Sairaanhoitaja (AMK) -koulutus

Kyllä kannattaa. Sairaanhoitajan tutkinto on yksi kaikkein varmimmista alavalinnoista tulevaisuuden kannalta ja sen työllisyystilanne on poikkeuksellisen vahva.

Sosiaali- ja terveysala tarjoaa valtavasti erilaisia urapolkuja: voit työskennellä julkisella sektorilla (esim. sairaaloissa ja terveysasemilla), yksityisissä yrityksissä, järjestöissä tai edetä urallasi esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviin. Alalla on jatkuva ja pitkäaikainen tarve uusille osaajille. Lisäksi sairaanhoitaja on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu ammatti, jonka osaamiselle on kysyntää ympäri maailmaa. Tutkinto tarjoaa mahdollisuuksia työskennellä myös ulkomailla sekä rakentaa kansainvälistä uraa.

Pystyy, mutta se vaatii tarkkaa ajanhallintaa. Monimuotototeutukset on suunniteltu joustaviksi, jolloin osan teoriasta ja tehtävistä voi aikatauluttaa oman arjen mukaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että AMK-tutkinto on aina mitoitettu päätoimiseksi opiskeluksi (yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia työtä).

Huomioi pakolliset harjoittelut: opintoihin kuuluu runsaasti lakisääteisiä käytännön harjoitteluita hoitoympäristössä. Harjoittelut ovat aina kokopäivätyötä (noin 38 tuntia viikossa) harjoittelupaikan vuorolistan mukaan, joten niiden ajaksi työssäkäynti on yleensä tauotettava tai opintovapaata järjestettävä.

Sijaisuuskelpoisuus opintojen aikana: Kun olet suorittanut hyväksytysti tietyn määrän opintoja (yleensä noin 140 opintopistettä, johon sisältyvät keskeiset sairaanhoidon teoriat ja harjoittelut), saat laillisen oikeuden toimia sairaanhoitajan sijaisena. Tämä mahdollistaa joustavan ja hyväpalkkaisen keikkatyön tekemisen esimerkiksi viikonloppuisin ja loma-aikoina opintojen ohessa.

Sairaanhoitajan kokonaisansiot muodostuvat tehtäväkohtaisesta peruspalkasta sekä suomalaisten virka- ja työehtosopimusten (kuten SOTE-sopimuksen) mukaisista vuorotyölisistä (ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityö). Ammattiliitto Tehyn tilastojen mukaan keskimääräiset kuukausitulot ovat seuraavat:

Tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavat työkokemusvuodet (kokemuslisät), työn vaativuus (esim. teho-osasto tai päivystys) sekä mahdolliset paikalliset saatavuuslisät.

Sairaanhoitajan työ on itsenäistä ja erittäin vastuullista asiantuntijatyötä. Työtä tehdään tiiviissä moniammatillisessa tiimissä esimerkiksi lääkäreiden, fysioterapeuttien ja lähihoitajien kanssa. Käytännön työtehtäviin kuuluu:

• Potilaan hoidon tarpeen arviointi ja tilan seuranta.
• Lääke-, neste-, ja ravitsemushoito sekä potilaan hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi.
• Tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden toteuttaminen.
• Potilaiden ja heidän läheistensä ohjaaminen hoitopolun eri vaiheissa.
• Digitaalisten potilastietojärjestelmien ja lääketieteellisen teknologian hallinta.

Työ on henkisesti erittäin palkitsevaa, mutta se sisältää myös joitakin kuormitustekijöitä. Terveydenhuollossa tehdään osittain vuorotyötä, mikä vaatii sopeutumista vaihteleviin työaikoihin. Fyysistä kuormitusta tuovat seisominen ja potilaiden avustaminen, mutta työpaikoilla panostetaan nykyään paljon ergonomiaan ja nostolaitteisiin. Kiire aiheuttaa toisinaan painetta, minkä vuoksi hyvän työyhteisön tuki on alalla tärkeää.

Jos vuorotyö ei sovi omaan elämäntilanteeseen, esimerkiksi poliklinikoilta, terveysasemilta, neuvoloista ja vastaanotoilta löytyy paljon myös säännöllistä päivätyötä.

• Välitön merkityksellisyys: Näet työsi tuloksen suoraan arjessa ja teet yhteiskunnallisesti arvokasta työtä, jossa pääset kulkemaan ihmisen rinnalla erilaisissa elämäntilanteissa.
• Laajat uravaihtoehdot: Voit vaihtaa työkohdetta joustavasti elämäntilanteesi mukaan, esimerkiksi kotihoidosta leikkaussaliin tai lastenklinikalta mielenterveystyöhön ilman uutta tutkintoa.
• Yhteisöllisyys: hoitotyössä korostuu vahva tiimihenki ja kollegiaalinen tuki.
• Varma toimeentulo: alalla ei tarvitse pelätä lomautuksia tai työttömyyttä.

Diakin eri opiskelumuotoihin voit tutustua tarkemmin Opiskelijan oppaassa.

Valintatavat koulutukseen yhteishaussa ovat todistusvalinta ensikertalaisille hakijoille sekä ammattikorkeakoulujen yhteinen AMK-valintakoe.

Löydät yhteishaun tilastot ja pisterajat Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta.

Hakijamäärät näet Korkeakoulujen hakeneet ja paikan vastaanottaneet -raportista. Pisterajoja voit tarkastella Korkeakoulujen yhteishaun pisterajat -raportista. Muista valita raportti koulutuksen alkamisvuoden- ja kauden mukaan.

Vipusen käyttöohjeita löydät Vipusen ohjesivulta. Ohjevideoita löydät myös Vipusesta.