TOISEN ASTEEN OPPILAITOSYHTEISTYÖ: Sosiaali- ja kirkon alan väyläopinnot (2 lukukautta)

• seurakuntatyön hengelliset ja yhteiskunnalliset ulottuvuudet
• seurakunnan laaja-alainen toiminta
• kirkon työssä tarvittava osaaminen
• sielunhoito, rippikoulu, perhelähtöisyys
• osallisuus, saavutettavuus, yhteisöllisyys, vapaaehtoistoiminta
• turvallisemman seurakunnan periaatteet ja yhdenvertaisuus
• kestävä tulevaisuus

Opiskelija
• tuntee seurakunnan perustehtävän ja toiminnan
• osaa jäsentää seurakunnan hengellisiä ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia
• osaa jäsentää seurakunnan työssä tarvittavaa osaamista
• tuntee sielunhoidon, rippikoulun ja perhelähtöisyyden perusteet
• osaa jäsentää perusteita turvallisen yhteisöllisyyden rakentumiseksi seurakunnassa
• osaa analysoida seurakunnan perustehtävän toteutumista toimintaa ohjaavien periaatteiden valossa

0-5

– kirjoitusprosessi
– kirjoittamisen ja lukemisen esteet ja avut

Opiskelija
– ymmärtää kirjoittamisen prosessimaisuuden
– tunnistaa omia vahvuuksiaan ja haasteitaan kirjoittajana ja lukijana

0-5

• suojaavat ja altistavat tekijät (yksilö-, yhteisö-, yhteiskunnallinen ja globaalitaso)
• mielenterveys-, päihde- ja kriisityön keskeinen lainsäädäntö
• mielenterveyden keskeiset käsitteet
• mielenterveyttä edistävä ja korjaava työ
• päihteidenkäytön tasot
• päihteiden käyttöä ehkäisevä, korjaava ja haittoja vähentävä päihdetyö
• kriisien ilmenemismuodot
• kriisityön perusteet ja auttamismuodot
• ammatillisen kasvun reflektio

Opiskelija
• ymmärtää mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyviä yksilöllisiä, yhteisöllisiä, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä
• osaa arvioida ja analysoida omia arvojaan ja asenteitaan suhteessa mielenterveyteen ja päihteisiin sekä tunnistaa ja vähentää yhteiskunnassa esiintyvää stigmatisointia
• tietää keskeisen mielenterveys-, päihde- ja kriisityön lainsäädännön
• ymmärtää ennaltaehkäisevän, korjaavan ja haittoja vähentävän työn merkityksen mielenterveys-, päihde- ja kriisityössä
• ymmärtää hyvinvointia ja positiivista mielenterveyttä suojaavien tekijöiden merkityksen
• tuntee perusteet päihteistä ja päihteiden käyttöön liittyvistä riskeistä ja haitoista
• ymmärtää erilaisten kriisien ilmenemismuotojen perusteet

-Verkko-opintojakso, minkä opiskelija voi suorittaa itsenäisesti oman aikataulunsa puitteissa.
– Itsenäiseen opiskeluun kuuluu erilaisiin lähdemateriaaliin tutustuminen ja oppimisalustalla olevien oppimistehtävien suorittaminen
-Oppimistehtävät ovat yksilötehtäviä.
– A-klinikkasäätiön Puheeksiotto-kurssi on osa opintojakson suoritusta.

– Kansallinen mielenterveysstrategia
– lainsäädäntö (aiheeseen liittyvä lainsäädäntö)

– itsenäinen perehtyminen oppimateriaaliin vie 58 tuntia ja tehtävien tekeminen 50 tuntia.

Hyväksytty/Hylätty

– Opintojaksolla ei ole tenttiä.

• opintoihin orientoituminen ja perehtyminen
• Diakin oppimisympäristöt ja -välineet
• Diakilainen koulutusajattelu, kuten kehittävä työote sekä ammatillinen kriittinen reflektio
• Diakin opiskelukäytänteet ja -ohjeistukset
• Diakin kirjastopalvelut ja tietokannat

Opiskelija
• tuntee diakilaisen koulutusajattelun, kuten kehittävän työotteen ja ammatillisen kriittisen reflektion perusteet
• osaa käynnistää ammatillisen kasvuprosessinsa
• tuntee Diakin opiskelukäytänteet
• osaa toimia Diakin oppimisympäristöissä ja hallitsee opinnoissa tarvittavat oppimisen välineet
• tuntee korkeakoulukirjastojen sekä tiedonhaun perusasiat ja käytänteet

0-5

• ikääntymisen ja vanhuuden jäsentämisen monitieteelliset lähtökohdat
• vanhuuden moninaisuus ja toimintakyky
• vanhuspolitiikan kansalliset ja kansainväliset linjaukset
• ikääntymiseen liittyvät muutokset
• ammatillisen persoonallisen kasvun reflektio
• vanhustyön arvot, tavoitteet ja työmuodot
• vanhuspalvelulaki ja laatusuositukset

Opiskelija
• ymmärtää ikääntymistä, vanhuutta ja ikääntyvien elämäntilanteita ja elämänkulkua monitieteellisistä lähtökohdista
• tuntee vanhuspolitiikan ja vanhustyön arvoja, tavoitteita ja työmuotoja sekä laatusuosituksia
• osaa arvioida ja analysoida omia arvojaan, asenteitaan ja ihmiskäsitystään suhteessa vanhuusiän erityisyyteen

Täysin verkossa totetutteva kokonaisuus.
Diakle sisältää verkkomateriaalia, videoita sekä kirjallisuutta.
Ei aikaan ja paikkaan sidottu opetusta.

Opintojakson tehtävät ovat:
-RAI
-Haastattelu
-Vanhuspalvelulaki-testi
– Laatusuositus-tehtävä

Heikkinen, E., Jyrkämä, J., & Rantanen, T. (2013 tai uudempi). Gerontologia. Duodecim. (Seuraavat artikkelit: 1 Gerontologia tieteenalana, 2 Väestön määrän ja rakenteen kehitys, 3 Elinaika ja kuolemansyyt, 4 Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys sekä 5 Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet.) https://anna.diak.fi/loginurl=https://www.oppiportti.fi/op/opk04630

Uudemmassa painoksessa seuraavat luvut:
Gerontologinen tutkimus
Väestön määrä ja rakenne
Toimintakyky ja osallistuminen
Väestön terveys ja vanheneminen
Kariniemi, K., Siira, H., & Kyngäs, H. (2020). ”Vanhakin on ihminen”: ikääntyneiden kokemuksia vahvuuksistaan, voimavaroistaan ja kotihoidosta. Gerontologia, 34(1), s. 25–42.

Karisto, A., & Tiilikainen, E. (2017). Yksinäisyys ja aika. Yhteiskuntapolitiikka, 82(5), 527–537.

Kulmala, J. (toim.) 2019. Hyvä vanhuus. Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. PS-kustannus. (lainaus e-kirjana haka-tunnuksilla)

L 980/2012. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980.


Laatusuositus aktiivisen ja toimintakykyisen ikääntymisen ja kestävien palvelujen turvaamiseksi 2024-2027. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:4.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (26.7.2021). Palvelutarpeiden arviointi RAI-järjestelmällä.


Lisämateriaali:

Danielsbacka, M., Tanskanen, A., Hämäläinen, H., Pelkonen, I., Haavio-Mannila, E., Rotkirch, A., Karisto, A., & Roos, J.P. (2013) Sukupolvien vuorovaikutus. Auttaminen ja yhteydenpito suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä. (Väestöntutkimuslaitos Tutkimuksia D 58). Väestöntutkimuslaitos.

Eskola, A. (2016). Vanhuus – Helpottava, huolestuttava, kiinnostava. Vastapaino.

Kivelä, S.-L. (2012). Hyviä vuosia – arvokas ja turvallinen ikääntyminen. Kirjapaja.

Kivelä, S-L (2023). Vanha löytää itsensä ja maailman. Vanheminen iäkkäiden runoilijoiden kuvailemana. Gaudeamus.

Näslindh-Ylispangar, A. (2012). Vanhuksen terveyden, hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistäminen. Edita.

Van Aerschot, L., & Kröger, T. (2023). Suomalaisen vanhuspalvelujärjestelmän ongelmakohdat. In T. Sihto, & P. Vasara (Eds.), Hoivan pimeä puoli (artikkeli sivuilta 237-254). Gaudeamus.

Opiskelijan on varattava aikaa opintopisteiden edellyttämä aika.

Opintojakso arvioidaan hyväksytty/täydennettävä/hylätty.
Jos opiskelija pyytää numeraalista arviointia, tämän opintojakson kohdalla se on aina H3.

Hyväksytty/Hylätty

Opintojaksoon ei liity tenttiä. Normaalit Diakin uusintakäytänteet.

• ihmisen fyysismotorinen, kognitiivinen, sosioemotionaalinen ja katsomuksellinen kehitys, ja niihin vaikuttavat tekijät
• ajankohtainen ihmisen kehitystä koskeva tutkimus ja ammatillinen keskustelu
• oman ammatillisen ja persoonallisen kehityksen reflektointi

Opiskelija
• ymmärtää ihmisen elämänkulun kehitysvaiheet ja kehityksen osa-alueet
• ymmärtää kehityksen monimuotoisuutta ja yksilöllisiä kehityskulkuja
• osaa ammatillisesti hyödyntää opintojakson sisältöjä sosiaali- ja kirkonalan auttamistyössä

0-5

• vammaisuus ja sen ilmeneminen osana elämänkulkua
• YK:n vammaisten oikeuksien yleissopimus, vammaispolitiikka, vammaispalvelulaki
• itsemääräämisoikeus, esteettömyys, saavutettavuus ja osallisuus
• vammaistyön muodot, arvot ja tavoitteet
• oma ihmiskäsitys, asenteet ja ammatillinen suhde vammaisuuteen

Opiskelija
• tietää vammaisuuden erilaisia ilmenemismuotoja
• ymmärtää vammaisuuden osana ihmisenä olemisen moninaisuutta sekä erilaisia elämänkulkuja
• tuntee vammaistyötä ja vammaispolitiikkaa, niitä ohjaavia arvoja ja tavoitteita, kuten itsemääräämisoikeuden, esteettömyyden, saavutettavuuden ja osallisuuden edistämisen
• osaa arvioida ja analysoida arvojaan, asenteitaan ja ihmiskäsitystään suhteessa vammaisuuteen

Opintosuorituksen kuvaus:

– Opintojakso toteutuu itsenäisenä verkko-opiskeluna ja se tulee suorittaa opintojakson toteutumisaikana.
– Orientaatio- ja luentotallenne jakson alussa.
– 1-2 vapaaehtoista verkko-ohjausta.
– Verkossa itsenäisesti suoritettavat yksilötehtävät: a) Kaksiosainen kirjallinen tehtävä, b) Oppimista arvioiva verkkotesti
– Opintojakson oppimistehtävät edellyttävät suoritettavan opiskelumateriaalin itsenäistä haltuun ottamista ja ohjeiden mukaista työskentelyä.

LUKUMATERIAALI:

Aktiivisesti osallinen (2019). YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen kirkon toimintaohjelma 2019–2024. Suomen ev-lut. kirkon julkaisuja 81. Kirkko ja toiminta. (s. 6-19 eli kappale Vammaiset lapset on viimeinen luettava) https://evl.fi/plus/yhteiskunta-ja-kirkko/saavutettavuus-ja-esteettomyys/saavutettavuuden-ja-esteettomyyden-toimenpideohjelmat/aktiivisesti-osallinen/

Kananoja, A., Lähteinen, M. & Marjamäki, P. (2016). Sosiaalityön käsikirja. Tietosanoma. (s. 273-276).

Kari, O., Laakso, S., Niskanen, T. & Seppänen M. (2020). Vammaistyön käsikirja. Sanomapro. (s. 8-24). Kirjan sivuilla olevia linkkejä ei tarvita.

Tawast, S. & Leinonen, R. (2024) Suuri valhe vammaisuudesta. Tammi. (s. 37-58). 

Tepora-Niemi, S.-M. (2020). Eriarvoisuus työelämässä ja kuntoutuksessa – vakavasti sairastuneen ja vammaisen henkilön toimijuus elämänkulussa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. 57 (4) (s. 411-415). https://journal.fi/sla/article/view/98452/57688

Vesala, H. T., Lindh, J., & Heinonen, P. (2023). Vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen sosiaali- ja vammaispalveluissa. Teoksessa Lindh, J., Kivistö, M., Martin, M., ym. (toim.). Harkinta vammaissosiaalityössä. Vammaissosiaalityön harkinta käsitteenä, käytäntönä ja kokemuksena. Kehitysvammaliiton selvityksiä 18. (s. 119-136)
https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/2023/11/harkinta-vammaissosiaalityossa-verkko-01.pdf

Vammaispalvelujen käsikirja. Uusi vammaispalvelulaki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/uusi-vammaispalvelulaki

Vammaispalvelujen käsikirja. Vammaisten ihmisten osallisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammaisten-ihmisten-osallisuus

Vammaispalvelujen käsikirja. Vammaisuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammaisuus

Vammaispalvelujen käsikirja. Yhdenvertaisuus ja syrjintä. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/yhdenvertaisuus-ja-syrjinta

Vammaispolitiikka. Sosiaali- ja terveysministeriö. https://stm.fi/vammaispolitiikka  

Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Vammaisten henkilöiden oikeudet. (katso myös lyhyt YouTube video tältä sivulta) https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/vammaisten-henkiloiden-oikeudet



AUDIOMATERIAALI:

Audio-Areena (16.12.2019). Muuttaako medianäkyvyys kokemusta vammaisuudesta?. [Audio, podcast-jakso]. Sarjassa Vammaiskultti. Yle Areena. https://areena.yle.fi/audio/1-50299021

Audio-Areena (2020). Vaaditaanko vammaiselta työelämässä vähemmän kuin muilta?. [Audio, podcast-jakso]. Sarjassa Vammaiskultti. Yle Areena. https://areena.yle.fi/audio/1-50299021

 

VIDEOMATERIAALI:

Akuutti. (22.9.2024). Aikuiset erityislapset. [Video. Yle Areena]. https://areena.yle.fi/1-66473064

Kehitysvammaisten tukiliitto. (22.4.2022). Osallisuuden ja osallistumisen erot. [Video YouTube]. https://youtu.be/HZZDTdCFetYsi=tLg1h4L0jkwQQuOd 

Ylen Aamu. (27.8.2024). Vammaisuus yleisin syrjintäperuste työelämässä. [Video. Yle Areena]. https://areena.yle.fi/1-71679306

Karjalainen A. & Koivunen T. (2023). "Näe minut", kuinka kohdata kehitysvammainen ja autisminkirjon henkilö terveydenhuollon vastaanotolla -opetusvideo. 

Hyväksytty – hylätty: Opintojakson suorittaminen ohjeiden ja aikataulun mukaisesti.

– Orientaatio- ja luentotallenteen kuunteleminen.
– Suoritettavaan opiskelumateriaaliin perehtyminen.
– Kaksiosainen kirjallinen tehtävä "Keskustelua vammaisuudesta" (hyv-hyl): Tehtävä vaatii osoitettujen lähdemateriaalien haltuunottoa, ohjeiden mukaista työskentelyä sekä monipuolista ja asiallista kirjoitusta. Opiskelijat kommentoivat toistensa tekstejä.
– Osaamista arvioiva verkkotesti (hyv – hyl): Testistä on saatava vähintään 14/20 pistettä.

Hyväksytty/Hylätty

Kirjalliset tehtävät ja verkkotesti suoritetaan opintojakson aikana. Testin voi uusia kaksi kertaa, jos opiskelija saa testistä hylätyn. Hyväksyttyä testiä ei voi uusia.

Opintojaksolla ei ole rästioikeutta: Opiskelija ilmoittautuu uudelleen opintojaksolle ja suorittaa koko jakson uudelleen.