Suomen väestörakenne on muuttunut nopeasti, ja maassa elää yhä enemmän ihmisiä, joiden arki sijoittuu useiden kulttuuristen ja kielellisten maailmojen risteyksiin. Uusi laadullinen tutkimus tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan siitä, miten nämä niin kutsutuissa hybriditiloissa elävät yksilöt kokevat kielen, identiteetin, persoonallisuuden ja psykologiset perustarpeet nyky-Suomessa.
Julkaisu Navigating Multiple Cultural and Societal Realities – Experiences of Identity and Belonging of Multilingual Adults in Finland esittelee yhdentoista monikielisen aikuisen fenomenologisiin haastatteluihin perustuvan tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kielelliset käytännöt, sosiaaliset suhteet ja kuuluvuuden kokemukset vaikuttavat yksilöiden hyvinvointiin.
– Tutkimus tarjoaa ymmärrystä kielen ja hyvinvoinnin yhteydestä. Tulosten mukaan suomen kielen taito tukee autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteiskunnallista osallistumista, kun taas ensimmäisenä opittu kieli toimii tunnetason aitouden ja identiteetin jatkuvuuden mahdollistavana ”sielun kielenä”, kertoo tutkimuksen tehnyt Diakin yliopettaja Lena Segler.
Tutkimuksessa esitellään uusi hybriditilan malli, joka auttaa hahmottamaan, miten kieli, identiteetti, persoonallisuus ja psykologiset perustarpeet kietoutuvat toisiinsa monikielisten yksilöiden elämässä.
– Tutkimus kyseenalaistaa perinteiset sulautumista korostavat mallit ja näyttää hybridisyyden dynaamisena prosessina, jossa yksilö rakentaa identiteettiään aktiivisesti, Segler kertoo.
Ymmärrys edistää osallisuutta
Vuonna 2023 Suomessa asui yli 571 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, ja globaali liikkuvuus tuo jatkuvasti uusia kulttuurisia rakenteita suomalaiseen yhteiskuntaan.
– Suomen väestörakenne on muuttunut merkittävästi eikä maa ole enää kulttuurisesti yhtenäinen, monoliittinen tila. Tässä ajassa tarvitaan kipeästi syvällistä ymmärrystä ”hybriditiloista”, jotta voidaan onnistuneesti edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta, koulutuksellista tasa-arvoa ja mielenterveyttä kansallisten osallisuusstrategioiden mukaisesti, Segler sanoo.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalinen osallisuus ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat ratkaisevassa asemassa hybriditiloissa elävien henkilöiden psykologiselle hyvinvoinnille.
– Suomen kielen taidon kehittäminen ja aktiivinen vuorovaikutus suomalaisten kanssa parantavat merkittävästi osallisuuden kokemusta avaamalla ovia muun muassa koulutukseen ja työelämään. Lisäksi yhteenkuuluvuuden tunnetta rakennetaan erilaisten yhteisöjen, kuten perheen ja harrastusryhmien kautta, mikä tarjoaa tärkeitä psykologisia voimavaroja, Segler sanoo.
Seglerin mukaan tarvitaan myös asennemuutosta.
– Yhä monimuotoistuvammassa Suomessa hybridisyys tulisi nähdä rikkautena ja yhteiskunnallisena voimavarana ennemmin kuin pelkkänä haasteena tai puutteena.
Julkaisu tarjoaa koulutusalan toimijoille ja opettajankouluttajille välineitä kehittää inklusiivisia kielikäytäntöjä ja tukea oppilaiden monikielisiä identiteettejä. Sote-alan ammattilaisia sekä päättäjiä julkaisu auttaa tunnistamaan monikielisyyteen liittyviä psykologisia tarpeita ja huomioimaan esimerkiksi kielistressin palveluissa. Julkaisun tarjoama tieto voi tukea myös työyhteisöjä ja organisaatioita monimuotoisuuden ja inkluusion kehittämisessä sekä hybridisten identiteettien hyödyntämisessä organisaation voimavarana.
Tutustu julkaisuun:
Segler, L. (2026). Navigating Multiple Cultural and Societal Realities – Experiences of Identity and Belonging of Multilingual Adults in Finland. (Diak Tutkimus 8). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-463-3
