Siirry sisältöön

Työharjoittelu Tallinnassa kartutti viron kielen sanastoa

Harjoittelupaikkani oli vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, joka järjesti monenlaista toimintaa ikäihmisille. Kadriorgin kaupunginosassa sijaitsevassa Poskaksi nimetyssä rakennuksessa kokoontui esimerkiksi liikunta-, laulu-, käsityö-, kirjoitus- ja kieliryhmiä. Yhdistyksen jäsenet hoitivat lisäksi talon keittiötä, puutarhaa, kirjastoa ja lemmikkilintuja.

Opiskelijana Tallinnan yliopistossa ja harjoittelijana ikääntyneiden yhdistyksessä

Suoritin MK-opintokokonaisuuteen liittyvän kansainvälisen Erasmus-vaihdon Viron pääkaupungissa Tallinnassa. Opiskelin Tallinnan yliopistossa kansainvälisille opiskelijoille tarkoitetuilla sosiaalityön kursseilla, ja tein harjoittelua ikääntyneiden yhdistyksessä. Yliopiston kurssit pidettiin englanniksi, ja niissä käsiteltiin esimerkiksi Viron sosiaalipolitiikkaa ja yhteiskunnan ongelmia ennen ja nyt. Ryhmissä keskusteltiin ja vertailtiin eri maiden tilannetta. Kävimme myös tutustumassa sosiaalialan paikkoihin Tallinnassa. Vierailimme esimerkiksi vanhainkodissa, Aids-tukikeskuksessa, kodittomien suojassa ja lastenkodissa. Opintoihin kuului myös esitelmiä. Minä pidin tietoiskun Suomen vanhuspalveluista.

Ikäihmisille suunnattu yhdistys Venü

Harjoittelupaikkani oli Venü (Vanurite Eneseabi- ja Nõustamisühing). Se on pääasiassa vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys, joka järjestää monenlaista toimintaa ikäihmisille. Kadriorgin kaupunginosassa sijaitsevassa Poskaksi nimetyssä rakennuksessa kokoontuu esimerkiksi liikunta-, laulu-, käsityö-, kirjoitus- ja kieliryhmiä. Yhdistyksen jäsenet hoitavat talon keittiötä, puutarhaa, kirjastoa ja lemmikkilintuja. Vapaaehtoiset tukihenkilöt käyvät vierailemassa yksinäisten tai huonokuntoisten vanhusten kotona ja vanhainkodeissa. Poskassa käy myös vierailijoita, ja siellä järjestetään juhlia esimerkiksi joulun aikaan. Samassa pihapiirissä on myös majatalo, josta Venü huolehtii.

Harjoittelupaikan ansiosta opin viroa

Viroon lähtijöillä oli mahdollisuus osallistua EILC-kielikurssille, mutta itse en aikataulusyistä päässyt osallistumaan. Jälkeenpäin ajateltuna se olisi varmasti ollut hyödyllinen. Osasin joitakin peruslauseita viroksi, mutta pääasiallinen kommunikointikieleni oli englanti. Sillä pärjää Tallinnassa, mutta viron taidosta ei olisi haittaa. Monessa paikassa ihmiset ymmärtävät tai puhuvat suomea, ja varsinkin vanhemmat ihmiset osaavat usein saksaa. Venäjän kieltä käytetään lähes yhtä paljon kuin viroa. Englannin kielellä pärjää hyvin yliopiston kursseilla, mutta harjoittelupaikassani puhuttiin enimmäkseen viroa. Osa harjoittelupaikan väestä tosin osasi jonkin verran suomea tai saksaa. Harjoittelupaikan ansiosta opin viron kielen. Lisäksi opettelin omatoimisesti kieltä kuuntelemalla, puhumalla ja lukemalla paikallisia lehtiä sanakirjan avulla.

Tuutoriointi oli hyvin järjestetty, vaikkei tiedonkulku aina toiminutkaan — käytännön järjestelyt perillä

Harjoittelupaikan saaminen yliopiston puolelta oli yllättävän hankalaa, ja kärsivällisyys joutui koville. Minun täytyi itse olla aktiivinen, sillä esimerkiksi tiedonkulku ei aina toiminut kovin sujuvasti. Tuutorointi sen sijaan oli yliopiston puolelta järjestetty erinomaisesti. Kansainväliset opiskelijat oli jaettu 6-10 hengen ryhmiin, joilla oli yksi tai kaksi paikallista opiskelijaa tutorina. Tutor-opiskelijat olivat varsinkin alkuvaiheessa suurena apuna, ja heiltä saattoi milloin tahansa kysyä apua. Opiskelijajärjestöt järjestivät vaihto-opiskelijoille monenlaista ohjelmaa, joten tekemisestä ei ollut puutetta.

Tallinnassa toimii langaton internet lähes joka paikassa. Yliopistolla on tietokoneita, joita voi vapaasti käyttää, jos luokka on vapaana. Kaupungissa on myös kahviloita, joissa on langattomalla yhteydellä varustettuja tietokoneita. Skype on lähtöisin Virosta, ja ainakin itse käytin sitä yhteydenpidossa. Saimme opiskelijajärjestöjen ja yliopiston puolesta tervetuliaispaketin, johon sisältyi myös paikallinen matkapuhelinliittymä. Siinä oli valmiiksi vähän puheaikaa, ja lisää sai ladattua helposti tekstiviestillä tai kioskilta. Suomalainenkin liittymä toimi, mutta se olisi tullut huomattavasti kalliimmaksi.

Elinkustannukset ja asuminen

Virossa on käytössä eurot, mikä helpottaa suomalaisten asiointia. Elinkustannukset ovat Virossa yleisesti ottaen Suomea alhaisemmat. Ruoka on huomattavasti edullisempaa joitakin tiettyjä tuotteita lukuun ottamatta. Asumiskustannukset vaihtelevat sen mukaan, miten asuu. Vuokrat ovat pääasiassa edullisempia kuin Suomessa, mutta kannattaa olla tarkkana sähkö-, vesi- ja muiden lisäkulujen kanssa.

Yliopiston vieressä on asuntola, jossa vuokra on noin sata euroa kuussa sisältäen kaikki kulut ja vuodevaatteet. Asuntolassa on kahden hengen huoneita, ja keittiö jaetaan useamman asukkaan kesken. Alakerrassa on ympärivuorokautinen valvonta ja vastaanotto. Suosittelen tätä asumisvaihtoehtoa etenkin, jos kaipaa seuraa ja kansainvälistä meininkiä. Toisaalta omaa rauhaa voi olla asuntolassa vaikea löytää.

Asunnon voi hankkia myös yksityiseltä vuokranantajalta, kuten itse tein. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä kaikki vuokranantajat eivät ole liikkeellä rehellisin keinoin. Yksi vaihtoehto on se, että asuu esimerkiksi pari ensimmäistä viikkoa asuntolassa tai hostellissa, ja etsii sinä aikana vuokra-asunnon kiinteistönvälittäjän avustuksella. Jos vuokraa asunnon, on tärkeää muistaa tehdä kirjallinen vuokrasopimus ja lukea se läpi ennen allekirjoittamista!

Hyvä tietää Tallinnasta

Sairaanhoito toimii etelänaapurissa oman kokemukseni mukaan hyvin, kunhan muistaa ottaa mukaan eurooppalaisen sairaanhoitokortin tai matkavakuutuskortin. Itse jouduin käymään kerran
sairaalassa. Sain hyvää hoitoa, vaikka lääkärin kanssa ei yhteistä kieltä ollutkaan. Halutessaan mukaan voi tietysti pyytää tuutorin tai muun paikallisen, mutta todennäköisesti sairaalastakin löytyy aina englannin- tai suomentaitoinen hoitaja. Reseptejä kirjoitetaan Virossa mielestäni hieman herkemmin kuin Suomessa. Useimmat lääkkeet ovat halvempia kuin Suomessa ja apteekkeja on useita. Tallinnassa toimii muun muassa suomalaisille tuttu Yliopiston Apteekki.

Julkinen liikenne on edullisempaa kuin Suomessa. Kolmen kuukauden paikallisliikenteen kortti maksaa noin 20 euroa. Sillä voi matkustaa Tallinnan julkisilla liikennevälineillä (bussit, trolleyt ja raitiovaunut) niin paljon kuin haluaa. Kertalippu maksaa opiskelijalle noin 50 senttiä. Ilman opiskelijakorttia kaikki liput ovat kalliimpia. Junaan tarvitsee erillisen matkalipun, mutta sekin on erittäin edullinen. Ilman lippua ei kannata matkustaa, sillä lipuntarkastajat eivät tunne armoa sattuessaan kohdalle!

Viroon – kuten muuallekin ulkomaille – matkustettaessa mukana kannattaa olla passi, mutta viisumia ei tarvita. Yli kolme kuukautta maassa oleskelevien on haettava henkilökortti, ja viimeistään siinä vaiheessa voi varautua melkoiseen byrokratiaan. Kannattaa myös hankkia paikallinen opiskelijakortti.

Matkustaminen Tallinnaan on helppoa. Helsingistä kulkee laivoja päivittäin, ja lentokoneellakin pääsee useammasta kaupungista. Sama toimii luonnollisesti myös toisin päin, eli jos koti-ikävä tai muu tarve lähteä Suomeen yllättää, se onnistuu helposti.

Palaa takaisin Vaihtokokemuksia -sivulle