Työharjottelussa Kathmandussa Sanga Sangai -koulussa

Suoritin tyäharjoitteluni nepalilaisessa Sanga Sangai -koulussa, joka oli perustettu kaikista eriarvoisimmassa asemassa olevien lasten opettamiseen. Harjoittelu opetti paljon paikallisesta kulttuurista ja aikakäsityksestä. Nepalilaiseen arkeen on helppo solahtaa, jos pitää mielen avoimena ja ymmärtäväisenä.

Lento ja asuminen

Lensimme Helsingistä suoralennolla Delhiin, josta lensimme edelleen Kathmanduun. Ostimme viidelle hengelle menopaluu-liput netistä hyvissä ajoin ennen lähtöä, ja saimme hyvän tarjouksen. Yhden henkilön lippu maksoi 500€, ja lento Delhistä Kathmanduun noin 50€, ja takaisin päin saman verran. Nepalin viisumi hoitui lentokentällä. Viisumi maksoi 100 dollaria, ja sitä varten tarvitsi passikuvan.

Asuimme Patanissa, Jawalakhelissä sijaitsevassa guest housessa. Paikka oli mukavan syrjässä Kathmandun keskustan hälinästä, mutta bussilla pääsi liikkumaan harjoittelupaikkaan ja kaupungin ytimeen noin 30 minuutissa. Vuokra asumisestamme oli 100€/kk. Lisäksi maksoimme viisi euroa internet-yhteydestä. Talo oli mukava ja viihtyisä. Talon omistaja perheineen oli apu ja tuki aina, kun mieleen tuli kysymyksiä tai ongelmia.

Liikkuminen Jawalakhelistä kävi sujuvasti bussilla. Iltaisin viimeinen bussi takaisin Jawalakheliin lähti noin kahdeksan aikoihin. Taksilla pääsi myös liikkumaan paikasta toiseen, mutta hinta tuli sopia ennen matkaa. Taksimatkasta riippuen matkan hinta on noin 300–400 rupiaa (eli 3-5 euroa). Öisin taksimatka maksaa tietysti enemmän.

Eläminen Nepalissa

Eläminen Nepalissa on ehdottomasti halvempaa kuin Suomessa matalan hintatason vuoksi, mutta kyllä rahaa saa sielläkin menemään. Syöminen ravintoloissa maksaa vähintään 2-3€, mutta valmistimme myös itse ruokaa. Lähellä sijaitsevilta hedelmä- ja vihannestoreilta sai aina tuoreita aineksia. Kannattaa varautua siihen, että kahvi ja alkoholijuomat ovat hintatasoltaan lähellä Suomea. Lauantaisin Thamelin lähellä sijaitsevasta 1905-puistosta saa ranskalaisten tekemää ruisleipää, vaikka muuten ruisleipää ei maassa olekaan. Puistosta saa myös tuoretta juustoa ja muita herkkuja. Se on auki vain lauantaisin klo 12 asti.

Nepal on maailman kymmenenneksi köyhin valtio, jonka väkiluku on noin 26,1 miljoonaa. Ihmisistä suurin osa asuu maaseudulla, jonne myös köyhyys suurimaksi osaksi keskittyy. Maaseudulta puuttuvat usein terveyspalvelut ja terveyskasvatus, juomavesi ja energia, tai niiden laatu on puutteellista. Nepalin poliittinen tilanne on tulenarka, ja erilaiset lakot ja mellakat ovat arkipäivää. Kannattaa siis varautua poissaoloihin bussilakon tai mielenosoitusten vuoksi. Nepalilaiset ovat turhautuneita tilanteeseen, ja hallitus ei vielä ole rutinoitunut ohjaamaan tukirahoja oikein.

Nepalissa varsinkin tyttöjen asema arjessa on selvästi poikia huonompi. Syynä on vielä tänäkin päivänä vahvasti vaikuttava aate siitä, että vain poika voi pitää huolta vanhemmistaan, elättää heidät sekä suorittaa polttohautaukseen liittyvät rituaalit vanhempien kuoltua. Tämän vuoksi poikalasta pidetään Nepalissa välttämättömyytenä, ja tyttölasten arvo on maassa vähäisempi. Maassa on myös kasvava tarve lastensuojelutyölle, köyhyyden, orpouden, perheiden monilapsisuuden sekä lapsen hylkäämisten vuoksi.

Kastijärjestelmän takia nepalilainen yhteiskunta on arvoasema- ja yhteiskuntaluokkatietoinen, mikä onkin yksi eriarvoisuuden suurimmista syistä. Yksilön kastista kertoo nimi. Nimen perusteella voi tietää ihmisen ammatin, sosiaalisen aseman sekä sen, kenet hän voi naida ja kenen kanssa hän voi olla tekemisissä. Paetakseen kastiaan tulee vaihtaa nimeä ja muuttaa yhteisöön, jossa kukaan ei tunne. Tämän vuoksi tulee myös luopua perheestään.

Sanga Sangai-koulu

Harjoittelupaikkamme oli Sanga Sangai -niminen koulu syrjäytymisuhan alla oleville lapsille. Koulussa näkyi  eriarvoisuus, sillä jokainen lapsi oli taustaltaan ja kastiltaan huono-osaisempi kuin valtion kouluissa opiskelevat lapset. Sanga-Sangai lapset tulevat perheistä, joilla ei ole varaa kustantaa lasten koulunkäyntiä kunnallisessa koulussa. Sanga Sangain päätavoite on kuitenkin ehkäistä syrjäytymisen riskejä, ja tukea näitä perheitä.

Sanga Sangain oppilaat ovat iältään 3-12 -vuotiaita. He ovat syntyperältään alakasteisista perheistä, ja näin ollen köyhimmistä oloista ja syrjäisemmistä osista Kathmandua. Heidän elämäänsä kuuluu paljon matkaamista työn ja elannon perässä. Koulussa on 25 lasta, jotka on jaettu kolmeen luokkaan ikävuosien ja oppimistason mukaan. Harjoittelun aikana opetimme englantia ja matematiikkaa, ja pidimme piirustus- ja jumppatunteja.

Haastavaa opetuksessa oli se, että emme tienneet lasten opetustasosta tai siitä, mitä heille oli aiemmin opetettu. Emme saaneet riittävästi ohjausta, joten meille oli annettu ”vapaat kädet” tehdä lasten kanssa kaikea, minkä itse koimme hyödylliseksi.

Koulupäivä alkoi 10.30, ja loppui ma-ti kahdelta ja perjantaisin yhdeltä. Lapset saivat koulussa ruokaa, ja me söimme heidän kanssaan. Ruoka oli samaa joka päivä: vedellä keitettyjä riisihiutaleita ja linssiä.

Koska lasten perheiden elinolosuhteet olivat niukat, ja elämä pyöri työnteon ja -saannin ympärillä, jäivät lapset monesti taka-alalle ja huomiotta. Lasten kehitys oli epävakaata, sillä aikuisilta saatava mallioppiminen ja vuorovaikutussuhteiden saatavuus olivat niukalla. Näillä lapsilla ei myöskään olisi ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin, sillä koulumaksu vuodessa on noin 70 $. Vaikka perheellä olisi mahdollista kustantaa koulu osamaksulla, eivät rahat kuitenkaan riittäisi muihin kuluihin, kuten kouluvaatteisiin ja vihkoihin.

Toisena syrjäytymisen riskinä on se, että perheillä ei ole aina varaa huolehtia lasten hygieniantasosta ja ruoan saatavuudesta. Juuri sen takia kannataa ostaa lapsille esimerkiksi nenäliinoja tai flunssalääkkeitä. On myös hyödyllistä antaa lapsille värityskirjoja tai värikyniä – lapset tykkäävät piirtämisestä. Sen lisäksi Sanga-Sangai koulu tarvitsee oppimateriaalia. Esimerkiksi lukemisen ja kirjoittamisen opetteluun tarkoitettu materiaali puuttuu sieltä kokonaan.

Nepalilainen kulttuuri

Nepalilaiseen kulttuuriin on mielestäni helppo sopeutua sen erilaisuudesta huolimatta. Paikallisessa kulttuurissa näkyvät vahvasti uskonto ja perinteet. Lisäksi yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys ovat nepalilaisille tärkeitä voimavaroja. Perhekäsitys Nepalissa on paljon laajempi kuin Suomessa. Siellä perheeseen kuuluu niin isovanhemmat, tädit, sedät ja serkut kuin naapuritkin. Perhekeskeisyys myös  määrittelee nepalilaista identiteettiä. Jokaisesta pidetään huolta. Hienointa oli huomata, kuinka ystäviäkin pidettiin
sisarina ja veljinä. Perhepiirit ovat nepalilaisilla suuria, ja samassa asunnossa asuu monta sukupolvea.

Nepalilaisessa kulttuurissa on paljon piirteitä, jotka länsimaalaisesta saattavat alkuun tuntua melko ärsyttäviltä. Tällainen on esimerkikisi nepalilaisten käsitys ajasta. Nepal time tarkoittaa sitä, että joka paikasta ollaan aina vähän myöhässä.

Nepalilaisessa kulttuurissa on huomattavasti helpompi tutustua miehiin kuin naisiin, ja sairaalassa lääkärit olivat ainoastaan miehiä. Kulttuuriin ja arkeen on kuitenkin helppo solahtaa, jos pitää mielen avoimena ja ymmärtäväisenä. Kaikki ei tapahdu ajallaan, ja luvatut asiat voivat unohtua helposti. Nepalilaiset ovat kuitenkin pääsääntöisesti kohteliaita, ja auttavat mielellään turistia ilman taka-ajatuksia.

Liikaa tavaraa ei Nepaliin matkustavan kannata ottaa mukaan, sillä sieltä saa kaiken mitä esimerkiksi hygieniasta huolehtimiseen tarvitaan.

Palaa takaisin Vaihtokokemuksia -sivulle