Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä hyvinvointi ja yhteisöllisyys (TEK01VS26DIAK, YAMK)

– kestävän kehityksen ulottuvuudet oman asiantuntijuuden näkökulmasta
– hyvinvoinnin laaja-alaiset teoriat ja käsitteet
– yksilön, yhteisön ja luonnon suhteiden sekä keskinäisriippuvuuksien teoriat
– kansalaisten osallisuutta sekä yhteisöjen voimavaroja ja verkostoja tukevat yhteisöjen kehittämisen mallit

Opiskelija osaa
– analysoida kestävän kehityksen ulottuvuuksia oman asiantuntijuuden näkökulmasta
– ymmärtää hyvinvoinnin teorioita ja käsitteistöä laaja-alaisesti
– ymmärtää yksilön, yhteisön ja luonnon suhteita sekä keskinäisriippuvuuksia koskevia teorioita
– edistää kansalaisten osallisuutta sekä yhteisön voimavaroja ja verkostoja tukevia yhteisöjen kehittämisen malleja

– Opintojakso on verkkototeutus, johon sisältyy aikaan sidottua opetusta ja ohjausta. Huomaa opintojakson tiivisaikataulu.
– Opintojakso sisältää yksilö- ja ryhmätehtäviä ja webinaarityöskentelyä

Aikaan sidottu opetus lukujärjestyksen mukaisesti:
– Orientaatio-opetus, johon osallistuminen on pakollista
– Vuorovaikutteinen työskentely
– Kirjalliset oppimistehtävät: kaksi yksilötehtävää ja yksi ryhmätehtävä
– Webinaarit

Oppimistehtävät

Yksilötehtävät:
1) Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys: käsitteisiin perehtyminen kirjallisuuden pohjalta
2) Verkkokeskustelu: teemana taloudellinen kestävyys annetun kirjallisuuden pohjalta

Ryhmätehtävä:
– Ryhmätehtävässä tarkastellaan yhtä organisaatiota (tai sen yksikköä) yhteisöanalyysin pohjalta

Helne, T. (2023). Edelläkävijä Erik Allardt. Miksi Allardtin hyvinvointiajattelu sopii nimenomaan kestävän hyvinvoinnin tutkimukseen? Yhteiskuntapolitiikka 88 (2), 159–167. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041937710

Hermans, K., Matthies, A.-L., Stamm, I. & Elsen, S. (2025) Deepening and broadening ecosocial thinking, research and practices: an introduction. Teoksessa K. Hermans, K., I. Stamm, A._L. Matthies & S. Elsen, S. (toim). (2025). Ecosocial Work and Sustainability Transitions: Theories, Methodologies and Practices (1st, First Edition ed.). Bristol University Press. (s. 1–7). https://doi.org/10.2307/jj.25941159

Martela, F. (2022). Hyvinvoinnin mittaus edellyttää hyvinvoinnin teoriaa. Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet päivitettynä nykyaikaan. Yhteiskuntapolitiikka (87) 5–6, 565–572. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112366604

Megatrendit 2026. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/

Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – Yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Sosiaalipedagogiikka, 15, 31–62. https://doi.org/10.30675/sa.122634

Soini, K., Hukkinen, J., Kaljonen, M., Levänen, J. & Munck af Rosenschöld, J. (2022). Mitä kestävyystiede on? Teoksessa T. Halonen, K. Korhonen-Kurki, J. Niemelä & J. Pietikäinen, J. (toim.) Kestävyyden avaimet: Kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon. Gaudeamus. (s. 17–42 sekä Kestävyyttä käytännössä esimerkit s. 43–55) Linkki e-kirjaan Diakin Ellibs-kokoelmassa

Ulkoministeriö (i.a.). Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet

Tehtäviin sisältyy myös omaehtoista muun tutkimuskirjallisuuden etsimistä.

– Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä. 5 op vastaa 135 tuntia.
– Orientaatio-opetus, aikaan sidottu opetus, kirjallisuuteen ja luentomateriaaleihin perehtyminen sekä kahden yksilötehtävän kirjoittaminen (2 op: 27 tuntia)
– Ryhmätehtävän materiaaleihin perehtyminen, ryhmätyön suunnittelu ja esittäminen sekä siihen liittyvät aikaan sidotut webinaarit (3 op: 81 tuntia)

– Arviointiasteikko: hyväksytty/täydennettävä/hylätty
– Opintojaksolla on käytössä kertyvä arviointi. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan pistemäärä, joka kertyy aikaan sidottuun opetukseen osallistumisesta, yksilötehtävistä ja ryhmätehtävistä. Webinaariesityksestä on käytössä vertaisarviointi.

Hyväksytty/Hylätty

– Ei tenttiä.