Terveysalan lehtorin jokainen viikko on erilainen. Monipuolinen rooli vaatii jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja kykyä vastata alan muuttuviin tarpeisiin. Samalla se tarjoaa merkityksellisyyttä, vaikuttamismahdollisuuksia ja tilaisuuden tukea tulevien ammattilaisten kasvua.
Usein kuulee kysyttävän, montako tuntia opetusta lehtorilla on viikossa. Lehtorilla voi olla vaikkapa 30 tuntia opetusta viikossa tai ei yhtään. Yhtenä viikkona korostuu opetus, toisena ohjaus ja kolmantena esimerkiksi kehittämistyö. Tai sitten samalla viikolla on näitä kaikkia sekä suunnittelua, työelämäyhteistyötä ja paljon muuta.
Työnkuva voi olla myös eri vuosina hyvinkin erilainen. Joku kausi voi koostua lähinnä hanketyöstä, jolloin opetus ja ohjaus jäävät kenties kokonaan pois.
Eri henkilöillä voi olla myös hyvin erilaiset työn sisällöt. Toisella on paljon vaikkapa simulaatio-opetusta ja taitopajoja koululla, ja toisella etätyönä harjoittelu- ja opinnäytetyöohjauksia sekä verkko-opintojen opetusta. Kampukselle ei ole välttämättä tarvetta tulla fyysisesti käymään moneen viikkoon. Toki työkavereita on hyvä tavata välillä kasvotusten.
Opiskelijoiden ja tuttavien mielikuva opettajan työstä saattaa olla varsin erilainen kuin todellisuus. Työn moninaisuutta ja laajuutta ei voi hahmottaa helposti, ellei ole päässyt läheltä katsomaan ja kuulemaan.
Terveysalan opettajan työssä on paljon erilaisia sisältöjä ja vastuita. Työaikaa varataan muun muassa opintojen hyväksi lukemisten arviointeihin, harjoittelupaikkojen vahvistamiseen, yhteistyöpalavereihin, opetussuunnitelmatyöskentelyyn ja valintakokeisiin. Lisäksi työ voi pitää sisällään esimerkiksi kirjoittamista, työelämäkoulutuksia ja työnohjausta.
Kuinka lehtori ylläpitää osaamistaan?
Terveysalan lehtorin on pidettävä jatkuvasti osaamistaan ajan tasalla. Työpaikat tarjoavat erilaisia koulutuksia, joissa korostuu nykyään muun muassa digitaalisuus ja tekoäly. Lehtorit seuraavat myös näyttöön perustuvaa tietoa omista opetettavista aiheistaan ja voivat lisäkouluttautua.
Monet lehtorit käyvät työelämäjaksoilla tai esimerkiksi kesätöissä hoitotyössä. Moni toivookin, että työhön sisältyisi automaattisesti säännöllinen kliinisen työn päivittämisen mahdollisuus (Hopeakallio, 2024).
Terveysalan lehtorin on pidettävä jatkuvasti osaamistaan ajan tasalla.
Sanotaan, että opettaessa oppii parhaiten. Tämä on varmasti totta, koska opettamiseen vaaditaan huolellista perehtymistä sekä ajantasaisen tiedon ja taidon hankkimista.
Mikä tekee työstä merkityksellistä?
Terveysalan opettajat pitävät työtään ja työyhteisöään merkityksellisenä (Saaranen ym., 2021). Työlle merkitystä antaa esimerkiksi se, kun voi ohjata, tukea ja kannustaa opiskelijaa tärkeälle alalle.
Lehtori voi olla opiskelijan rinnalla vaikeina ja onnistumisen hetkinä esimerkiksi ryhmävastaavana tai harjoitteluohjaajana. Opinnäytetyön ohjaajana lehtori on myös vastuullisessa tehtävässä, kun opiskelijat tekevät paljon työtä vaativaa osaamisen osoitusta.
Työ on merkityksellistä arjen kohtaamisissa, kollegojen kanssa työskennellessä, työelämän kanssa alaa kehittäessä ja alumneja kohdatessa. Työ on myös arvotyötä ja vaikuttamistyötä hankkeissa, kirjoittamisessa ja muissa asiantuntijatehtävissä.
Kenelle terveysalan lehtorin työ sopii?
Terveysalan lehtorilta edellytetään kliinistä kokemusta, soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, kuten terveydenhuollon tai hoitotieteen maisterin tutkintoa, ja pedagogista pätevyyttä. Työpaikat edellyttävät usein myös tiettyä oman alan erityisosaamista, tutkimusosaamista, erinomaista kielitaitoa, digipedagogiikan hallintaa, kansainvälisyysosaamista sekä hyviä tiimi- ja vuorovaikutustaitoja.
Lehtorin työssä jaksaminen edellyttää joustokykyä, stressinhallintaa, resilienssiä, jatkuvan oppimisen intoa ja yhteistyökykyä. Lisäksi lehtorilla on oltava tahtoa ja kykyä tasapainottaa työn vaatimukset ja omat voimavarat. Työtä voi tehdä vuosikymmeniäkin kokien jatkuvaa uudistumista ja kasvua.
Lähteet
Hopeakallio, N. (2024). Terveysalan opettajien näkemykset kliinisen osaamisen merkityksestä ja ylläpitämisestä opetustyössä – haastattelututkimus [Pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto]. UEF Electronic Publications.
Ryhänen, H., Roos, M., Saranki-Rantakokko, S., Keskitalo, T., Valkeejärvi, E., Hilli, Y. & Koivula, M. (2023). Terveysalan opettajien kokemuksia opettajuudesta etäopetuksessa Covid-19-pandemian aikana. Hoitotiede, 35(3), 197–210.
Saaranen, T., Kankkunen, P. & Mönkkönen, A. (2021). Työyhteisötekijöillä työhyvinvointia – kyselytutkimus terveysalan opettajille. Tutkiva Hoitotyö 19(3), 32–39.