Työelämän eettinen ja kestävä kehittäminen -koulutus – 1. lukuvuosi, YAMK (TEKLKVS26V)

0-5

– eettiset haasteet työelämän käytännöissä ja ammattietiikan keskeiset sisällöt
– perehtyminen oman asiantuntijuusalueen arvokeskusteluun sekä sen kriittinen ja rakentava tarkastelu
– arvojohtamisen ja eettisen päätöksenteon mahdollisuudet työelämän moninaisissa ympäristöissä
– eettistä päätöksentekoa ja johtamista edistävät ratkaisumallit

Opiskelija osaa
– arvioida työelämän käytäntöjä eettisten käsitteiden ja teorioiden valossa
– arvioida kriittisesti ja rakentavasti asiantuntijuusalueensa arvoja
– analysoida arvojohtamisen ja eettisen päätöksenteon haasteita ja mahdollisuuksia työelämän moninaisissa ympäristöissä
– edistää eettistä päätöksentekoa ja johtamista työelämän ja yhteiskunnan muutoksessa

Opintojakso on verkkototeutus, johon sisältyy aikaan sidottua opetusta ja ohjausta.

Opintojakso sisältää luento-opetusta sekä yksilö-, ryhmä-, työpaja- ja webinaarityöskentelyä.

Aikaan sidottu lukujärjestyksen mukaisesti:
– Orientaatio-opetus, johon sisältyy ryhmiin jakautuminen
– Luento-opetusta ja vuorovaikutteista työskentelyä
– Työpajatyöskentelyä
– Webinaarit

Tehtävät:

(1) Yksilötehtävä: Perehtyminen oppimateriaalin kirjoista yhteen tai kahteen. Näiden valikoitujen lukujen valossa (yht. noin 30-40 s.) kirjoitetaan teksti työelämän käytännöistä, arvoista ja johtajuudesta. Vaihtoehtoiset kuusi kirjaa on merkitty oppimateriaaliin alla: (KIRJA).

(2) Yksilötehtävä: Perehtyminen myös muuhun oppimateriaaliin soveltuvin osin. Tämän ja muun kirjallisuuden valossa tehdään tehtävä arvojohtamisesta. Tehtävään sisältyy tekoälyn hyödyntämistä.

(3) Ryhmätehtävä: Arvojohtamisen ja eettisen päätöksenteon ratkaisumallien kehittäminen yksilötehtävien tulosten ja syvemmän kirjallisuuteen ja relevanttiin lainsäädäntöön perehtymisen avulla. Tehtävään sisältyy webinaariesitys.

[Oppimateriaalissa on yksittäiselle opiskelijalle runsaasti vaihtoehtoisuutta tehtävänantojen mukaan. Rajoitetusti saatavilla olevista kirjoista tarjotaan myös sallittuja määriä sivuja pdf-muodossa.]

Kuusisto-Ek, H., Raivio, A., Varsta, R., & Sarkama-Antila, A. (2024). Tulevaisuudenkestävä bisnes: Inhimillistä johtajuutta, inhimillistä työelämää: konferenssi 24.4.2024. Metropolia. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-436-4 (KIRJA)

Malhotra, N. A. & Shotts, K. W. (2022). Leading with Values: Strategies for Making Ethical Decisions in Business and Life. Cambridge: Cambridge University Press 2022. (KIRJA)

Niemi, P., & Niemi, R. (2025). Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka. Vastapaino. (KIRJA)

Rinne, N. (2021). Rohkea organisaatio. Turvallinen työyhteisö menestyy. Alma Talent. (KIRJA)

Saksi, J, (2020). Arvovalta. Opas arvojen hyödyntämiseen 2020-luvun johtamis- ja asiantuntijatyössä. Kauppakamari. (KIRJA)

Sorsa, V.-P. (2023). Mikä tekee verkostojen johtamisesta erityistä? Verkostojohtamisen käsikirja 11.12. 2023. https://blogs.helsinki.fi/verkostojohtaminen/2023/12/11/mika-tekee-verkostojen-johtamisesta-erityista/

Tomperi, H. (2012). Eettinen tiimijohtaminen tutkimuskohteena. Hallinnon tutkimus, 31(1), 54–61. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/100104

Valtionvarainministeriö (i.a.). Julkisen johtamisen arvopohja ja periaatteet https://vm.fi/julkisen-johtamisen-arvopohja-ja-periaatteet

Viljanen, S., Juuti, P., & Aaltonen, T. (2018). Eettisyys innovaatioiden lähteenä yhteiskunnallisissa yrityksissä. Arvoliitto, Edita. (KIRJA)

Orientaatio-opetus sekä tehtävä (1) ja sen yhteinen purku vastaavat noin 1 op:n (27 tuntia) opiskelutyötä.

Tehtävä (2) sekä siihen liittyvä aikaan sidottu opetus vastaa noin 2 op:n (54 t) opiskelutyötä.

Tehtävä (3) sekä siihen liittyvät aikaan sidotut webinaarit noin 2 op:n (54 t) opiskelutyötä.

Arviointiasteikko: hyväksytty/täydennettävä/hylätty

Opintojaksolla on käytössä kertyvä arviointi. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan pistemäärä, joka kertyy aikaan sidottuun opetukseen osallistumisesta, yksilötehtävistä ja ryhmätehtävistä. Webinaariesityksestä on käytössä vertaisarviointi.

Hyväksytty/Hylätty

– katsomuksiin, kulttuureihin ja ideologioihin liittyvät ihmiskuvat työelämässä
– ihmisarvo, ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisen kehityksen kysymykset ja ratkaisumallit
– planetaarisen terveyden ja ekososiaalisuuden teoriat ja käsitteet työelämän kestävyyden, oikeudenmukaisuuden, hyvinvoinnin ja kansanterveyden näkökulmista
– työelämän käytäntöjen suunnittelu ja yhteiskehittäminen kohti ekologisesti kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista planetaarista hyvinvointia.

Opiskelija osaa
– analysoida katsomuksiin, kulttuureihin ja ideologioihin liittyvien ihmiskuvien merkityksiä työelämässä
– jäsentää ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisen kehityksen kysymyksiä ja ratkaisumalleja
– soveltaa ja arvioida planetaarisen terveyden ja ekososiaalisuuden teorioita ja käsitteitä työelämän kestävyyden, oikeudenmukaisuuden, hyvinvoinnin ja kansanterveyden näkökulmista
– suunnitella ja yhteiskehittää työelämän käytäntöjä kohti ekologisesti kestävää, sosiaalisesti oikeudenmukaista planetaarista hyvinvointia.

0-5

– tieteenfilosofia, määrälliset ja laadulliset tutkimusmenetelmät
– tieteellinen tiedonhaku, kirjallisuuskatsaus ja kriittinen lukutaito
– aineistonkeruu- ja analysointimenetelmät
– tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Opiskelija osaa
– kuvata määrällisen ja laadullisen tutkimuksen luonteen sekä tieteenfilosofiset ja metodologiset lähtökohdat
– etsiä, arvioida kriittisesti ja hyödyntää kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa teoreettisen viitekehyksen ja kirjallisuuskatsauksen toteuttamiseen
– perustella sopivat aineiston keruu- ja analyysimenetelmät tutkimuskysymykseen vastaamiseksi
– laatia tutkimussuunnitelman huomioiden tutkimuseettiset näkökohdat
– analysoida ja arvioida tutkimuksen luotettavuutta

Taitopajat, verkkotentit ja oppimistehtävä

Kirjallisuuskatsaus:

Tarkista painettujen teosten saatavuus Diakin kirjastosta https://diak.finna.fi tai valtakunnallisesta hakupalvelusta: https://finna.fi

Arksey, H., & O'Malley, L. (2005). Scoping studies: towards a methodological framework. International journal of social research methodology, 8(1), 19-32. DOI: 10.1080/1364557032000119616 . Linkki artikkeliin, kirjaudu Diakin verkkotunnuksella

Hewitt-Taylor, J. 2017. The Essential Guide to Doing a Health and Social Care Literature Review. Abingdon, Oxon: Routledge

Kangasniemi, M., Utriainen, K., Ahonen. S-M., Pietilä, A-M., Jääskeläinen. P. & Liikanen, E. (2013). Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: Eteneminen tutkimuskysymyksestä jäsennettyyn tietoon. Hoitotiede 25(4), 291−301. Linkki artikkeliin. Kirjaudu Diakin tunnuksella

Levac, D., Colquhoun, H., & O'Brien, K. K. (2010). Scoping studies: advancing the methodology. Implementation science, 5(1), 1-9. https://doi.org/10.1186/1748-5908-5-69

Salminen A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja. Vaasa. https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf

Stolt, M., Axelin, A. & Suhonen, R. (toim.) (2016). Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. (2. korjattu painos). Turun yliopisto.

Tutkimusten arviointikriteeristöt (JBI)

Vilkka, H. 2023. Kirjallisuuskatsaus metodina, opinnäytetyön osana ja tekstilajina. Printon, Tallinna.

Laadullinen tutkimusprosessi: linkit e-versioihin; Nämä myös painettuina kirjoina, tarkista saatavuus Finna-hakupalvelusta.

Aaltonen, S. & Högbacka, R. (2015). Umpikujasta oivallukseen: Refleksiivisyys empiirisessä tutkimuksessa. Nuorisotutkimusseura : Nuorisotutkimusverkosto. https://www.ellibslibrary.com/diak/9789514497865

Hyvärinen, M., Nikander, P., Ruusuvuori, J., Aho, A. L. & Granfelt, R. (2017). Tutkimushaastattelun käsikirja. Vastapaino. https://www.ellibslibrary.com/diak/9789517686112

Leavy, P. (2014). The Oxford handbook of qualitative research. Oxford University Press. https://ebookcentral.proquest.com/lib/diak/detail.action?docID=1657789 including chapter 7. Bryant, Anthony: Grounded theory

Padgett, D. K. (2009). Qualitative and Mixed Methods in Social Work Knowledge Development. Social Work, 54(2), 101-5. DOI:10.1093/sw/54.2.101 ; Linkki artikkeliin, kirjaudu Diakin verkkotunnuksella

Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (2005). Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus (2. p.). Vastapaino. https://www.ellibslibrary.com/diak/951-768-290-9

Ryynänen, S., Rannikko, A., Hakoköngäs, E., Hohenthal, J., Hänninen, V., Hätilä, J., . . . Varjonen, S. (2021). Tutkiva mielikuvitus: Luovat, osallistuvat ja toiminnalliset tutkimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä. Gaudeamus. https://www.ellibslibrary.com/diak/9789523456884

Silverman, R. M., & Patterson, K. L. (2014). Qualitative research methods for community development. https://ebookcentral.proquest.com/lib/diak/reader.action?docID=1864790&ppg=1

Toikko, T. & Rantanen, T. (2009). Tutkimuksellinen kehittämistoiminta: Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. Tampere University Press. https://www.ellibslibrary.com/diak/9789514477324

Valli, R. & Aarnos, E. (2018). Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 1, Metodin valinta ja aineistonkeruu : virikkeitä aloittelevalle tutkijalle (5., uudistettu painos.). PS-kustannus. https://www.ellibslibrary.com/diak/978-952-451-516-0

Valli, R., Aaltola, J., Laajalahti, A. & Herkama, S. (2018). Ikkunoita tutkimusmetodeihin: 2, Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin (5., uudistettu ja täydennetty painos.). PS-kustannus https://www.ellibslibrary.com/book/9789524518758

Määrällinen (kvantitatiivinen) tutkimus: linkit e-versioihin; Nämä myös painettuina kirjoina, tarkista saatavuus Finna-hakupalvelusta.

Ahola, A., Godenhjelm, P. & Lehtinen, M. (2002). Kysymisen taito: surveylaboratorio lomaketutkimusten kehittämisessa. Tilastokeskus.

Heikkilä, T. (2014). Tilastollinen tutkimus. Edita Publishing Oy.

https://diak.finna.fi/Record/diana.104283

Nummenmaa, L., Holopainen, M., Pulkkinen, P. & Kimpimäki, K. (2014). Tilastollisten menetelmien perusteet (1. p.). Sanoma Pro.

Vehkalahti, K. (2008). Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Tammi. http://doi.org/10.31885/9789515149817

Vilkka, H. (2007). Tutki ja mittaa. Tammi. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/98723

Voit käyttää myös e-kirjoja, joita löytyy Diak Finnasta (hakutermi "tilastollinen tutkimus" tai "kvantitatiivinen tutkimus").

Voit käyttää seuraavia englanninkielisiä metodikirjoja (soveltuvin osin):

Creswell, J.W. (2018). Research design. Qualitative, Quantitative, and Mixed Methods Approaches. 5th edition. SAGE.

Curtis, E. & Drennan, J. (2013). Quantitative Health Research : Issues And Methods. McGraw-Hill Education. e-kirja, kirjaudu Diakin verkkotunnuksella

Gray, J.R., Grove, S. & Sutherland, S. (2017). Burns and Grove's the practice of nursing research : appraisal, synthesis, and generation of evidence. 8th edition. Elsevier.

Polit, D.F. & Beck, C.T. (2018). Essentials of nursing research: appraising evidence for nursing practice. 9th edition. Wolters Kluwer Health.

Singh, K. (2007). Quantitative Social Research Methods. SAGE India. e-kirja, kirjaudu Diakin verkkotunnuksella

1opintopiste on 27 opiskelijan työtä.

Opintojakson aloitusinfo ja pajat ovat pakollisia.

Opintojakso on 5 opintopistettä, 2 opintopistettä suoritetaan valintaopintojakson yhteydessä.
TUM 3 op
TML 2 op (YAMK-valintakoekurssi)

Numeraalinen arviointi 1-5

0-5

• Verkossa olevat tentit opiskelijan oman aikataulun mukaisesti
• Tehtävä kirjallisuuskatsauksesta
• Aktiivinen osallisuus pajoissa

– tieteellisen kirjoittamisen periaatteet ja tekstilajit
– lähdeaineistojen käyttö, viittauskäytännöt ja lähdemerkinnät
– oma tieteellisen kirjoittamisen itsearviointi

Opiskelija osaa
– kehittää tieteellisen kirjoittamisen ja kriittisen ajattelun taitoja
– analysoida ja arvioida tieteellisten tekstien rakennetta, kieltä ja argumentointia
– kirjoittaa rakenteellisesti ja kielellisesti johdonmukaista oman alansa tieteellistä tekstiä
– käyttää itsearviointimenetelmiä tieteellisissä kirjoituksissa

– opintojakson aloitus ja orientaatio

– luentotallenteet ja muut verkkomateriaalit itsenäisesti opiskellen

– itsenäisesti suoritettavat testit ja oppimistehtävät

Opintojakson aloitus 1 tunti, luentotallenteisiin ja opiskelumateriaaliin perehtyminen 30 tuntia, testit ja oppimistehtävät 50 tuntia.

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien opintojakson oppimistehtävien hyväksyttyä suoritusta.

Hyväksytty/Hylätty

Opintojaksolla ei ole tenttejä.

– kestävän kehityksen ulottuvuudet oman asiantuntijuuden näkökulmasta
– hyvinvoinnin laaja-alaiset teoriat ja käsitteet
– yksilön, yhteisön ja luonnon suhteiden sekä keskinäisriippuvuuksien teoriat
– kansalaisten osallisuutta sekä yhteisöjen voimavaroja ja verkostoja tukevat yhteisöjen kehittämisen mallit

Opiskelija osaa
– analysoida kestävän kehityksen ulottuvuuksia oman asiantuntijuuden näkökulmasta
– ymmärtää hyvinvoinnin teorioita ja käsitteistöä laaja-alaisesti
– ymmärtää yksilön, yhteisön ja luonnon suhteita sekä keskinäisriippuvuuksia koskevia teorioita
– edistää kansalaisten osallisuutta sekä yhteisön voimavaroja ja verkostoja tukevia yhteisöjen kehittämisen malleja

– Opintojakso on verkkototeutus, johon sisältyy aikaan sidottua opetusta ja ohjausta.
– Opintojakso sisältää luento-opetusta sekä yksilö- ja ryhmätehtäviä ja webinaarityöskentelyä

Aikaan sidottu opetus lukujärjestyksen mukaisesti:
– Orientaatio-opetus, johon osallistuminen on pakollista
– Luento-opetus ja vuorovaikutteinen työskentely
– Kirjalliset oppimistehtävät: kaksi yksilötehtävää ja yksi ryhmätehtävä
– Webinaarit

Oppimistehtävät

Yksilötehtävät:
1) Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys: käsitteisiin perehtyminen kirjallisuuden pohjalta
2) Verkkokeskustelu: teemana taloudellinen kestävyys annetun kirjallisuuden pohjalta

Ryhmätehtävä:
– Ryhmätehtävässä tarkastellaan yhtä organisaatiota (tai sen yksikköä) yhteisöanalyysin pohjalta

Helne, T. (2023). Edelläkävijä Erik Allardt. Miksi Allardtin hyvinvointiajattelu sopii nimenomaan kestävän hyvinvoinnin tutkimukseen? Yhteiskuntapolitiikka 88 (2), 159–167. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041937710

Hermans, K., Matthies, A.-L., Stamm, I. & Elsen, S. (2025) Deepening and broadening ecosocial thinking, research and practices: an introduction. Teoksessa K. Hermans, K., I. Stamm, A._L. Matthies & S. Elsen, S. (toim). (2025). Ecosocial Work and Sustainability Transitions: Theories, Methodologies and Practices (1st, First Edition ed.). Bristol University Press. (s. 1–7). https://doi.org/10.2307/jj.25941159

Martela, F. (2022). Hyvinvoinnin mittaus edellyttää hyvinvoinnin teoriaa. Erik Allardtin hyvinvoinnin ulottuvuudet päivitettynä nykyaikaan. Yhteiskuntapolitiikka (87) 5–6, 565–572. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112366604

Megatrendit 2026. Sitra. https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2026/

Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma – Yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Sosiaalipedagogiikka, 15, 31–62. https://doi.org/10.30675/sa.122634

Soini, K., Hukkinen, J., Kaljonen, M., Levänen, J. & Munck af Rosenschöld, J. (2022). Mitä kestävyystiede on? Teoksessa T. Halonen, K. Korhonen-Kurki, J. Niemelä & J. Pietikäinen, J. (toim.) Kestävyyden avaimet: Kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon. Gaudeamus. (s. 17–42 sekä Kestävyyttä käytännössä esimerkit s. 43–55) Linkki e-kirjaan Diakin Ellibs-kokoelmassa

Ulkoministeriö (i.a.). Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet

Tehtäviin sisältyy myös omaehtoista muun tutkimuskirjallisuuden etsimistä.

– Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia opiskelijan työtä. 5 op vastaa 135 tuntia.
– Orientaatio-opetus, aikaan sidottu opetus, kirjallisuuteen ja luentomateriaaleihin perehtyminen sekä kahden yksilötehtävän kirjoittaminen (2 op: 27 tuntia)
– Ryhmätehtävän materiaaleihin perehtyminen, ryhmätyön suunnittelu ja esittäminen sekä siihen liittyvät aikaan sidotut webinaarit (3 op: 81 tuntia)

– Arviointiasteikko: hyväksytty/täydennettävä/hylätty
– Opintojaksolla on käytössä kertyvä arviointi. Hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan pistemäärä, joka kertyy aikaan sidottuun opetukseen osallistumisesta, yksilötehtävistä ja ryhmätehtävistä. Webinaariesityksestä on käytössä vertaisarviointi.

0-5

– Ei tenttiä.

– ajankohtaiset kansalliset, kansainväliset YAMK-kompetenssit ja osaamisvaatimukset sekä työelämän muutostrendien tunnistaminen
– henkilökohtaisten kehittymistavoitteiden asettaminen ja kehittämissuunnitelman laatiminen sekä opinto-ohjauksen ja tuen hyödyntäminen
– vertaismentorointi oman ja yhteisön asiantuntijuuden tarkastelun ja kehittämisen välineenä

Opiskelija osaa
– analysoida kansallisia ja kansainvälisiä osaamisvaatimuksia erilaisissa, jatkuvasti muuttuvissa monialaisissa ympäristöissä
– jäsentää vahvuuksiaan ja asiantuntijuutensa kehittämisen tarpeita
– edistää itsensä johtamisen taitoa
– hyödyntää mentorointia oman asiantuntijuutensa kehittämisessä

Opintojaksossa opetus ja ohjaus toteutetaan verkkovälitteisesti Zoomissa.

-Luento-opetus

-Ohjaus

-Itsenäinen työskentely

-Ryhmä- ja työpajatyöskentely

Kaikille koulutusohjelmille yhteinen oppimateriaali:

Ahonen, T., Sum, S. & Walden, T. (2023). Opas valmentavaan mentorointiin maahan muuttaneiden kanssa työskenteleville. Vikkelästi töihin -hankkeen julkaisu. SASKY koulutuskuntayhtymä. https://projects.tuni.fi/app/uploads/2023/11/503dbcb2-mentorointiopas-valmentavan-mentoroinnin-malli.pdf

Arene, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2022). Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta 2022.

Helminen, J. (2021). Jatkuvan oppimisen koulutukset ja osaamisen kehittämistarpeet sosiaalialalla. (Diak Työelämä 23). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-384-1

Kanniainen, M-R., Nylund, J. & Kupías, P. (2017) Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto.https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/files/2014/08/Mentoroinnin-tyokirja_A4.pdf

Mayor, P., Kolonen, M., & Tuominen, P. (2024) Aivohyvinvointia tukeva itsensä johtaminen. Teoksessa M. Kolonen, & K. Toljamo, (toim.) Kestävä aivoterveys – aivohyvinvointia työikäisille, s. 31–45. Tampereen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7266-89-2


Opetushallitus. Tutkintojen viitekehykset.Tutkintojen viitekehykset | Opetushallitus

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Megatrendit.https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Tulevaisuustaajuus-työkalu. https://www.sitra.fi/tyokalu/tulevaisuustaajuus/

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Tulevaisuusbarometri 2025.
https://www.sitra.fi/ennakointi/tulevaisuusbarometri/

Valtioneuvosto (2025). Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045. Julkaisuja 2025:82.Tulevaisuusselonteon 1. osa: Strateginen toimintaympäristöanalyysi sekä skenaarioita vuoteen 2045.

World Economic Forum (2020). Top 10 work skills of tomorrow. https://www.weforum.org/agenda/2020/10/top-10-work-skills-of-tomorrow-how-long-it-takes-to-learn-them/

Suositeltava kirjallisuus ilmoitetaan Diakle oppimisympäristössä kaksi viikkoa ennen opintojakson käynnistymistä.

Opintojakson laajuus on 2 op (54 h).

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää itsenäisesti toteutettavien opintojen hyväksyttyä suorittamista, pienryhmän vertaismentorointiin sekä opinto-ohjaajan ja ryhmävastaavan ohjauksiin osallistumista.

Hyväksytty/Hylätty

Opintojaksossa ei ole tenttejä.