus antaa yhteistyövalmiuksia myös mm. tulkkauspalvelun järjestäjien ja tulkkausalan yritysten, yrittäjien ja tulkkien vuorovaikutukseen.

Yrittäjyys työllistymisen väylänä

Yrittäjyyden kautta on mahdollista myydä ja johtaa itse omaa erityisosaamistaan tai toteuttaa unelmaansa. Yrittäjänä sosiaali- ja terveysalalla voit esim. täydentää kunnallisia palveluita tai tarjota niille vaihtoehtoja. Syyt ryhtyä yrittäjäksi ovat esim. itsensä työllistäminen, työn itsenäisyys tai omien arvojen mukainen tapa tehdä työtä. Tukea yrittäjyyden pohdintaan löytyy muun muassa kuntien palveluista, joista esimerkkeinä toimivat Helsingin kaupungin sekä  Oulun seudun tuki aloittaville yrittäjille . Yrittäjyyteen johtavat polut käynnistyvät usein sivutoimisesti, kevytyrittäjyyden kautta. Kevytyrittäjyyteen löytyy tukea monista palveluista, esim. Ukko-sivustolta.

Urasuunnittelu on hyvä aloittaa jo opintojen alussa pohtimalla omaa tähänastista osaamista esim. elämänjanan kautta. Mitä olen tehnyt, mitä olen harrastanut ja mitkä ovat vahvuuksiani tai olleet erityisiä kiinnostukseni kohteita? Näiden takaa löytyy usein osaamista, jonka sanoittaminen on oleellista osaamisen tunnistamiseksi. Ammatillisen osaamisen peilinä toimivat myös alakohtaiset kompetenssit. On hyvä aloittaa pohtimalla mitkä ovat osaamisesi kärkipisteet ja tunnistaa ne. Tärkeää on myös miettiä omat toiveet, tavoitteet ja suunnitelmat uralle.

Opintojen aikana omia uratavoitteita kohti voi suunnata seuraavien opintojen valinnoissa: harjoittelupaikat, opinnäytetyön aihe ja millaisia yhteistyökumppaneita erilaisissa kurssitehtävissä käyttää sekä minne hakeutuu kesätöihin.

Koulutusalakohtaisesti suuntaavilla (sos. ala ja viittomakielen ja puhevammaisten tulkkaus) tai syventävillä (terveysala) opinnoilla voit syventyä tiettyyn, sinua kiinnostavaan alaan tai asiakasryhmään. Mikäli et tiedä minne haluat suuntautua, on hyvä valita suuntautumisvaihtoehdoista itselle mielenkiintoisin ja sellainen, jonka koet auttavan tulevaisuudessa monilla eri urilla.

Harjoittelu ja opinnäytetyö

Kaikista harjoittelupaikoista saat eväitä oman osaamisen laajenemiseen tai syvenemiseen ja voit oppia uutta itsestä sekä löytää uusia ideoita urasuunnitteluun.

Opinnäytetyö on yksi ammattikorkeakouluopintojesi keskeisistä elementeistä ja sen tavoitteena on kehittää valmiuksia, joilla sovellat opinnoissa kertynyttä osaamistasi. Lisäksi opinnäytetyön kautta kykysi soveltaa tätä osaamista ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä kehittyy. Opinnäytetyölle on mahdollista valita näkökulma, jolla haluat kartuttaa tiettyä osaamista myös urasuunnittelusi näkökulmasta. Mikäli lähdet tekemään aihetta ns. valmiista aiheesta, esim. Diakin hankkeesta, kartutat niin ikään arvokasta projektiosaamista, työelämäosaamista sekä jonkun aihealueen erityisosaamista myös urasuunnittelua ajatellen. Yhteistyötaidot kehittyvät myös, sillä Diakin opinnäytetyö tehdään pari- tai tiimityönä.

AMK opinnäytetyössä oleellista on työelämälähtöisyys. Opinnäytetyön työelämäkumppani verkostoineen onkin yksi merkittävimmistä opintojenaikaisista työelämäverkostosta. Yhteistyökumppanin voi löytää esimerkiksi harjoitteluista, muiden kurssien yhteistyötahoista tai oske-torilta. Saatat alkaa huomaamaan yhteistyötahoja jo ensimmäisiltä kursseilta lähtien, joten pidä ne ajatuksissasi kun opinnäytetyö prosessi alkaa. Opinnäytetyön aihevalinnasta lisää Opinnäytetyö-sivustolta.

Palaute urasuunnittelun tukena

Opintojen aikana tulet tekemään itsetutkiskelua asioista, joissa olet hyvä ja joita haluat kehittää sekä asioista, mitkä kiinnostavat sinua eniten. Itsetutkiskelun lisäksi on tärkeä kerätä palautetta, miten muut sinut näkevät. Tässä loistavina peilinä toimivat harjoitteluiden arvioinnit sekä tiimitehtävien tiimiprosesseista ja tuotoksista saamasi palaute. Ne kannattaa ottaa vastaan lahjana ja säilyttää tallessa esim. CV-päivitystä ja työnhakua ajatellen.

Palautteiden pohdinnat vievät sinua eteenpäin myös omassa urasuunnittelussa. Pohdi millaisia asioita haluat palautteiden valossa itsessäsi ja osaamisessasi kehittää ja suuntaa esim. harjoitteluihin, oppimis- ja työtehtäviin, jossa näiden kehittäminen on mahdollista. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen on merkittävää myös työnhaun kannalta.

Verkostoituminen opintojen aikana

Nykypäivänä verkostoitumisen merkitys kasvaa koko ajan, sillä suuri osa työpaikoista hankitaan verkostojen kautta. Verkostojen kautta voi myös saada uutta tietoa työelämästä ja erilaisista uramahdollisuuksista. Tästä syystä kontaktien muodostaminen kannattaa aloittaa jo opintojen aikana esimerkiksi työharjoitteluissa ja projekteissa sekä tutustumalla opiskelijakollegoihin. Verkostoja voi hahmottaa ja dokumentoida itselle vaikka henkilökohtaiseen ammatilliseen verkostokarttaan, jonne liittää myös yhteystietoja myöhempiä mahdollisia yhteydenottoja ajatellen. Dokumenttia on hyödyllistä päivittää ja laajentaa koko opintojen ajan. Tässä voit hyödyntää esim. Työterveyslaitoksen vinkkejä verkostoitumiseen.

Uusia verkostoja voi luoda seminaareissa ja erilaisissa oman alan tapahtumissa. Verkostoitumisessa kannattaa myös hyödyntää monipuolisesti eri somekanavia, esimerkiksi oman alan some-ryhmät, LinkedIn ja Facebook. Oma verkosto voi muodostua useista elämän eri osa- alueista, kuten työn, opiskelun, henkilökohtaisen elämän ja vapaa-ajan kontakteista.

Tukea omasta mentorista

Opintojen eri vaiheissa monet työelämään, omaan ammatillisuuteen ja valmistumiseen liittyvät kysymykset aktivoituvat eri tavalla. Ammatilliseen kasvuun, ammattieettisiin tai työssä jaksamisen kysymyksiin, työllistymispohdintoihin sekä valmistumiseen ja työelämään siirtyminen liittyen voi herättää monenlaisia ja yllättäviäkin tunteita ja ajatuksia. Niitä olisi tärkeä saada jakaa jollekin, joka ymmärtää ja joka on käynyt läpi samoja vaiheita.

Diakin mentorointiohjelmassa sinulla on mahdollista saada Diakin alumnista, eli Diakista valmistuneesta itsellesi mentori. Mentorointi tarkoittaa ohjausta ja tukea, jota kokeneempi henkilö antaa kehityshaluiselle mentoroitavalle, eli aktorille. Mentorin kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia ja tapaamisajat sovitaan sinun (aktorin) ja mentorin kesken. Prosessi kestää yhden lukukauden sisältäen aktoreiden ja mentoreiden yhteisen aloitus- ja lopetustapaamisen sekä noin viisi kahdenkeskistä tapaamista. Jos kiinnostuit, lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Mentorointi voi auttaa pohtimaan esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

• Minne menisin töihin?
• Riittääkö työkokemus?
• Riittääkö tieto ja osaaminen?
• Mitä kaikkea tällä tutkinnolla voi tehdä?
• Mikä auttaa jaksamaan oman alan asiakastyössä?
• Mistä löydän ammattialani verkostoja?
• Mitkä ovat omat tavoitteeni?

Urasuunnittelutaidot ja niiden kehittäminen

Urasuunnittelutaidot on nostettu alati muuttuvassa maailmassa keskeisiksi työelämätaidoiksi. Kyseessä on siis taito, jota voi kehittää. Tähän on luotu erilaisia itseopiskelumateriaaleja, kuten kansallisten urasuunnittelutaitojen kehittämiskokonaisuuden Urataidot -osiossa.

Osaamisen voidaan katsoa koostuvan tiedoista, taidoista, kokemuksista, asenteista ja verkostoista. Tietoa karttuu mm. opintojen aikana ja taitoa käytännön tekemisen kautta. Kokemuksen ajatellaan usein olevan työkokemusta, mutta osaamista tukevat myös elämänkokemus ja harrastukset. 

Osaaminen voidaan määritellä yksilön pääomana ja jokaisen osaamisprofiili on ainutlaatuinen. Yksilön osaamisesta voidaan käyttää useita eri käsitteitä, kuten esimerkiksi taidot, kyvykkyys, pätevyys tai asiantuntemus. Oman osaamisen tunnistaminen ja sanoittaminen, itsetuntemus sekä uratoiveiden pohtiminen ovat tärkeä osa urasuunnittelua. Kaikki saamasi palaute ja arviointi auttavat myös osaamisesi tunnistamisessa. Tulevaisuuden työelämätaitoina korostuvat oman toiminnan ohjaaminen ja itsensä johtaminen, viestintä-, vuorovaikutus ja yhteistyötaidot sekä asiantuntijataidot. Omaa osaamista voi peilata opintojen aikana mm. näihin taitoihin, samoin kuin oman ammattialan osaamisvaatimuksiin eli kompetensseihin. Alakohtaiset kompetenssit löydät arviointi-sivustolta viimeisinä koulutuskohtaisesti.

Katso Youtube-video oman osaamisen sanoittamisesta!

Osaamisidentiteetti

Osaamisidentiteetti tarkoittaa käsitystä itsestä osaajana ja toimijana muuttuvassa työelämässä ja yhteiskunnassa. Osaamisidentiteetti tarkastelee ihmisen osaamista laajemmasta näkökulmasta kuin ammatti- identiteetti. Osaamisidentiteetin sanoittamisessa auttaa kun pohtii, millaisia taitoja, kykyjä ja ominaisuuksia ihmisellä on laajasti katsottuna, mikä häntä kiinnostaa ja motivoi.

Osaamisidentiteetin kehittyminen on elinikäinen prosessi, jonka aikana yksilö rakentaa ja muokkaa kuvaa itsestään toimijana. Se muotoutuu suhteessa toisiin ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Osaamisidentiteetin rakentuminen on monikerroksinen ja moniulotteinen ilmiö. Se ei rakennu itsestään eikä ole itsestäänselvyys, vaan yksilön on kehitettävä sekä reflektoitava sitä aktiivisesti. Osaamisidentiteettiä on myös oleellista muovata mielekkäällä tavalla kulloisenkin työtehtävän mukaan.

Osaamisen osa-alueet

Osaamista voi tarkastella mm. seuraavien osaamisen osa-alueiden jaottelulla:

Ammatillinen eli substanssiosaaminen

• Oman alan perus- ja erityisosaaminen
• Opinnoissa ja työsuhteessa opittu osaaminen
• Tutustu oman alasi kompetensseihin.

Geneeriset taidot

• Metataidot kuten paineensietokyky, yhteistyötaidot ja tunnetaidot
• Kognitiiviset taidot kuten kielitaito, oppimiskyky ja ongelmanratkaisutaidot
• Resilienssi (mm. psyykkinen joustavuus-, palautumiskyky ja itsesäätelykyky)
• Henkilökohtainen osaaminen.

Yleinen työelämäosaaminen eli siirrettävä osaaminen

• Osaaminen, joka siirtyy työpaikasta toiseen aina mukanasi
• Siirrettävään osaamiseen sisältyy sekä pehmeitä että kovia taitoja
  • Koviin taitoihin voidaan lukea mm. Tietyn tietojärjestelmän hallinta
  • Pehmeisiin taitoihin kuuluvat mm. Organisointitaidot ja ajanhallinta, esiintymistaidot sekä asiakaspalvelutaidot.

Digiosaaminen

• Informaationlukutaito, etätyösovellukset, kommunikaatio sähköisesti, tietoturva
• Ohjelmistojen ja eri alustojen hallinta
• Tekoälyn eettinen ja vastuullinen käyttö, jossa voit hyödyntää esim. Diakin ohjeita tekoälyn käytöstä.

Oman osaamisen sanoittaminen

Osaamisen sanoittaminen sisältää myös osaamisen tunnistamisen ja kehittämisen.

Osaamisen tunnistaminen

Oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista voi lähteä kartoittamaan oman pohdinnan kautta. Mitä taitoja ja vahvuuksia tiedän minulla olevan? Voit saada erilaisilla testeillä vahvistusta omaan osaamiseesi ja mahdollisesti löytää niiden kautta myös uusia näkökulmia urasuunnitteluusi. 

Osaamisen sanoittaminen

Omaa osaamista voidaan sanoittaa esimerkiksi eri osa-alueiden kautta.

• Identiteetin kautta esiin nousevat omat ominaisuutesi, valmiudet, tapa tehdä asioita sekä esimerkiksi arvot.
• Taidoilla tarkoitetaan käytännöt tekemistä ja tiedon soveltamista sekä toteuttamista.
• Kokemuksella tarkoitetaan työkokemusta, elämänkokemusta ja esimerkiksi harrastuksia.
• Verkostot tarkoittavat kontakteja, yhteisöä ja ryhmiä, joihin kuulut.
• Tahto tuo esiin asenteesi ja kiinnostuksen kohteesi.
• Tiedon kautta tuot esiin asiantuntemuksesi mm. opintojen kautta.

Tutustu myös Sitran osaamisen näkyväksi tekemisen työkaluihin sekä Duunitorin tyyppitestiin.

Itsensä brändäys ja hissipuhe

Oman osaamisen sanoittamiseen liittyy vahvasti myös se, minkälaisen henkilöbrändin luot itsellesi. Kuinka haluat, että muut ihmiset näkevät sinut ja mitä toivot, että sinusta puhutaan, kun et ole paikalla? Kaikilla meillä on jokin osa-alue, jossa olemme erityisen hyviä. Miten sinä voisit erottua taidoillasi ja vahvuuksillasi työnhaussa? Itsensä brändäämisellä markkinoit ja myyt omaa osaamistasi tehokkaasti työnhaussa.

Oman osaamisen voi tuoda esiin myös taidokkaalla hissipuheella. Lue täältä vinkkejä hissipuheen luomiseen.

Osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan yksilön taitojen kehittämistä henkilökohtaisella tasolla sekä ammattitaidon syventämistä työuran aikana. Osaamisen kehittäminen voi liittyä tiettyihin, kohdennettuihin tavoitteisiin kuten uuden menetelmän oppimiseen tai yksittäisten tavoitteiden sijasta sitä voidaan tarkastella myös jatkuvana prosessina. Osaamistaan voi kehittää esimerkiksi erilaisilla kursseilla ja täydennyskoulutuksilla mutta myös itseopiskelemalla kuten lukemalla ammattikirjallisuutta ja seuraamalla ajankohtaisia keskusteluja esim. podcastit ja webinaarit.

Työelämän muutos vaatii uudenlaisia taitoja ja osaamista. Alakohtaisen osaamisen hallitseminen ei enää riitä vaan substanssiosaamisen, eli spesifin ja alakohtaisen osaamisen rinnalla opiskelijan tulisi omata laaja-alaista osaamista ja kykyä sopeutua muutoksiin.

Työnhakuun löytyy monipuolisesti erilaisia kanavia ja vaihtoehtoja. Työ- ja harjoittelupaikkoja voit etsiä esimerkiksi seuraavista paikoista.

Työnhakusivustot

• Tuudo– sovellus (Diakin opiskelijoille sopivia työpaikkailmoituksia löydät Tuudosta)
• Työmarkkinatori
• Valtiolle
• Duunitori
• Kuntarekry
• Vuokratyöfirmat esim. Barona ja Seure
• EVL – töissä kirkossa
• Academic Work

Muita vinkkejä työnhakuun

• Ole yhteydessä! Mikäli sinulla on mielessäsi jokin itseäsi kiinnostava työnantaja, voit myös ottaa suoraan yhteyttä itseäsi kiinnostavaan yritykseen ja jättää avoimen hakemuksen.
• Huomaa piilotyöpaikat! Piilotyöpaikat ovat työpaikkoja, joihin ei haeta työntekijää julkisella haulla. Lue lisää, miten voit löytää piilotyöpaikkoja. Piilotyöpaikkaa voit hakea avoimella työhakemuksella.
• Ole itse aktiivinen! Voit rakentaa itse verkostojasi esimerkiksi vinkkaamalla omasta kiinnostuksestasi työnantajaa kohtaan harjoittelupaikassa tai oppimistehtävän yhteistyökumppanille.
• Lue lisää verkostoitumisesta Duunitorilta.

Sosiaalinen media

Sosiaalisen median hyödyntäminen työnhaussa on kasvanut viime vuosina merkittävästi.

LinkedIn keskittyy täysin työnhakuun ja huolella rakennetulla profiililla on helppoa tuoda esille omaa osaamistaan, kokemustaan ja koulutustaan. LinkedInin kautta voit löytää työpaikkailmoituksia, luoda verkostoja tai joku voi bongata sinut töihin jo vaikuttavan profiilisi perusteella. Lue lisää kuinka LinkedIn auttaa työnhaussa: Linkedin vinkit.

Facebookista löydät Työpaikat- ilmoitusalustan, jossa voit hakea tai tarjota työpaikkoja. Lisäksi Facebookista löytyy alakohtaisia ryhmiä, joissa usein keskustelun lisäksi jaetaan mielenkiintoisia työpaikkailmoituksia. Tutustu esimerkiksi Sosionomien uraverkosto-, Diakin alumnit- tai Diakin kirkon alan opiskelijat  -ryhmiin.

Twitterissä työnhakija voi puolestaan näyttää aktiivisuuttaan ja tuoda näkyväksi omaa persoonaansa ja osaamistaan osallistumalla oman alansa keskusteluihin. Twitterissä voit etsiä työpaikkoja esimerkiksi hashtageilla #työpaikat tai #rekry.

Myös Instagramissa voi etsiä työpaikkailmoituksia hashtageilla. Lisäksi Instagramissa voit tarkastella mielenkiintoisen yrityksen profiilia ja julkaisuja sekä kerätä informaatiota, jota voit hyödyntää esimerkiksi työhaastattelussa.

Hyvä CV ja työhakemus tulee aina räätälöidä haettavaan työtehtävään. Osaamisen sanoittamisen osuudessa on avattu sisältöjä, jotka on tärkeä tuoda esiin cv.ssä ja työhakemuksessasi, rekrytointi-ilmoitusta vastaavalla tavalla. Oleellista on erottua työnhaussa oman cv:n sekä työhakemuksen avulla niin, että pääset prosessissa kohti työhaastattelua.

Tekoäly on rantautunut myös työnhakuun. Sen mahdollisuuksia voi hyödyntää mm. oman osaamisen hahmottelemisessa, itselle sopivan työpaikan etsinnässä tai vaikkapa työhaastattelutilanteeseen harjoittelussa.

CV

CV (Curriculum Vitae) eli ansioluettelo kertoo rekrytoijalle tiivistetysti kaiken oleellisen työ- ja koulutustaustastasi. Hyvin laadittu CV herättää kiinnostuksen, on persoonallinen ja vakuuttaa rekrytoijan kiinnostuksestasi hakemaasi työpaikkaa kohtaan. Sen suositeltu pituus on 1-2 sivua ja siinä olisi oleellista tuoda ilmi ainakin seuraavat asiat: Perustiedot, koulutustiedot ja työhistoria. CV:n luomiseen kannattaa panostaa.

Visuaalinen CV

Visuaalisesti edustavan CV:n voit luoda esimerkiksi Canvan monipuolisia mallipohjia tai Word-ohjelmaa hyödyntämällä. Visuaalisesti tyylikkäitä ja monipuolisia malleja CV:stä löydät esimerkiksi Duunitorilta.

Osaamispohjainen CV

Osaamispohjaisella CV:llä osoitat työnantajalle taitosi ja kykysi hakemaasi työtehtävää kohtaan. Tämä sopii erityisesti henkilöille, joiden taidot vastaavat työpaikkailmoituksessa mainittuja vaatimuksia / edellytyksiä. Se sopii myös henkilöille, jotka haluavat korostaa ennemmin osaamistaan kuin alan työkokemusta, joka on saattanut jäädä toistaiseksi vähäiseksi esim. Vastavalmistuneilla tai alanvaihtajilla. Osaamispohjaisen CV:n mallipohjan löydät täältä: Osaamispohjainen CV (pdf)

Verkkoportfolio

Verkkoportfolioita eli laajennettuja digitaalisia ansioluetteloita käytetään vielä vähän joten sillä työnhakijan on vielä helppoa erottua joukosta. Lue lisää verkkoportfolion hyödyistä ja laatimisesta: Miten teen markkinoivan verkkoportfolion?

Täältä löydät esimerkkejä erilaisista verkkoportfolioista: Verkkoportfolio 4.

Video-CV

Videon käyttäminen osana CV:tä on lisääntynyt työnhaussa. Videomuotoisen CV:n avulla voit erottua muista työnhakijoista. Se jää paremmin katsojan mieleen ja tuo esiin hakijan persoonallisuuden sekä motivaation. Napakka esitys video CV:n tekoon löytyy mm. YouTubesta.

Osaamismerkit

Open Badge eli digitaalinen osaamismerkki on uudenlainen ja visuaalinen tapa tuoda oma osaamisesi esiin. Digitaalisten osaamismerkkien avulla voit tuoda näkyväksi eritavoilla hankittua osaamista kuten erilaisia saavutuksia, tietoja, taitoja ja asenteita. Osaamismerkki koostuu tunnistekuvasta ja siihen liitetystä tietosisällöstä, josta selviää merkin nimi, myöntäjän tiedot, osaamiskriteerit sekä osaamiskuvaukseen vaadittavat todisteet (kuvakaappaus, verkkolinkki, verkko- asiakirja). Merkit voi linkittää osaksi omaa CV:ta tai sosiaalisen median sivustoa.

Esimerkkejä osaamismerkeistä löytyy mm. Vapaan sivistystyön ja Työturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Työhakemus

CV:n työparina toimii työhakemus. Työhakemuksen tarkoitus on vakuuttaa rekrytoija siitä, että juuri sinut kannattaa kutsua työhaastatteluun. Mitä hakemuksessa kannattaa tuoda esille, riippuu ensisijassa työtehtävästä, jota olet hakemassa. Fokusoi työhakemus huolellisesti aina haettavan työtehtävän mukaan ja peilaa omaa motivaatiota, osaamista, omaa persoonaa, työnantajan saamaa hyötyä sinusta sekä omaa tahtotilaasi kyseiseen tehtävään.

Katso täältä parhaat vinkit työhakemukseen Pitkospuut työllistymiseen – Työhakemus

Työhakemus voidaan nykyisin pyytää myös videona. Videohakemuksen tekemiseen löytyy hyvät ohjeet Duunitorin työnhakuvinkeistä.

Työhaastattelun tarkoitus on saada selville, oletko juuri sinä sopiva kyseiseen työtehtävään. Sinun tehtäväsi on puolestaan vakuuttaa työnantaja osaamisellasi haastattelutilanteessa. Kun saat kutsun työhaastatteluun, voit jo onnitella itseäsi!

Haastattelijaa kiinnostavat osaamisesi lisäksi muun muassa tavoitteesi, arvomaailmasi sekä motivaatiosi. Huomio tulee myös kohdistumaan vuorovaikutustaitoihisi, ongelmanratkaisukykyyn sekä tietämykseesi työnantajasta sekä haettavasta tehtävästä.

Perinteisesti työhaastattelu järjestetään yksilöhaastatteluna mutta haastattelu voidaan järjestää myös ryhmähaastatteluna tai videohaastatteluna. Oli haastattelutapa mikä tahansa edellä olevista, tulee siihen valmistautua huolella.

Työnantajaan tutustuminen

• Lue vielä kerran työpaikkailmoitus
• Kertaa, mitä opit työnantajasta työhakemusta laatiessa
• Tutustu vielä uudelleen työnantajan verkkosivuihin ja sosiaalisen median kanaviin
• Mitä muuta tietoa työnantajasta ehkä löytyy? (Lehtijutut, taloustiedot?)

Valmistaudu työhaastatteluun analysoimalla omia työpaikkaan, työnantajaan ja uraan liittyviä toiveitasi. Saat työhaastattelusta enemmän irti, kun tunnet työnantajan lisäksi hyvin myös itsesi, osaamispotentiaalisi ja omat toiveesi.

Varaudu vastaamaan tyypillisiin työhaastattelussa esitettäviin kysymyksiin

• Kerro itsestäsi?
• Miksi haet tätä työpaikkaa?
• Miksi meidän kannattaisi palkata sinut?
• Mitkä ovat heikkoutesi?
• Mitkä ovat vahvuutesi?
• Mitkä ovat arvosi?
• Millainen on hyvä esimies? (millainen johtamistyyli tukee sinua työssäsi?)
• Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?
• Mitä odotat tältä työltä?
• Hypoteettinen case ko. työssä – miten toimisit?

Mihin työhaastattelussa ei tarvitse vastata?

Kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi uskontoon, perhesuhteisiin, seksuaaliseen suuntautumiseen ja poliittisiin vakaumuksiin. Mikäli haastateltava esittää näihin liittyviä kysymyksiä, voit kiertää kysymyksen kohteliaasti.

Haastattelun päätteeksi kannattaa kysyä rekrytointiprosessin kulusta. Tällä osoitat, että olet yhä kiinnostunut työpaikasta.

Voit harjoitella työhaastattelua myös tekoälyn avulla.

Yksilöhaastatteluun valmistautuminen

Kun olet saanut kutsun työhaastatteluun

Vastaa haastattelukutsuun mahdollisimman nopeasti, myös silloin vaikka et pääsisi osallistumaan.

Haastattelu edessä

Työhaastattelu on tapaaminen, jossa tutustutaan ja keskustellaan. Sen lisäksi, että työnantaja tutustuu sinuun, on myös sinun mahdollista tutustua työnantajaan esittämällä itse aktiivisesti kysymyksiä.

Mieti kysymyksiä, joita haluat esittää tehtävästä ja työnantajasta. Kirjoita muistiin, mitä haluat tietää työnantajasta, työtehtävistä ja yrityksen henkilöstöstä eli potentiaalisista tulevista työkavereistasi.

Valmistaudu haastattelutilanteeseen miettimällä vaatetuksesi edellisenä päivänä valmiiksi. Tarkista myös se, kuinka pääset paikan päälle ja kuinka paljon aikaa sinun tulee varata siirtymiin. Ota mukaasi ansioluettelosi (CV), mahdolliset todistukset sekä työhakemuksesi. Voit myös ottaa kirjaamista varten mukaan muistiinpanovälineet.

Haastatteluun saapuminen

Saavu haastatteluun hyvissä ajoin. Esittele itsesi hymyillen ja tee työnantajaan lähtemätön vaikutelma jo ensi hetkestä alkaen.

Jännittäminen

On luonnollista jännittää työhaastattelutilanteessa. Jännittäminen kertoo, että haluat suoriutua tilanteessa mallikkaasti. Ylitsepääsemätöntä jännitystä on kuitenkin mahdollista oppia hallitsemaan. Voit tehdä esimerkiksi erilaisia hengitysharjoituksia ennen haastattelutilannetta.

Kehonkieli, ilmeet, eleet ja oma aktiivisuus

Kehonkielellä voi kertoa monia asioita itsestään. Sopivan ryhdikäs asento antaa myös itsellesi itsevarmemman olon. Ilmeillä ja eleillä voit osoittaa mielenkiintosi työnantajaa ja haettavaa työtä kohtaan.

Kysy haastattelijalta rohkeasti kysymyksiä, jotka kyseistä työpaikkaa koskien sinua kiinnostavat. Varaudu myös kertomaan omasta osaamisestasi ytimekkäästi, motiiveistasi työtä kohtaan sekä mahdollisista aukoista ansioluettelossasi.

Ryhmähaastatteluun valmistautuminen

Ryhmähaastattelulla tarkoitetaan työhaastattelutilannetta, johon osallistuu lisäksesi muitakin työnhakijoita. Ryhmähaastattelussa on mahdollista erottua omalla persoonallaan ja tavoitteena on erottua edukseen muista työtä hakevista.

Huomioi ryhmähaastattelutilanteessa ainakin seuraavat asiat:

1. Ajattele tilannetta kilpailutilanteen sijasta yhdessä työskentelyn ja yhteistyötaitojen näkökulmasta.
2. Osallistu rohkeasti keskusteluun mutta anna myös tilaa muiden puheenvuoroille.
3. Kuuntele muita hakijoita, kommentoi rakentavasti heidän mielipiteitään ja anna positiivista palautetta. Hyvänä vinkkinä painat mieleen myös heidän nimensä, mikä antaa työnantajalle hyvän kuvan muiden huomioimisesta.
4. Muista olla oma itsesi ja tuo esiin parhaat puolesi!

Vinkit videohaastatteluun

Videohaastatteluiden suosio on kasvanut haastattelumuotona. Sen voi toteuttaa videopuhelun välityksellä tai ennakkoon nauhoitetulla videolla.

Poimi tästä vinkit videohaastatteluun:

1. Valmistaudu videohaastattelussa vastaamaan samoihin kysymyksiin kuin perinteisessäkin haastattelussa
2. Huolehdi asianmukaisesta pukeutumisesta sekä ympäristön ja taustan siisteydestä. Voit myös käyttää esimerkiksi Teamsissa taustan sumennusta tai valitsemaasi taustakuvaa.
3. Tarkista ääni- ja kuva-asetukset toimintakuntoon. Mieti myös valmiiksi miellyttävä kuvakulma ja valaistus videoyhteyttä varten.
4. Etäyhteys saattaa tuoda vuorovaikutukseen omia haasteitaan. Pyri kuitenkin luontevaan vaikutelmaan mm. Katsomalla kameraan puhuessasi.
5. Vältä haastateltavan päälle puhumista – kuuntele aina kysymykset loppuun asti.