Traumaorientaatio lastensuojelutyössä (LST01VS26DIAK)

• kaltoinkohtelu ilmiönä ja lapsuusajan haitallisten kokemuksen (ACE) vaikutukset lapsen
kasvuun ja kehitykseen
• ylisukupolvisen traumatisoitumisen psyykkinen merkitys
• traumakäsityksen syventäminen, oireiden tunnistaminen ja laukaisevien tekijöiden
ymmärtäminen
• suojaavien tekijöiden kehitystä tukeva merkitys eri kasvuympäristöissä
• sijaistraumatisoitumiselle altistavat tekijät
• vakauttava työ ja vakauttamista tukevia työmenetelmiä

Opiskelija
• tuntee kaltoinkohtelun ylisukupolviset rakenteet, lasten kaltoinkohtelun ilmiöt ja
muodot ja niiden merkityksen traumatisoitumiseen vaikuttavana tekijänä
• ymmärtää traumatisoitumisen mekanismin ja seuraukset lapsen kehitykseen ja arkeen
• ymmärtää vakauttavan arjen merkityksen lapsen ja perheen turvallisuuden tunteen
ja resilienssin vahvistamisessa
• tunnistaa itsessään sijaistraumatisoitumisen dynamiikan ja sen ehkäisyn merkityksen ja
keinot

Diakin tutkinto-opiskelijoille: Ammatillisen kohtaamisen lähtökohdat ja palvelujärjestelmä (1 lk) sekä Osallisuus ja ohjaus (2 lk) temaattiset kokonaisuudet tulee olla suoritettu tai opiskelijalla on muutoin hankittu, tunnistettu ja tunnustettu vastaava osaaminen (Ahot). Opintojakso Perhetyö ja lastensuojelu 5 op opinnot tulee olla suoritettuna tai ahotoituna.
Avoimen AMK:n opiskelijoille: Opintojakso voidaan suorittaa avoimessa amk:ssa. Opiskelijan tulee tuntea sosiaalialan sekä perhetyön ja lastensuojelun palvelujärjestelmät ja asiakastyön perusteet. Opintojaksolla vaaditaan kirjallisen ja suullisen tuottamisen osaamista.

Verkkoluennot zoomissa ja reflektoivaa työskentelyä, oppimistehtävä yksilötyönä.

Oppimateriaali päivitetään aina ennen opintojakson alkua, joten materiaaleihin voi tulla muutoksia.
Oppimateriaali päivitetään aina ennen opintojakson alkua, joten materiaaleihin voi tulla muutoksia.
• Korpilahti. Ulla, Malja. Marjo, Junkala. Alisa. (toim.) 2025. Väkivallaton lapsuus Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä vuosille 2026–2033. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:13. Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2025
• Hipp, T. (2023.) Trauma ja traumatisoituminen. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus. Kirjasta on kaksi painosta, jotka ovat sisällöltään täysin samanlaiset. Voit käyttää kumpaa tahansa painosta. Tiedot kirjasta ja epainoksesta löytyvät Finnasta.
• Punkanen, M. (2023.) Miten traumat syntyvät ja miten ne vaikuttavat ihmiseen? [Audio, podcast]
• Westerlund-Cook, S. (2023.) Lapsuusajan haitallisten ja suojaavien kokemusten sekä toivon merkitys systeemisessä ja suhdeperustaisessa työotteessa. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus. Kirjasta on kaksi painosta, jotka ovat sisällöltään täysin samanlaiset. Voit käyttää kumpaa tahansa painosta. Tiedot löytyvät Finnasta.
• Korhonen, T. (2024) Varhaisen kiintymystraumatisoitumisen vaikutus lapsen kehitykseen ja kohtaamiseen. Teoksessa Traumatisoituminen ja perhesuhteet 2024. Traumaterapiakeskus ry. (Sivut 110-121).
• Fagerström, I. ja Linner Matikka, J. (2023.) Ammattilaisten hyvinvoinnin tukeminen. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus. Kirjasta on kaksi painosta, jotka ovat sisällöltään täysin samanlaiset. Voit käyttää kumpaa tahansa painosta. Tiedot löytyvät Finnasta.
• Ruismäki, M., Friberg, L., Keskitalo, K., Lampinen, A-M., Mankila P., & Vänskä, V. (2016). Hoivattavaa vanhemmuutta. Opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuvien vanhempien ryhmämuotoiseen tukemiseen (s. 44-61). Traumaterapiakeskus ry.
• Poijula. S. (2018). Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Luku Lasten resilienssi (s. 90 – 122). Kirjapaja.
• Isosävi, S. (2023.) Ihmissuhdetyöntekijän omien turvattomien ja traumaattisten kiintymyskokemusten huomioiminen osana ammattitaitoa. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus. Kirjasta on kaksi painosta, jotka ovat sisällöltään täysin samanlaiset. Voit käyttää kumpaa tahansa painosta. Tiedot löytyvät Finnasta.
• Kehon ja mielen vakauttamisen merkitys suhteessa / Anne Karkkunen artikkeli: Kehon ja mielen vakauttaminen suhteessa, kirjasta Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.). 2020. Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen

Yksi opintopiste on 27 h opiskelijan työmääränä. Läsnäolovelvoitteiset aikaan sidotut luennot Zoomissa.

Opintojaksolla on kaksi itsenäisesti tehtävää oppimistehtävää sekä yksilötehtävä, jonka mukaan arvosana määräytyy.

Arviointi tapahtuu arviointimatriisilla.

ARVIOINNIN KRITEERIT:

ARVIOINNIN KRITEERIT:
Opiskelija osoittaa lastensuojelutyön traumaorientaation sisällöllisten teemojen hallintaa ja ymmärrystä vaadittavan lähdemateriaalin pohjalta ja siihen viitaten:
1. Lapsuusajan haitalliset ja suojaavat kokemukset, niiden merkitys, havainnoiminen ja tunnistaminen
2. Traumatisoitumisen ilmiö ja mekanismi
3. Trauman ilmeneminen lapsen tai nuoren kehossa, kehityksessä ja perheen arjessa
4. Vakauttava työote, vireystila- / sietoikkuna
5. Tietoisuustaitojen ja turvan kokemusten vahvistaminen
6. Oma kasvu- ja kiintymyshistoria ja ammatillinen itsetuntemus
7. Sijaistraumatisoituminen
Lähdepohjainen sekä omaan ammatilliseen ajatteluun / kokemuksiin / toimintaan pohjautuva pohdinta ovat hyvässä tasapainossa ja dialogissa
Tehtävässä on looginen ja selkeä rakenne
Tehtävän kirjoitusasu on ammatillinen ja lähdeviittaustekniikka toimivaa

0-5

Opintojakson lopussa jokainen opiskelija valmistelee ja palauttaa yksilötehtävänä tehtävän oppimistehtävän, jonka tarkempi ohjeistus löytyy Diaklesta sen avauduttua.