”Algarven aurinkoinen ja lämmin sää oli lempiasiani Portugalissa”

Päätin ottaa kaiken ilon irti rennosta elämäntyylistä, ja olin lopulta tyytyväinen, että sain viettää muutaman kuukauden kiireettömässä kulttuurissa. Räntäsateen sijaan oli täydellistä kirjoittaa kouluaineita kauniissa puistossa espresson ja croissantin kera.

Faro elää yliopistosta ja turismista

Faro on Portugalin eteläisimmän provinssin, Algarven, pääkaupunki. Kaupunki on suhteellisen pieni ja rauhallinen, mikä selittyy vain 65 000 ihmisen asukasluvulla. Algarven lukuisat rantakaupungit, kuten Lagos, Al-bufeira ja Sagres ovat suosittuja turistikohteita. Faro itsessään ei ole kovin haluttu matkakohde, mutta Algarven ainoa lentokenttä sijaitsee kaupungissa. Siksi kesällä, turistiaikaan, liikennöinti Faron kautta vilkastuttaa kaupungin elämää huomattavasti. Lentokentän lisäksi kaupunkia vaurastuttaa yliopisto, joka tuo vuosittain tuhansia nuoria Faroon. Portugalin yhä epävakaa taloustilanne pitää hintatason matalana. Usein kuuleekin sanottavan, että ilman turismia ja yliopistoa Faro ei pysyisi elinvoimaisena. 

Portugali on kaunis maa, mielestäni aivan eri tavalla kuin sen vieruskaverit Italia tai Espanja. Kulttuurin sisälle pääseminen ja kauneuden löytäminen vie kuitenkin pidempään kuin muissa Välimeren maissa, sillä portugalilaiset ovat hiljaisempia ja sulkeutuneempia. Melankolisuus muistuttaa mielestäni suomalaista kulttuuria. Vaikka syvempien suhteiden luominen ihmisiin vie hetken, ovat portugalilaiset yleisesti hyvin ystävällisiä ja avuliaita.

Varsinkin rannikolla portugalilainen ruoka on pääosin kalaa tai muita mereneläviä. Portugalilaisten kansallisruoka onkin kuivattu turska. Turska on usein tuotu Pohjois-Euroopasta, ja sille on tuhansia erilaisia valmistustapoja. Ruokakulttuuri ei ehkä ole maailman top vitosessa, mutta ulkona syöminen Farossa on edullista, ja viihtyisiä ravintoloita löytyy lukuisia. Tarjolla on etenkin kevyesti suolalla ja pippurilla maustettua valkoista kalaa salaatin ja perunoiden kera. Päivittäin on myös mahdollisuus ostaa tuoreita vihanneksia, hedelmiä ja mereneläviä kauppahallista edulliseen hintaan.

Faron keskustassa sijaitsee ostoskatu, josta löytyy muutamia pieniä vaatekauppoja sekä isompia ketjuja kuten Zara ja Mango. Noin kilometrin kävelymatkan päässä keskustasta on ostoskeskus, josta saa varmasti kaiken tarvittavan elektroniikasta urheiluvälineisiin. Kaupungissa ei ole uimarantaa, mutta sekin löytyy noin 15 minuutin bussimatkan päästä pieneltä saarekkeelta. Rannalla pääsee muun muassa surffaamaan. Amar-surffikoulu tarjoaakin Erasmus-opiskelijoille 30 eurolla kymmenen oppitunnin paketin, joka sisältää kuljetukset kaupungista rannalle sekä kaikki tarvittavat varusteet. Halvempaa surffi-opetusta en ole nähnyt missään! Himosurffareiden kannattaa ehkä harkita rannan lähellä asumista ja oman laudan ostamista.

Farosta löytyy myös muutamia hyviä puistoja urheiluun ja oleskeluun. Itse tykkäsin lenkkeillä kaupungin rantaviivaa pitkin. Faron keskustassa on lukuisia yökerhoja ja baareja, joissa on päivittäin Erasmus-opiskelijoille järjestettyjä tapahtumia. Auton saa vuokrattua päiväksi 30 eurolla, ja esimerkiksi Espanjaan ajaa vain muutamassa tunnissa.

Opiskelu Algarven yliopistossa

Opiskelin Algarven yliopistossa yhden kevätlukukauden Social Education- ohjelmassa, josta opiskelijat valmistuvat sosiaalityöntekijöiksi. Lukukausi piti sisällään Euroopan koulutuspolitiikkaa, sosiologiaa, aikuiskoulutusta sekä yhteisösosiaalityötä. Osallistuin myös portugalin kielikurssille, joten sain yhteensä 25 opintopistettä.

Opetus oli portugaliksi, mutta opettajat selvensivät minulle oppitunnin aiheet englanniksi tuntien jälkeen. Sain myös itsenäisiä tehtäviä, joissa pystyin käyttämään englanninkielistä materiaalia. Opettajat olivat hyvin ymmärtäväisiä ja varmistivat aina, että pystyin seuraamaan opetusta. Jokainen kurssi sisälsi laajoja esseetehtäviä, ja lopuksi jokainen piti esitelmän omasta esseestään. Kurssityöt olivat usein yksilötehtäviä, mutta teimme myös muutamia pienempiä ryhmätöitä.

Yliopiston Mobility Officesta sai apua opiskeluun liittyen. ESN (Erasmus Student Network) Järjesti vaihto-opiskelijoille viikoittain opiskelun ulkopuolista ohjelmaa. ESN-toimistossa pystyi vierailemaan vaikka päivittäin ja kysymään askarruttavista asioista.

Käytännön asioita

Algarven yliopiston kanssa kommunikointi ennen lähtöä ei ollut yksinkertaista. Minulla oli haasteita saada kurssivalintani hyväksytyksi opolla. Yliopiston opinto-opas ei ollut netissä eikä kurssien sisältöjen pyytäminen englanniksi onnistunut. Päätimme lopulta jatkaa nimen perusteella valitsemillani kursseilla. Yliopiston allekirjoituksen saaminen Learning Agreementiin vei myös paljon aikaa, joten apurahaa oli mahdotonta hakea ajallaan. Hakiessaan tähän  yliopistoon onkin hyvä olla kärsivällinen ja luottaa siihen, että asiat järjestyvät ajallaan, usein vasta perillä.

Asunnon sain Facebookin välityksellä. Suosittelenkin liittymään Erasmus Facebook-ryhmiin, luomaan yhteyksiä jo ennen lähtöä ja kyselemään majoitusmahdollisuuksista. Farossa on vuosittain noin 500 vaihto-opiskelijaa, ja kaikille löytyy aina asumus. Entisten opiskelijoiden lähtiessä ja uusien saapuessa oli asunnon vaihdoissa häslinkiä, joten monen opiskelijan oli majoituttava hostellissa ennen oman huoneen löytymistä.

Jos vietät Farossa talvikuukausia, varaa mukaan lämpimiä vaatteita. Yleensä asunnoissa ei ole lämmitystä, ja talviaikaan huonelämpötila saattaa olla päivisin kylmempi kuin ulkolämpötila. Asuntoa hankkiessa kannattaa tarkistaa myös, kummalla kampuksella omat oppitunnit järjestetään. Kampus Penha on lähellä kaupungin keskustaa ja Gambella taas noin 20 minuutin bussimatkan päässä.

Keskimääräinen vuokra on noin 200€ kuussa sisältäen kaikki asumiskulut. Opiskelijakortilla saa oluen useasta paikasta 0,50€, ravintola-annos on 6-10 €, kouluruoka maksaa 2,55€ ja kaupungin sisäinen bussilippu 2,25 euroa. Alle 26-vuotiaat saavat junaliput alennettuun hintaan, joten henkkareita kannattaa kantaa mukana.

Ostin menoliput Helsingistä Lissaboniin hyvin lähellä lähtöä, ja maksoin niistä noin 200 euroa. Suorat lennot Lissaboniin tai Faroon olivat huomattavasti kalliimpia. Halvempia lippujakin saa varmasti, jos ehtii kikkailla ja etsiä. Ryan Air lentää Faroon hyvin halvalla monista Euroopan maista, kuten Englannista ja Saksasta. Lontooseen pääsee Farosta lentäen usein vain 19 eurolla.

Lopuksi

Algarven aurinkoinen ja lämmin sää oli lempiasiani Portugalissa. Ehdottomia plussia asumiseen toivat hyvät lenkki- ja treenipaikat ulkona sekä torit, joista sai tuoreita ruoka-aineita päivittäin.

Saapuessani Faroon olin unohtanut täysin, että Erasmus-vaihto sisältää myös kovaa biletystä. Olin aseennoitunut juhlimisen sijaan elämään terveellisesti ja keskittymään opinnäytetyöni aloittamiseen. Vaihto-opiskelijoille suunnattuja juhlia järjestettiin päivittäin, mikä tietenkin helpotti sosiaalisten kontaktien luomista. Bileet jatkuivat usein meillä kotona, jolloin nukkuminen ei aina onnistunut. Uskon, että moni muu olisi todella nauttinut koulun ulkopuolisesta sosiaalisesta elämästä, mutta minä olin hieman eri vaiheessa elämässäni. Suosittelenkin Faroa opiskelijoille, jotka haluavat ottaa opiskeluelämän rennommin ja tavata ihania ihmisiä kaikkialta maailmasta.

Koska oppitunnit ovat usein portugaliksi, teoriatieto ei välttämättä kartu yhtä hyvin kuin englanninkielisissä vaihto-ohjelmissa. Farossa painopiste onkin opintojen sijaan koulun ulkopuolisessa elämässä, ja lukukauteen mahtuu monia lomapäiviä. Silloin voi helposti tehdä matkoja Etelä-Euroopassa. Myös esimerkiksi Marokkoon pääsee suhteellisen halvalla.

Kokonaisuudessaan Portugalin vaihtoni oli antoisa. Sain kokemusta opiskelusta vieraassa kulttuurissa, opin uusia kieliä ja sain korvaamattomia ystäviä. Opin myös seisomaan omien päämäärieni takana, vaikka sosiaalinen painostus olisikin ollut kova. Oli monesti hankalaa tehdä toisin kuin kaikki muut ympärillä.

Faro oli myös hivenen pienempi kuin odotin, joten totuttelu pikkukaupungin kuvioihin otti aikansa. Päätin kuitenkin ottaa kaiken ilon irti rennosta elämäntyylistä, ja olin lopulta tyytyväinen, että sain viettää muutaman kuukauden kiireettömässä kulttuurissa. Räntäsateen sijaan oli täydellistä kirjoittaa kouluaineita kauniissa puistossa espresson ja croissantin kera.

Palaa takaisin Vaihtokokemuksia -sivulle