Vaikuttava ja monialainen johtaminen -koulutus – 1. lukuvuosi, YAMK (VAILKVS26V)

– monialaisten ja -ammatillisten työyhteisöjen ja verkoston johtaminen
– yhteensovittava johtaminen ja monialaisten sekä -ammatillisten verkostojen johtaminen
– valmentava johtaminen
– johtamisosaamisen kehittäminen ja osaamisen kehittäminen monialaisissa ja -ammatillisissa työyhteisöissä ja verkostoissa

Opiskelija osaa
– jäsentää monialaisten ja -ammatillisten työyhteisöjen ja verkostojen johtamisen ulottuvuuksia sekä kehittämishaasteita
– analysoida yhteensovittavan johtamisen mahdollisuuksia ja osaa johtaa monialaisia ja -ammatillisia verkostoja
– toimia valmentavana johtajana monialaisissa ja -ammatillisissa työyhteisöissä ja verkostoissa
– kehittää sekä omaa johtamisosaamistaan että osaamista monialaisissa ja -ammatillisissa työyhteisöissä ja verkostoissa

1. Opetus ja ohjaus verkkovälitteisesti Zoomissa.
2. Itsenäinen opiskelu
3. Ryhmätyöskentely työpajoissa digitaalisella Mural-alustalla
3. Reflektiivinen yksilötehtävä
4. Ryhmätehtävä

Hujala, A., Mustonen, E.Klinga, C., Lammintakanen, J. & Laulainen, S. & Taskinen, H. (2020) Integroiva johtaminen. Teoksessa Anneli Hujala & Helena Taskinen (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press, 131–150.https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9

Järvensivu, T. (2019) Verkostojen johtaminen. Opi ja etene yhdessä. E-kirja.

Karhapää, M., Laulainen, S., & Kivinen, T. (2024). Työyhteisötaidot sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hallinnon Tutkimus, 34(2), 162–172. https://doi.org/10.37450/ht.143843

Kekäläinen, U., Lammintakanen, J. & Laulainen, S. (2025). Yhteensovittava johtaminen sosiaalihuollon monialaisessa yhteistyössä. Teoksessa: Aini Pehkonen, Aino Kääriäinen, Riitta-Liisa Kinni ja Piia Puurunen (toim.) Vaativa sosiaalityö. 233–251.  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0669-7

Määttä, A. (2023). Yhteensovittavalla johtamisella parempia palveluja. Teoksessa A. Nieminen (toim.), Yritysten muutoskyvykkyys – kohti sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä 51–63. (Diak Puheenvuoro 47). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-433-6

Nurmi, H. (2024). Systeeminen hyvinvointijohtaminen. Kohti kumppanuusperustaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Lapin yliopisto. 13–44 ja 64–84. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/66277/978-952-337-452-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ristikangas, M., Lönnroth, A., Ristikangas, V., & Ristikangas, V. (2021). Valmentava tiimin johtaminen: Yhdessä ohjautuvuus ja systeeminen ajattelu onnistumistekijöinä. Alma Talent. [myös tarvittaessa Ellibs –e-kirjana ] Sisällysluettelo: https://diak.finna.fi/Record/diana.119305?sid=5184695630#toc mm. Valmentavan johtamisen työkaluja -liite

Sydänmaalakka, P. (2017). Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun. Alma Talent. E-kirja.

Tepponen, M., Ahonen, O., & Turja, T. (2024). Käsikirja: Digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen, osaamisen ja kulttuurin edistäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8657-2 luvut: 7-11 s.124–184 7. Digiosaamisen johtaminen hyvinvointialueen muutoksessa, 8. Digikyvykkyyden kehittäminen, 9. Verkostomaiset toimintamallit, 10 Digiosaamisen ja -kyvykkyyden tilannekuva ja johtopäätökset ja 11 Suositukset

Vartiainen, P., Raisio, H., & Viinamäki, O-P. (2018).  Kompleksisuuden johtaminen. Teoksessa: J. Lammintakanen, & S. Laulainen (toim.), Kohti vaikuttavaa päätöksentekoa ja johtamista hyvinvointipalveluissa 103–112. Itä-Suomen yliopisto.
https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/572d1364-f560-496e-bbaa-a68113562456/content

Opintojakson suositeltava kirjallisuus ilmoitetaan Diakle oppimisympäristössä.

Opintojakson laajuus on 5 op (135 h).

Opiskelija osallistuu opintojakson työskentelyyn lukujärjestyksen mukaisesti.
1. Orientaatio
2. Työpajat
3. Itsenäinen työskentely (opintojakson materiaali)
4. Yksilötehtävän tekeminen
5. Ryhmätehtävän tekeminen
6. Ryhmätehtävien vertaispalaute

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää työskentelyä kolmessa työpajassa sekä yksilötehtävän ja ryhmätehtävän hyväksyttyä suoritusta.

Yksilötehtävä ja ryhmätehtävä arvioidaan hyväksytty /täydennettävä -asteikolla Diakle-verkko-oppimisympäristössä olevien arviointikriteerien mukaisesti.

Ryhmätehtävän osalta hyödynnetään myös vertaisarviointia kriteerien mukaisesti.

Hyväksytty/Hylätty

Opintojaksossa ei ole tenttejä.

– ajankohtaiset kansalliset, kansainväliset YAMK-kompetenssit ja osaamisvaatimukset sekä työelämän muutostrendien tunnistaminen
– henkilökohtaisten kehittymistavoitteiden asettaminen ja kehittämissuunnitelman laatiminen sekä opinto-ohjauksen ja tuen hyödyntäminen
– vertaismentorointi oman ja yhteisön asiantuntijuuden tarkastelun ja kehittämisen välineenä

Opiskelija osaa
– analysoida kansallisia ja kansainvälisiä osaamisvaatimuksia erilaisissa, jatkuvasti muuttuvissa monialaisissa ympäristöissä
– jäsentää vahvuuksiaan ja asiantuntijuutensa kehittämisen tarpeita
– edistää itsensä johtamisen taitoa
– hyödyntää mentorointia oman asiantuntijuutensa kehittämisessä

Opintojaksossa opetus ja ohjaus toteutetaan verkkovälitteisesti Zoomissa.

-Luento-opetus
-Ohjaus
-Itsenäinen työskentely
-Ryhmä- ja työpajatyöskentely

Kaikille ylemmille AMK-tutkinto-ohjelmille yhteiset oppimateriaali:

Ahonen, T., Sum, S. & Walden, T. (2023). Opas valmentavaan mentorointiin maahan muuttaneiden kanssa työskenteleville. Vikkelästi töihin -hankkeen julkaisu. SASKY koulutuskuntayhtymä.

Arene, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta 2022.

Helminen, J. (2021). Jatkuvan oppimisen koulutukset ja osaamisen kehittämistarpeet sosiaalialalla. (Diak Työelämä 23). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Kanniainen, M-R., Nylund, J. & Kupías, P. (2017) Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto.

Mayor, P., Kolonen, M., & Tuominen, P. (2024) Aivohyvinvointia tukeva itsensä johtaminen. Teoksessa M. Kolonen, & K. Toljamo, (toim.) Kestävä aivoterveys – aivohyvinvointia työikäisille, s. 31–45. Tampereen ammattikorkeakoulu.

Opetushallitus. Tutkintojen viitekehykset.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Megatrendit.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Tulevaisuustaajuus-työkalu.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Tulevaisuusbarometri 2025.

Valtioneuvosto (2025). Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045. Julkaisuja 2025:82. Tulevaisuusselonteon 1. osa: Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045.

World Economic Forum (2020). Top 10 work skills of tomorrow.

Suositeltava kirjallisuus ilmoitetaan Diakle-oppimisympäristössä kaksi viikkoa ennen opintojakson käynnistymistä.

Opintojakson laajuus on 2 op (54 h).

Oppimistehtävät

1. Oppimistehtävä: Oman uratarinan tekeminen (kirjallinen tehtävä) (arviointi: hyväksytty / täydennettävä / hylätty)
2. Oppimistehtävä: Ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden kehittämissuunnitelman tekeminen (kirjallinen lomake) (arviointi: hyväksytty / täydennettävä / hylätty)
3. Oppimistehtävä: Vertaismentorointisopimuksen tekeminen (kirjallinen sopimuspohja) (arviointi: hyväksytty / täydennettävä / hylätty)

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää oppimistehtävien hyväksyttyä suorittamista, pienryhmän vertaismentorointiin sekä opinto-ohjaajan ja ryhmävastaavan ohjauksiin osallistumista.

Hyväksytty/Hylätty

Opintojaksossa ei ole tenttejä.

0-5

– yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden teoreettiset ja -tutkimukselliset perusteet
– yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden toteutumisen analysointi
– yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämisen työmenetelmät
– yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden toteutumisen johtaminen

Opiskelija osaa
– tarkastella kriittisesti yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden teoreettisia ja -tutkimuksellisia perusteita
– analysoida yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden toteutumista kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa toimintarakenteissa
– soveltaa yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämisen työmenetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluissa
– johtaa yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden toteutumista sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti

1. Opintojakson orientaatio ja luennot Zoom-viestintäsovelluksessa
2. Oppimistehtävät (opiskelijakohtaisesti ja opiskelijapienryhmässä tehtävä oppimistehtävä)
3. Itsenäinen työskentely
4. Pienryhmätyöskentely
5. Kirjallinen ohjaava palaute oppimistehtävistä

TAVOITTEET
Opiskelija osaa
– tarkastella kriittisesti yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden teoreettisia ja -tutkimuksellisia perusteita
– analysoida yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden toteutumista kansallisissa, alueellisissa ja paikallisissa toimintarakenteissa
– soveltaa yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämisen työmenetelmiä sosiaali- ja terveyspalveluissa
– johtaa yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden toteutumista sosiaali- ja terveyspalveluissa tavoitteellisesti, suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti

SISÄLLÖT
– Yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden teoreettiset ja -tutkimukselliset perusteet
– Yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden toteutumisen analysointi
– Yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämisen työmenetelmät
– Yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden toteutumisen johtaminen

Opiskelijakohtaisesti ja opiskelijapienryhmässä tehtävässä oppimistehtävässä valikoiduin osin käytettävät oppimateriaalit.

Adamson, M., Kelan, E., Lewis, P., Śliwa, M., & Rumens, N. (2021). Introduction: Critically interrogating inclusion in organisations. Organization, 28(2), 211–227. https://doi.org/10.1177/1350508420973307

Alin, M., Leinonen, L., Kaittila, A., Vornanen, R., Kraav, S-L. & Anis, M. (2025). Nähkää meidät – neurokirjon nuorten kokemuksia osallisuudesta palvelujärjestelmässä. Teoksessa H. Pirskanen, M. Tammelin, O. Alakärppä & M. Mänttäri-van der Kuip (toim.), Osallisuus sosiaalityössä (s. 65–84). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.1037

Artemjeff, P., & Sheikh, L. (2023). Esiselvitys rakenteellisesta syrjinnästä: Syrjinnän tunnistaminen ja seuraaminen yhteiskunnan eri osa-alueilla. Oikeusministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-400-627-9

Ayoko, O. B., & Fujimoto, Y. (2023). Diversity, Inclusion, and Human Resource Management: A call for more belongingness and intersectionality research. Journal of Management & Organization, 29(6), 983–990. https://doi.org/10.1017/jmo.2023.72

Blackstock, O. J., Isom, J. E., & Legha, R. K. (2024). Health care is the new battlefront for anti-DEI attacks. PLOS Global Public Health, 4(4), e0003131. https://doi.org/10.1371/journal.pgph.0003131

Era, S., Tiilikainen, E., Tarvainen, M., Katsui, H., & Pietilä, I. (2020). Vanhuuden ja vammaisuuden risteyksessä: yhteistä kieltä etsimässä. Yhteiskuntapolitiikka, 85(4), 437–442. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091669800

Garg, S., & Sangwan, S. (2020). Literature Review on Diversity and Inclusion at Workplace, 2010–2017. Vision: The Journal of Business Perspective, 25(1), 12–22. Vaatii kirjautumisen Sage-tietokantaan Diakin verkkotunnuksilla: https://journals-sagepub-com.anna.diak.fi/doi/full/10.1177/0972262920959523

Heino, E. (2023). Intersektionaalisuus sosiaalityössä – Systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Janus, Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 31(1), 60–79. https://doi.org/10.30668/janus.115587

Isola, A., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtasi, S. & Keto-Tokoi, A. (2017). Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. (Työpaperi33/2017). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-917-0

Saari, J. (2015). Huono-osaiset. Elämän edellytykset yhteiskunnan pohjalla. Gaudeamus. Linkki e-kirjaan (Ellibs-kokoelma, lataus HAKA-tunnuksella). Painettu version teoksesta Diakin kirjastossa. https://diak.finna.fi/Record/diana.106172

Saari, J. (toim.). (2025). Hyviä uutisia Suomesta — Menestyvän yhteiskunnan tilannekuva. Vastapaino. Linkki e-kirjaan (Ellibs-kokoelma, lataus HAKA-tunnuksella). Painettu version teoksesta Diakin kirjastossa. https://diak.finna.fi/Record/diana.123232?sid=5314421553

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2019). Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdenvertaisuuden käsitteet. Versio 2.0. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121948919

Jaskari, O., & Keski-Rahkonen, A. (2021). Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Duodecim, 137(17), 1781–1788. https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo16384.pdf

Kallakorpi, S. (2025). Evaluation and promotion of cultural competence and culture-based care in psychiatry. [Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto]. University of Eastern Finland, Kuopio. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5703-0

Korhonen, J., & Mikola, S. (2021). Sukupuolten tasa-arvo sote-palveluissa. Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/2104-sukupuolten-tasa-arvo-sote-palveluissa

Krokfors, Y. (2023). Vammaisten ihmisten traumaattiset epäyhdenvertaisuuden ja ihmisoikeusloukkausten kokemukset elämänkaariperspektiivistä. Teoksessa J. Linner Matikka, T. Hipp, & J. Barkman (toim.), Traumainformoitu työote (s. 138–149). PS-kustannus. [saatavana Ellibs e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/diak/9789523704954]

Kyröläinen, A. (2020). Vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteelliset esteet. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-546-1

Liikanen, M. (2021). The creativity of culturally diverse teams within the rapid creative process. [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8816-6

Martikainen, T., Pöyhönen, S., & Bergbom, B. (2023). Superdiversiteetti: Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/skst.1489

Ndomo, Q. (2024). The Working Underclass: Highly educated migrants on the fringes of the Finnish labour market. [Väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.] https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9906-3

Nieminen, K., Jauhola, L., Lepola, O., Rantala, K., Karinen, R., & Luukkonen, T. (2020): Aidosti yhdenvertaiset. Yhdenvertaisuuslain arviointi. Valtioneuvoston kanslia. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-959-2

Nikula, K., & Hannonen, K. (2024). Moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden tavoitteellinen johtaminen korkeakoulussa. Tiedepolitiikka, 49(2), 76. https://doi.org/10.58957/tp.142001

Purnell L. D. (2013). Transcultural Health Care. A Culturally Competent Approach. F. A. Davis Company. (Ks. The Purnell Model for Cultural Competence)

Päivänsalo, V. (2020). Justice with Health: Faith in Support of Progress across Contexts. Uppsala: Acta Universitatis Upsaliensis. https://www.diva-portal.org/smash/record.jsf?dswid=3816&pid=diva2%3A1434444

Shore, L. M., Cleveland, J. N., & Sanchez, D. (2018). Inclusive workplaces: A review and model. Human Resource Management Review, 28(2), 176–189. https://www.academia.edu/download/90864837/84282.pdf

Siukola, R., Sahrio, A., Vihtari, J., & Soronen, S. (2024). Yhdenvertaisuuden edistäjän opas. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-339-3

Saukkonen, P. (2023). Sallitaan, kielletään, siedetään: Yhteiset pelisäännöt moninaiseen yhteiskuntaan. Tankesmedjan Magma. https://magma.fi/wp-content/uploads/2023/01/Saukkonen_fi_-1.pdf

Työ- ja elinkeinoministeriö. (2022). Monimuotoisuudesta menestystä – tietoa ja työkaluja työnantajalle. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-720-5

Törölä, S. (2022). Koulutuksella kohti sateenkaari-inklusiivisempia sosiaali- ja terveyspalveluita. Aikuiskasvatus, 42(3), 237–241. https://doi.org/10.33336/aik.122030

Wellman. E. (2017). Eri kulttuurien tuntemus hoitotyössä. T:mi Eija Willman. Saatavilla myös e-kirjana: https://diak.finna.fi/Record/diana.113701

Opintojakso on laajuudeltaan 5 op (= 135 tuntia)

Opiskelija osallistuu opintojaksoon opiskelijoiden työjärjestyksen mukaisesti:

– opintojakson orientaatio, luennot, kysely- ja ohjaustunti sekä opintojakson päätösseminaari
– oppimistehtävät (opiskelijakohtaisesti ja opiskelijaryhmässä tehtävä oppimistehtävä)
– itsenäinen työskentely
– pienryhmätyöskentely
– kirjallinen ohjaava palaute oppimistehtävistä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

– Opintojakson orientaatio, luennot, opiskelijapienryhmässä tehtävän oppimistehtävän kysely- ja ohjaustunti sekä opiskelijapienryhmien oppimistehtäviin perustuva päätösseminaari, 0,5 op (13 tuntia)
– Opiskelijakohtaisesti tehtävä oppimistehtävä ja siihen liittyvä itsenäinen työskentely, 1,5 op (41 tuntia)
– Opiskelijapienryhmässä tehtävä oppimistehtävä ja siihen liittyvä pienryhmätyöskentely, 3 op (81 tuntia).

Oppimistehtävät
– Opiskelijakohtaisesti tehtävä oppimistehtävä (essee), jossa opiskelija tarkastelee yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden toteutumista kansallisissa, alueellisissa tai paikallisissa toimintarakenteissa (arviointi: hyväksytty / täydennettävä / hylätty).
– Opiskelijapienryhmän oppimistehtävä (kirjallinen raportti), jossa opiskelijapienryhmä tarkastelee yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden edistämistä sekä johtamista (arviointi: numeerinen 1-5).

Opintojakso arvioidaan numeerisesti (1-5). Opintojakson arvosana perustuu pienryhmän oppimistehtävään (kirjallinen raportti).

Arvioinnin perusteet kuvataan Diakonia-ammattikorkeakoulun nettisivulla Arviointi https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/arviointi/

0-5

Opintojaksossa ei ole tenttejä.

– asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden ulottuvuudet ja niiden analysointi
– vaikuttavan yhteiskehittämisen lähestymistavat
– yhteiskehittämisen menetelmät, palvelumuotoilu ja muut asiakaslähtöiset ja osallistavat kehittämismenetelmät
– monialaisten yhteiskehittämisprosessien koordinoiminen ja johtaminen

Opiskelija osaa
– tarkastella kriittisesti asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden ulottuvuuksia ja osaa analysoida niiden toteutumista kulttuurisesti monimuotoisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa
– käyttää soveltaen vaikuttavan yhteiskehittämisen lähestymistapoja
– hyödyntää yhteiskehittämistä, palvelumuotoilua ja muita asiakaslähtöisiä ja osallistavia menetelmiä sosiaali- ja terveyspalvelujen työkäytäntöjen kehittämisessä
– koordinoida ja johtaa monialaisia yhteiskehittämisprosesseja

– Luento-opetus ja ohjaus Zoom-viestintäsovelluksessa
– Yksilötyöskentely ja ryhmätyöskentely: yhteiskehittämisen prosessi Howspace-digityötilassa

Yhteiskehittäminen teoriassa ja käytännössä:

Ansell, C. and Torfing, J. (2021). Co-creation: the new kid on the block in public governance, Policy & Politics, 49(2), 211–230, doi.org/10.1332/030557321×16115951196045

Keskitalo, E., & Vuokila-Oikkonen, P. (toim.). (2021). Yhteiskehittämällä ratkaisuja sote-palveluhin – kansalaiset ja palvelunkäyttäjät mukaan kehittämiseen. (Diak Työelämä 25). Diakonia-ammattikorkeakoulu.http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-392-6

European Union (2018). Co-production. Enhancing the role of citizens in governance and service delivery. Technical Dossier no 4 May 2018. https://european-social-fund-plus.ec.europa.eu/system/files/2021-06/TD4-Co-production%20-%20enhancing%20the%20role%20of%20citizens%20in%20governance%20and%20service%20delivery.pdf

Tuurnas, S., Jäntti, A., Kalliomäki, H., Kurkela, K., & Lehtonen, P. (2022) Asukastiedon hyödyntämisen kipupisteet yhteiskehittämisessä. Teoksessa A. Jäntti, A-A. Kork, K. Kurkela, U. Leponiemi., H. Paananen., L-M. Sinervo, & S. Tuurnas (toim.). Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus (s. 245-267). Vastapaino. http://doi.org/10.58181/VP9789517689953

Tuominen, T., Järvi, K., Lehtonen, M. H., Valtanen, J., Martinsuo, M. (2015). Palvelujen tuotteistamisen käsikirja: Osallistavia menetelmiä palvelujen kehittämiseen. Aalto-yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-60-6218-1

Sicilia, M.F, Guarini, E., Sancino, A., Andreani, M., Ruffini, R. (2015) Public services management and co-production in multi-level governance settings. International Review of Administrative Sciences 2016, Vol. 82(1) 8–27. https://journals.sagepub.com/doi/epub/10.1177/0020852314566008

Artikkeleita johtamisesta ja yhteiskehittämisestä:

Kauppinen, S., & Luojus, S. (2023). Yhteiskehittäminen palveluinnovaatioiden edistäjänä sosiaali- ja terveysalalla – johtamisen ja hallinnoinnin näkökulma. Teoksessa P-H. Rannisto, U. Leponiemi, N. Nordling & J. Kolehmainen (toim.). Sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemit (s.186–207). Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/tup.878.c1271/

Campanale, C., Mauro, S. & Sancino, A. (2020). Managing co-production and enhancing good governance principles. Journal of Management and Governance (2021) 25:275–306 https://doi.org/10.1007/s10997-020-09508-y

Schlappa H., & Imani Y. (2018). Who-is in the Lead? New Perspectives on Leading Service Co-Production. Teoksessa T. Brandsen, B. Werschuere, & T. Steen (eds.), Co-Production and co-creation: engaging citizens in public services. (s. 99−108). Routledge. http://library.oapen.org/handle/20.500.12657/25001

Tuurnas, S.P., Stenvall, J., Rannisto, P-H., Harisalo, R., & Hakari, K. (2015). Coordinating co-production in complex network settings. European Journal of Social Work, 18(39), 370−382. https://doi.org/10.1080/13691457.2014.930730

Opintojakso on laajuudeltaan 5 op (=133 tuntia).

– Opintojakson orientaatioluennot ja työskentelyn käynnistyminen
– Yksilötehtävä: Yhteiskehittäminen teoriassa ja käytännössä
– Tiimitehtävä: yhteiskehittämisen prosessin idea ja työsuunnitelma
Yhteensä 2 op = 54 h

– Yhteiskehittäminen ja yhteiskehittämisen johtaminen: Yhteiskehittämisen prosessin toteutus ja siihen liittyvä ohjaus
– Yhteiskehittämisen työpaja, arviointi ja reflektiotehtävä yksilötehtävänä
Yhteensä 3 op = 81 h

Opintojakso on hyväksytysti suoritettu, kun opiskelija on osallistunut etäopetukseen ja ohjaukseen, tehnyt hyväksytysti yksilötehtävän, työskennellyt ryhmässä ja tehnyt osaltaan ryhmätehtävän sekä osallistunut yhteiskehittämisen työpajaan ja tehnyt reflektiotehtävän.

Hyväksytty/Hylätty

Opintojaksossa ei ole tenttejä.

– tieteenfilosofia, määrälliset ja laadulliset tutkimusmenetelmät
– tieteellinen tiedonhaku, kirjallisuuskatsaus ja kriittinen lukutaito
– aineistonkeruu- ja analysointimenetelmät
– tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Opiskelija osaa
– kuvata määrällisen ja laadullisen tutkimuksen luonteen sekä tieteenfilosofiset ja metodologiset lähtökohdat
– etsiä, arvioida kriittisesti ja hyödyntää kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa teoreettisen viitekehyksen ja kirjallisuuskatsauksen toteuttamiseen
– perustella sopivat aineiston keruu- ja analyysimenetelmät tutkimuskysymykseen vastaamiseksi
– laatia tutkimussuunnitelman huomioiden tutkimuseettiset näkökohdat
– analysoida ja arvioida tutkimuksen luotettavuutta

Taitopajat, verkkotentit ja oppimistehtävä

Kirjallisuuskatsaus:

Tarkista painettujen teosten saatavuus Diakin kirjastosta https://diak.finna.fi tai valtakunnallisesta hakupalvelusta: https://finna.fi

Arksey, H., & O'Malley, L. (2005). Scoping studies: towards a methodological framework. International journal of social research methodology, 8(1), 19-32. DOI: 10.1080/1364557032000119616 . Linkki artikkeliin, kirjaudu Diakin verkkotunnuksella

Hewitt-Taylor, J. 2017. The Essential Guide to Doing a Health and Social Care Literature Review. Abingdon, Oxon: Routledge

Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen. S-M., Pietilä, A-M., Jääskeläinen. P. & Liikanen, E. (2013). Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: Eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Hoitotiede 25(4), 291−301. Linkki artikkeliin. Kirjaudu Diakin tunnuksella

Levac, D., Colquhoun, H., & O'Brien, K. K. (2010). Scoping studies: advancing the methodology. Implementation science, 5(1), 1-9. https://doi.org/10.1186/1748-5908-5-69

Salminen A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja. Vaasa. https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf

Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen, R. (toim.) (2016). Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. (2. korjattu painos). Turun yliopisto.

Tutkimusten arviointikriteeristöt (JBI)

Vilkka, H. 2023. Kirjallisuuskatsaus metodina, opinnäytetyön osana ja tekstilajina. Printon, Tallinna.

Laadullinen tutkimusprosessi: linkit e-versioihin; Nämä myös painettuina kirjoina, tarkista saatavuus Finna-hakupalvelusta.

Aaltonen, S. & Högbacka, R. (2015). Umpikujasta oivallukseen: Refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa. Nuorisotutkimusseura : Nuorisotutkimusverkosto. https://www.ellibslibrary.com/diak/9789514497865

Hyvärinen, M., Nikander, P., Ruusuvuori, J., Aho, A. L. & Granfelt, R. (2017). Tutkimushaastattelun käsikirja. Vastapaino. https://www.ellibslibrary.com/diak/9789517686112

Leavy, P. (2014). The Oxford handbook of qualitative research. Oxford University Press. https://ebookcentral.proquest.com/lib/diak/detail.action?docID=1657789 including chapter 7. Bryant, Anthony: Grounded theory

Padgett, D. K. (2009). Qualitative and Mixed Methods in Social Work Knowledge Development. Social Work, 54(2), 101-5. DOI:10.1093/sw/54.2.101 ; Linkki artikkeliin, kirjaudu Diakin verkkotunnuksella

Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (2005). Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus (2. p.). Vastapaino. https://www.ellibslibrary.com/diak/951-768-290-9

Ryynänen, S., Rannikko, A., Hakoköngäs, E., Hohenthal, J., Hänninen, V., Hätilä, J., . . . Varjonen, S. (2021). Tutkiva mielikuvitus: Luovat, osallistuvat ja toiminnalliset tutkimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä. Gaudeamus. https://www.ellibslibrary.com/diak/9789523456884

Silverman, R. M., & Patterson, K. L. (2014). Qualitative research methods for community development. https://ebookcentral.proquest.com/lib/diak/reader.action?docID=1864790&ppg=1

Toikko, T. & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere University Press. https://www.ellibslibrary.com/diak/9789514477324

Valli, R. & Aarnos, E. (2018). Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 1, Metodin valinta ja aineistonkeruu : virikkeitä aloittelevalle tutkijalle (5., uudistettu painos.). PS-kustannus. https://www.ellibslibrary.com/diak/978-952-451-516-0

Valli, R., Aaltola, J., Laajalahti, A. & Herkama, S. (2018). Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 2, Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin (5., uudistettu ja täydennetty painos.). PS-kustannus https://www.ellibslibrary.com/book/9789524518758

Määrällinen (kvantitatiivinen) tutkimus: linkit e-versioihin; Nämä myös painettuina kirjoina, tarkista saatavuus Finna-hakupalvelusta.

Ahola, A., Godenhjelm, P. & Lehtinen, M. (2002). Kysymisen taito: surveylaboratorio lomaketutkimusten kehittämisessa. Tilastokeskus.

Heikkilä, T. (2014). Tilastollinen tutkimus. Edita Publishing Oy.

https://diak.finna.fi/Record/diana.104283

Nummenmaa, L., Holopainen, M., Pulkkinen, P. & Kimpimäki, K. (2014). Tilastollisten menetelmien perusteet (1. p.). Sanoma Pro.

Vehkalahti, K. (2008). Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Tammi. http://doi.org/10.31885/9789515149817

Vilkka, H. (2007). Tutki ja mittaa. Tammi. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/98723

Voit käyttää myös e-kirjoja, joita löytyy Diak Finnasta (hakutermi "tilastollinen tutkimus" tai "kvantitatiivinen tutkimus").

Voit käyttää seuraavia englanninkielisiä metodikirjoja (soveltuvin osin):

Creswell, J.W. (2018). Research design. Qualitative, Quantitative, and Mixed Methods Approaches. 5th edition. SAGE.

Curtis, E. & Drennan, J. (2013). Quantitative Health Research : Issues And Methods. McGraw-Hill Education. e-kirja, kirjaudu Diakin verkkotunnuksella

Gray, J.R., Grove, S. & Sutherland, S. (2017). Burns and Grove's the practice of nursing research : appraisal, synthesis, and generation of evidence. 8th edition. Elsevier.

Polit, D.F. & Beck, C.T. (2018). Essentials of nursing research: appraising evidence for nursing practice. 9th edition. Wolters Kluwer Health.

Singh, K. (2007). Quantitative Social Research Methods. SAGE India. e-kirja, kirjaudu Diakin verkkotunnuksella

1opintopiste on 27 opiskelijan työtä.

Opintojakson aloitusinfo ja pajat ovat pakollisia ja ne toteutuvat Zomissa seuraavasti:
17.09.2026 17.00 – 19.00
20.10.2026 15.00 – 18.00
10.11.2026 15.00 – 18.00
09.12.2026 15.00 – 18.00

Opintojakso on 5 opintopistettä, 2 opintopistettä suoritetaan valintaopintojakson yhteydessä.
TUM 3 op
TML 2 op (YAMK-valintakoekurssi)

Opintojakso arvioidaan Hyväksytty/hylätty. Hyväksytty arvosana edellyttää hyväksyttyä suoritusta kaikista vaadituista tehtävistä, tenteistä ja pajatyöskentelystä (tarkemmat ohjeet Diaklessa)

– Kirjallisuuskatsauksen tehtävä (hyväksytty/täydennettävä)
– Laadullisen tutkimusmenetelmän verkkotentti (hyväksytty/täydennettävä)
– Määrällisen tutkimusmenetelmän verkkotentti (hyväksytty/täydennettävä)

Hyväksytty/Hylätty

• Verkossa olevat tentit opiskelijan oman aikataulun mukaisesti
• Tehtävä kirjallisuuskatsauksesta
• Aktiivinen osallisuus pajoissa

– tieteellisen kirjoittamisen periaatteet ja tekstilajit
– lähdeaineistojen käyttö, viittauskäytännöt ja lähdemerkinnät
– oma tieteellisen kirjoittamisen itsearviointi

Opiskelija osaa
– kehittää tieteellisen kirjoittamisen ja kriittisen ajattelun taitoja
– analysoida ja arvioida tieteellisten tekstien rakennetta, kieltä ja argumentointia
– kirjoittaa rakenteellisesti ja kielellisesti johdonmukaista oman alansa tieteellistä tekstiä
– käyttää itsearviointimenetelmiä tieteellisissä kirjoituksissa

– opintojakson aloitus ja orientaatio

– luentotallenteet ja muut verkkomateriaalit itsenäisesti opiskellen

– itsenäisesti suoritettavat testit ja oppimistehtävät

Opintojakson aloitus 1 tunti, luentotallenteisiin ja opiskelumateriaaliin perehtyminen 30 tuntia, testit ja oppimistehtävät 50 tuntia.

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien opintojakson oppimistehtävien hyväksyttyä suoritusta.

Hyväksytty/Hylätty

Opintojaksolla ei ole tenttejä.