Lastensuojelutyö (LSTOSKVS26DIAK)

• systeeminen ajattelu ja suhdeperustaisuus lastensuojelutyössä
• dialoginen, voimavarakeskeinen ja narratiivinen työskentely
• lapsen hyvinvointia tukeva, lapsikeskeinen työskentely
• perhetyön porrasteinen malli
• monitoimijaisen perhetyön sisältöelementit lastensuojelun perhetyössä ja
perhekuntoutuksessa
• työmenetelmiä ja keinoja suhdeperustaiseen työskentelyyn

Opiskelija
• ymmärtää systeemisen, suunnitelmallisen ja suhdeperustaisen työskentelyn lähtökodat ja
merkityksen lastensuojelun arjessa
• osaa tukea suhteissa rakentuvaa lapsen hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta, toimijuutta
ja myönteistä minäkuvaa
• osaa luoda luottamuksellisia ja dialogisia suhteita, joiden varassa työskentely tapahtuu ja
ymmärtää perheterapeuttisen ajattelutavan merkityksen lastensuojelutyössä
• osaa toimia lapsikeskeisesti ja monitoimijaisesti tehostetussa perhetyössä ja
perhekuntoutuksessa

Diakin tutkinto-opiskelijoille: Ammatillisen kohtaamisen lähtökohdat ja palvelujärjestelmä (1 lk) sekä Osallisuus ja ohjaus (2 lk) temaattiset kokonaisuudet tulee olla suoritettu tai opiskelijalla on muutoin hankittu, tunnistettu ja tunnustettu vastaava osaaminen (Ahot). Opintojakso Perhetyö ja lastensuojelu 5 op opinnot tulee olla suoritettuna tai ahotoituna.
Avoimen AMK:n opiskelijoille: Opintojakso voidaan suorittaa avoimessa amk:ssa. Opiskelijan tulee tuntea sosiaalialan sekä perhetyön ja lastensuojelun palvelujärjestelmät ja asiakastyön perusteet. Opintojaksolla vaaditaan kirjallisen ja suullisen tuottamisen osaamista.

Verkkoluennot ja reflektoivaa työskentelyä. Jakson lopussa palautettava yksilötyönä tehtävä oppimistehtävä, johon sisältyy perhetyöntekijän haastattelu.

Oppimateriaali päivitetään aina opintojakson toteutuksen yhteydessä, joten tänne voi tulla muutoksia.
• Fagerström, Katarina, Pyhäjoki Jukka, Yliruka Laura ja Petrelius Päivi (2023). Systeemisen työtavan rantautuminen Suomen lastensuojeluun. Perhe- ja pariterapialehti 3/2023.
• Henttonen. Tanja, Sellergren. Hanna ja Ruottinen. Tanja. (toim). 2020. Vauvatyötä haastavissa perhetilanteissa. Käsikirja. Ensi- ja turvakotien liitto.
• Jussila, Heidi & Ailoranta, Assi. 2024. Vaikuttava traumatietoinen kuntouttava työ lastensuojelun avohuollossa. (s.318–335) Teoksesta Isosävi, Sanna, Ruismäki, Marjo ja Kannisto, Saara-Leena. 2024. Traumatisoituminen ja perhesuhteet. Traumaterapiakeskus.
• Petrelius.Päivi ja Yliruka. Laura. 2023. Traumatietoisen työotteen ja systeemisen lastensuojelun yhtymäkohtia etsimässä. (s.181-201) Teoksesta Limner-Matikka. Johanna ja Hipp. Tiia. Traumainformoitu työote. 2023. PS-Kustannus.
• Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote Jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. 30 min
• Särkiö. H. 2021. Miten saada näkymättömät lapset näkyviksi? (sivut 24–33). Teoksesta Petrelius. P, Yliruka. L ja Miettinen. N. (toim.) 2021. Systeemisiä kokeiluja – kohti jatkuvaa yhdessä oppimista. THL Työpaperi 7/2021

Yksi opintopiste on 27 h opiskelijan työmääränä.

Arvioinnissa noudatetaan osaamisen yleisiä AMK arviointikriteerejä, vaatimustasoa II, keskivaiheen opinnot (NQF6).


Kokoavan ääni- ja/tai videotallenteen / kirjallisen tehtävän arviointikriteerit:
• Opiskelija on käsitellyt kaikkia teemoja ja hyödyntänyt apukysymyksiä käsittelynsä tukena.
• Opiskelija osoittaa perehtyneensä vaadittuun opiskelumateriaaliin (luennot ja vaadittava oppimateriaali).
• Vierailevien luennoitsijoiden teemojen pohdinta oman ammatillisen kasvun kannalta
• Opiskelija osaa hyödyntää tekemäänsä haastattelua asioiden tarkastelussa.
• Lähdemateriaali tulee selkeästi kerrottua tallenteessa.
• Opiskelijan oma ammatillinen kriittinen reflektio asioiden tarkastelussa on tasapainossa muun opiskelumateriaalin kanssa.
• Oppimistehtävä on sisällöltään jäsennelty ja selkeä sekä ilmaisultaan ammatillinen.

0-5

Opintojakson lopussa jokainen opiskelija valmistelee ja palauttaa yksilötehtävänä tehtävän oppimistehtävän, jonka tarkempi ohjeistus löytyy Diaklesta sen avauduttua.

• sijoituksen taustalla olevien tekijöiden (ACEs) huomioiminen hoidossa ja kasvatuksessa
• lasten ja nuorten neuropsykiatristen piirteiden, mielenterveyden häiriöiden ja päihteiden
käytön tunnistaminen
• lapsen asioissa tehtävä verkostotyö ja lähiverkoston kanssa työskentely
• sijaishuollon muodot, yksilöllisiin tarpeisiin vastaava laadukas sijaishuolto
• lastensuojelutyön terapeuttinen orientaatio sekä menetelmäosaaminen
• hyvin toteutettu ja kokonaisvaltainen jälkihuolto

Opiskelija
• tuntee ja osaa soveltaa sijais- ja jälkihuollon lainsäädäntöä ja ymmärtää laadukkaan
sijaishuollon merkityksen lapsen ja perheen elämässä
• tuntee sijaishuollon laatukriteerit ja osaa toimia niiden mukaisesti
• ymmärtää omaohjaajatyön merkityksen ja sisällön, sekä lapsen että perheen
näkökulmasta
• ymmärtää sijaishuollon ja jälkihuollon jatkumollisen työskentelyn merkityksen muutos- ja
siirtymätilanteissa
• osaa huomioida ja kehittää kokemusasiantuntijuutta lastensuojelussa
• osaa huomioida työssään lasten ja nuorten neuropsykiatriset haasteet, mielenterveyden
häiriöt ja päihteiden käytön
• tuntee työhyvinvoinnin merkityksen lastensuojelutyössä

Diakin tutkinto-opiskelijoille: Ammatillisen kohtaamisen lähtökohdat ja palvelujärjestelmä (1 lk) sekä Osallisuus ja ohjaus (2 lk) temaattiset kokonaisuudet tulee olla suoritettu tai opiskelijalla on muutoin hankittu, tunnistettu ja tunnustettu vastaava osaaminen (Ahot). Opintojakso Perhetyö ja lastensuojelu 5 op opinnot tulee olla suoritettuna tai ahotoituna.
Avoimen AMK:n opiskelijoille: Opintojakso voidaan suorittaa avoimessa amk:ssa. Opiskelijan tulee tuntea sosiaalialan sekä perhetyön ja lastensuojelun palvelujärjestelmät ja asiakastyön perusteet. Opintojaksolla vaaditaan kirjallisen ja suullisen tuottamisen osaamista.

Verkkoluennot ja reflektoivaa työskentelyä.
Opintojakson lopuksi opiskelija palauttaa yksilötehtävän, joka on kokoava ääni-/ videotallenne / kirjallinen tehtävä.

Oppimateriaali päivitetään aina ennen opintojakson alkua, joten materiaaleihin voi tulla muutoksia.
• Kekkonen. Elina & Johannes Jahnukainen. Johannes (toim.) Näkökulmia sijaishuoltoon. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2023
• Kerminen. Minna, Jussila. Heidi, Ailoranta. Assi. 19.12.2023. Traumatietoinen kohtaaminen lastensuojelussa. Kohti parempaa lastensuojelua
• Nieminen. Pauliina, Mellenius. Nina ja Vuohijoki. Soila. 2024. Lapsen emotionaalisen turvallisuuden tukeminen sijoitustilanteissa. (s 336–349) Teoksesta. Isosävi. Sanna, Ruismäki. Marjo ja Kaunisto. Saara-Leena. 2024. Traumatisoituminen ja perhesuhteet. Traumaterapiakeskus.
• Sinko. Päivi. 2016. Rajapinnoilla Lapsen erityisten tarpeiden huomioiminen sijaishuoltopaikan valinnassa Lastensuojelun Keskusliitto 2016
• Timonen-Kallio, E. Yliruka, L., Närhi, P. 23/2017 Lastensuojelun terapeuttisen laitoskasvatuksen mallinnus. Luku 3. Terapeuttisen laitoskasvatuksen avaimet (sivut 16–25) ja Luku 5. Vaativan lastensuojelun ja psykiatrian yhteinen toimintakenttä (sivut 30–32)
• Yliruka. Laura, Kantoluoto. Anne, Heino. Tarja, Laine. Terhi & Hipp. Tiia. (toim.) 2020. Itsenäistymistä ja hyvinvointia tukeva jälkihuolto ja nuorten aikuisten sosiaalityön mallinnus: Osana lastensuojelun VIP-nuoren palvelupolkua. Työpaperi 32/2020. THL. Tutustu kohtaan 10 Työryhmän suositukset: kohti lastensuojelun VIP-nuoren laatupolkua ja Unelmien jälkihuolto (sivut 69-74)

Yksi opintopiste on 27 h opiskelijan työmääränä.

Arvioinnissa noudatetaan osaamisen yleisiä AMK arviointikriteerejä, vaatimustasoa II, keskivaiheen opinnot (NQF6).

Opiskelija tekee yksilötehtävänä kokoavan ääni- ja/tai videotallenteen / kirjallisen tehtävän.

Tehtävän arviointikriteerit:

• Opiskelija on käsitellyt kaikkia teemoja, hyödyntäen pohdittavaksi tarkoitettuja apukysymyksiä opintojakson tavoitteiden osalta.
• Opiskelija osoittaa perehtyneensä jakson sisältöihin.
• Opiskelija osoittaa perehtyneensä vaadittuun oppimateriaaliin (luennot ja vaadittava oppimateriaali Diaklessa)
• Vierailevien luennoitsijoiden teemojen pohdinta oman ammatillisen kasvun kannalta
• Lähdemateriaali tulee selkeästi kerrottua tekstissä tai tallenteessa.
• Opiskelijan oma ammatillinen kriittinen reflektio asioiden tarkastelussa tulee ilmi.
• Oppimistehtävä on sisällöltään jäsennelty ja selkeä sekä ilmaisultaan ammatillinen.

0-5

• kaltoinkohtelu ilmiönä ja lapsuusajan haitallisten kokemuksen (ACE) vaikutukset lapsen
kasvuun ja kehitykseen
• ylisukupolvisen traumatisoitumisen psyykkinen merkitys
• traumakäsityksen syventäminen, oireiden tunnistaminen ja laukaisevien tekijöiden
ymmärtäminen
• suojaavien tekijöiden kehitystä tukeva merkitys eri kasvuympäristöissä
• sijaistraumatisoitumiselle altistavat tekijät
• vakauttava työ ja vakauttamista tukevia työmenetelmiä

Opiskelija
• tuntee kaltoinkohtelun ylisukupolviset rakenteet, lasten kaltoinkohtelun ilmiöt ja
muodot ja niiden merkityksen traumatisoitumiseen vaikuttavana tekijänä
• ymmärtää traumatisoitumisen mekanismin ja seuraukset lapsen kehitykseen ja arkeen
• ymmärtää vakauttavan arjen merkityksen lapsen ja perheen turvallisuuden tunteen
ja resilienssin vahvistamisessa
• tunnistaa itsessään sijaistraumatisoitumisen dynamiikan ja sen ehkäisyn merkityksen ja
keinot

Diakin tutkinto-opiskelijoille: Ammatillisen kohtaamisen lähtökohdat ja palvelujärjestelmä (1 lk) sekä Osallisuus ja ohjaus (2 lk) temaattiset kokonaisuudet tulee olla suoritettu tai opiskelijalla on muutoin hankittu, tunnistettu ja tunnustettu vastaava osaaminen (Ahot). Opintojakso Perhetyö ja lastensuojelu 5 op opinnot tulee olla suoritettuna tai ahotoituna.
Avoimen AMK:n opiskelijoille: Opintojakso voidaan suorittaa avoimessa amk:ssa. Opiskelijan tulee tuntea sosiaalialan sekä perhetyön ja lastensuojelun palvelujärjestelmät ja asiakastyön perusteet. Opintojaksolla vaaditaan kirjallisen ja suullisen tuottamisen osaamista.

Verkkoluennot zoomissa ja reflektoivaa työskentelyä, oppimistehtävä yksilötyönä.

Oppimateriaali päivitetään aina ennen opintojakson alkua, joten materiaaleihin voi tulla muutoksia.
• Fagerström, I. ja Linner Matikka, J. (2023.) Ammattilaisten hyvinvoinnin tukeminen. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus. Kirjasta on kaksi painosta, jotka ovat sisällöltään täysin samanlaiset. Voit käyttää kumpaa tahansa painosta. Tiedot löytyvät Finnasta.
• Hipp, T. (2023.) Trauma ja traumatisoituminen. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus.
• Isosävi, S. (2023.) Ihmissuhdetyöntekijän omien turvattomien ja traumaattisten kiintymyskokemusten huomioiminen osana ammattitaitoa. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus.
• Kehon ja mielen vakauttamisen merkitys suhteessa / Anne Karkkunen artikkeli: Kehon ja mielen vakauttaminen suhteessa, kirjasta Sarvela, K. & Auvinen, E. (toim.). 2020. Yhteinen kieli. Traumatietoisuutta ihmisten kohtaamiseen
• Korhonen, T. (2024) Varhaisen kiintymystraumatisoitumisen vaikutus lapsen kehitykseen ja kohtaamiseen. Teoksessa Traumatisoituminen ja perhesuhteet 2024. Traumaterapiakeskus ry. (Sivut 110-121).
• Korpilahti, U., Kettunen, H., Nuotio, E., Jokela, S., Nummi, V. & Lillsunde, P. (toim.). (2019). Väkivallaton lapsuus: toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä 2020-2025 (s. 28-49).
• Poijula. S. (2018). Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Luku Lasten resilienssi (s. 90 – 122). Kirjapaja.
• Punkanen, M. (2023.) Miten traumat syntyvät ja miten ne vaikuttavat ihmiseen? [Audio, podcast]
• Ruismäki, M., Friberg, L., Keskitalo, K., Lampinen, A-M., Mankila P., & Vänskä, V. (2016). Hoivattavaa vanhemmuutta. Opas lapsuuden kaltoinkohtelusta toipuvien vanhempien ryhmämuotoiseen tukemiseen (s. 44-61). Traumaterapiakeskus ry.
• Westerlund-Cook, S. (2023.) Lapsuusajan haitallisten ja suojaavien kokemusten sekä toivon merkitys systeemisessä ja suhdeperustaisessa työotteessa. Teoksessa Linner Matikka, J. & Hipp, T. (toim.) Traumainformoitu työote. PS-kustannus.

Yksi opintopiste on 27 h opiskelijan työmääränä. Läsnäolovelvoitteiset aikaan sidotut luennot Zoomissa.

Arvioinnissa noudatetaan osaamisen yleisiä AMK arviointikriteerejä, vaatimustasoa II, keskivaiheen opinnot (NQF6).
Arviointi tapahtuu arviointimatriisilla.
Arviointikriteerit:
Opiskelija osoittaa lastensuojelutyön traumaorientaation sisällöllisten teemojen hallintaa ja ymmärrystä vaadittavan lähdemateriaalin pohjalta ja siihen viitaten:
• Lapsuusajan haitalliset ja suojaavat kokemukset, niiden merkitys, havainnoiminen ja tunnistaminen
• Traumatisoitumisen ilmiö ja mekanismi
• Trauman ilmeneminen lapsen tai nuoren kehossa, kehityksessä ja perheen arjessa
• Vakauttava työote, vireystila- / sietoikkuna
• Tietoisuustaitojen ja turvan kokemusten vahvistaminen
• Oma kasvu- ja kiintymyshistoria ja ammatillinen itsetuntemus
• Sijaistraumatisoituminen
Lähdepohjainen sekä omaan ammatilliseen ajatteluun / kokemuksiin / toimintaan pohjautuva pohdinta ovat hyvässä tasapainossa ja dialogissa
Tehtävässä on looginen ja selkeä rakenne
Tehtävän kirjoitusasu on ammatillinen ja lähdeviittaustekniikka toimivaa

0-5

Opintojakson lopussa jokainen opiskelija valmistelee ja palauttaa yksilötehtävänä tehtävän oppimistehtävän, jonka tarkempi ohjeistus löytyy Diaklesta sen avauduttua.