Digitalisaation ytimessä ei ole teknologia, vaan ihminen. Korkeakoulujen digikyvykkyyden vahvistaminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että opiskelijat, opettajat ja kumppanit saavat enemmän arvoa yhteisistä palveluista ja prosesseista. Miten digitaalinen kehittäminen voi parantaa oppimiskokemusta, tehostaa toimintaa ja lisätä yhteiskunnallista vaikuttavuutta?
Arvoajattelu on noussut keskeiseksi tavaksi ymmärtää organisaation merkitystä. Sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kysymys kuuluu: miksi asiakkaat asioivat kanssamme nyt ja tulevaisuudessa? Korkeakoulukontekstissa tämä tarkoittaa opiskelijoiden, opettajien ja sidosryhmien kokemaa hyötyä ja vaikuttavuutta. (Lyytinen, 2022, s. 8–24.)
Arvo syntyy vuorovaikutuksessa – palvelun tarjoajan ja käyttäjän välisessä kohtaamisessa. Digitalisaatio muuttaa tätä dynamiikkaa: osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta siirtyy digitaalisiin ympäristöihin, mutta ihmisen rooli arvonluonnissa säilyy keskeisenä. Digipalvelut eivät tuota arvoa ilman käyttäjää, vaan ne mahdollistavat sen, että käyttäjä voi toimia tehokkaammin ja saavuttaa omat tavoitteensa. (Tanskanen, 2022; Turunen, 2024.)
Asiakaslähtöisyys digikyvykkyyden ytimessä
Digitaalisten palvelujen kehittämisessä asiakaslähtöisyys ei tarkoita vain käyttäjäystävällisiä sovelluksia, vaan syvempää ymmärrystä siitä, miten palvelut tukevat asiakkaan matkaa. Palvelumuotoilun ja yhteiskehittämisen avulla voidaan tuottaa ratkaisuja, jotka vastaavat todellisiin tarpeisiin. Korkeakoulun arvo opiskelijalle syntyy esimerkiksi sujuvista opintopoluista, ajantasaisesta tiedosta ja helposti saavutettavista tukipalveluista. (Turunen, 2024, s. 28–53.)
Digitaalisten palvelujen kehittämisessä asiakaslähtöisyys ei tarkoita vain käyttäjäystävällisiä sovelluksia, vaan syvempää ymmärrystä siitä, miten palvelut tukevat asiakkaan matkaa.
Diakissa asiakaslähtöisyyttä vahvistetaan ottamalla käyttöön niin kutsuttu digisipulimalli, jossa organisaation käyttämät työkalut on jaettu eri tasoihin niiden merkityksen ja turvallisuuden perusteella. Sipulin ytimessä ovat keskeiset oppimisympäristöt, kuten Moodle ja Teams, sekä opiskelijahallinnon järjestelmät, joiden käyttö on turvallista ja tuettua. Uloimmille tasoille sijoittuvat kokeiluluontoiset tai maksulliset työkalut, joita voidaan hyödyntää harkitusti opetuksen ja TKI-toiminnan tarpeisiin. Mallin tavoitteena on lisätä selkeyttä ja turvallisuutta digitaalisten välineiden käytössä.
IT:n rooli arvon mahdollistajana
Tietohallinto voi olla merkittävä arvonluonnin mahdollistaja, kun se toimii yhteistyössä muun organisaation kanssa. Arvon tuottaminen ei tarkoita vain teknistä ylläpitoa, vaan asiakkaan kokeman hyödyn kasvattamista. IT:n arvo näkyy silloin, kun se parantaa opiskelijoiden ja opettajien työskentelyn sujuvuutta, vähentää hallinnollista kuormitusta ja tukee päätöksentekoa datan avulla. (Hunter & Westerman, 2009, s. 3–12.)
Diakissa on perustettu uusi digikehitystiimi IT-tiimin rinnalle tukemaan digitalisaation kokonaisvaltaista kehittämistä. Nämä tiimit muodostavat yhdessä perustan tulevalle muutokselle, jossa IT:n rooli siirtyy infrastruktuuripainotteisesta tuesta kohti strategista kehittämiskumppanuutta (Junes & Turpeinen, 2023, s. 114–117).
Yhteistyössä tiimit vievät digistrategiaa käytännön toimeenpanoon ja rakentavat yhteisiä toimintamalleja opetuksen ja TKI-toiminnan kanssa. Esimerkiksi asiakastarveprosessi, jossa IT ja käyttäjät arvioivat uusia kehitystarpeita yhdessä, on testausvaiheessa. Sen tavoitteena on nopeuttaa ratkaisujen käyttöönottoa ja lisätä läpinäkyvyyttä. Prosessin pohjalta muodostetaan ryhmä, joka tarkastelee muutostarpeita laaja-alaisesti ja tekee päätökset palvelun vaikuttavuuden, tietoturvan ja kustannusten perusteella.
Arvoa yksilölle ja yhteiskunnalle
Korkeakoulun digikyvykkyys vaikuttaa sekä yksilöihin että yhteiskuntaan. Opiskelijalle arvo voi tarkoittaa oppimisen sujuvuutta, motivaation vahvistumista tai työelämävalmiuksien kehittymistä. Yhteiskunnallisesti kyse on koulutuksen saavutettavuudesta, valmistumisen nopeudesta ja korkeakoulun kyvystä tuottaa osaamista, joka tukee hyvinvointia ja sosiaalista kestävyyttä. (Turunen, 2024, s. 53.)
Diak on sitonut digitaalisen kehittämisen vahvasti strategiaansa, jonka ytimessä on sosiaalinen kestävyys. Digitaalisilla ratkaisuilla pyritään mahdollistamaan yhdenvertaisempi pääsy korkeakoulutukseen, parantamaan saavutettavuutta ja tarjoamaan opiskelijoille joustavia opintopolkuja elämäntilanteesta riippumatta. Tämä näkyy esimerkiksi monimuoto-opetuksen kehittämisessä ja digitaalisten hyvinvointipalvelujen käyttöönotossa.
Lähteet
Hunter, R. & Westerman, G. (2009). The Real Business of IT: How CIOs Create and Communicate Value. Harvard Business Press.
Junes, S. & Turpeinen, A. (2023). Managing customer wishes and expectations with the customers’ need process and onion models of digital tools. EPiC Series in Computing, 95, 111–118.
Lyytinen, S. (2022). Asiakasarvo ja sen mittaaminen julkisissa terveydenhuollon digitaalisissa palveluissa [Diplomityö, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT]. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030722137
Tanskanen, M. (4.10.2022). Digitaalisuus voi tuottaa lisäarvoa hyvinvointipalveluillekin. Xamk READ. https://read.xamk.fi/2022/kestava-hyvinvointi/digitaalisuus-voi-tuottaa-lisaarvoa-hyvinvointipalveluillekin/
Turunen, A. (2024). Asiakkaita palveluille vai palveluita asiakkaille? – Tapaus Tampereen yliopiston tietohallinto [Opinnäytetyö, Laurea-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120934075
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109711
