Diakonian ja kasvatuksen syventävät opinnot, Helsinki (EVO3OSKMS26HKI)

– Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
– herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
– ajankohtaiset teologiset suuntaukset
– ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
– spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
– kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opiskelija
– tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
– osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
– tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
– tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
– osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
– osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja.
Opiskelijalta edellytetään pohjatietoja STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnoistaan ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti orientaatioon sekä opiskelijoiden opintopiiriin.

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. (Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 113). Kirkon tutkimuskeskus. (soveltuvin osin) – tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.). (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. (Suomen ev.lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 137). Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) – tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.). (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. (Suomen ev.lut kirkon tutkimusjulkaisuja 139). Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) – tai Kiilakoski, H. (toim.) (2024). Katsomusaiheita: Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto. (soveltuvin osin) – tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja…), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
– opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
– oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
– verkkoluennot
– kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
– opintopiiri (1-2 tapaamista)
– oppimistehtävän kirjoittaminen ja kokoaminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
– luentotallenteet
– valinnan mukaan joko osallistuminen reaaliaikaiseen reflektoivaan keskusteluun tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

0-5

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

– sielunhoidon menetelmät
– Raamattu, virsikirja ja kirkkokäsikirjat ammatillisina työvälineinä
– hengellisen ohjauksen perinne ja menetelmät
– seurakuntalaisten sielunhoidollinen vertaistoiminta ja sen ohjaaminen
– kirkon ja seurakuntien kriisityö
– verkossa toteutuva sielunhoito ja hengellinen ohjaus
– sielunhoitajan ammatillisuus ja etiikka

Opiskelija
– osaa käyttää sielunhoidon menetelmiä monipuolisesti
– osaa hyödyntää Raamattua, virsikirjaa ja kirkkokäsikirjoja ammatillisina työvälineinä sielunhoidossa ja hengellisessä ohjauksessa
– tuntee hengellisen ohjauksen perinnettä ja osaa soveltaa hengellisen ohjauksen menetelmiä monipuolisesti
– osaa ohjata seurakuntalaisia sielunhoidollisessa vertaistoiminnassa
– tuntee kirkon ja seurakuntien kriisityön periaatteet ja toimintatavat
– osaa jäsentää hengellisen työn mahdollisuuksia verkossa
– osaa reflektoida omaa toimintaansa hengellisessä työssä ja sielunhoitajana

Luennot, opetuksessa toteutuvat toiminnalliset harjoitukset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät, verkkotenttiin valmistautuminen, hengellisen ohjauksen tehtävä

Suoritettava oppimateriaali:

Peltomäki, I., Saarelainen, S.-M., & Salminen, J. (toim.). (2021). Sielunhoidon teologia. Kirjapaja, s. 59-279
(POIS jäävät alusta luvut Johdanto, Suomalaisen luterilaisen sielunhoidon teologianhistoria, Keskinäinen lohdutus – pastoraalisuus kirkkoa määrittävänä piirteenä ja lopusta POIS jää luku Sielunhoito lännen kirkossa keskiajalla)

Luentomateriaali ja -tallenteet


Muuta materiaalia mm:

Kettunen, P. (2013). Auttava kohtaaminen: 1, Sielunhoidon perusteet ja teologia. Kirjapaja.

Gothóni, R. (2014). Auttava kohtaaminen: 2, Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Kirjapaja.

Annala, P., & Kotila, H. (2006). Hengellisen ohjauksen kirja. Kirjapaja.


Virtaniemi, M.-P. (5.3.2020). Valo ja varjo minussa sielunhoitajana. Teoksessa Sielunhoidon aikakauskirja. https://www.sielunhoidonaikakauskirja.fi/2020-1/valo-ja-varjo-minussa-sielunhoitajana/

orientoiva tehtävä 3h
opetus, luennot ja harjoitukset 25h
menetelmätehtävä (tiimitehtävä) 25h
hengellisen ohjauksen tehtävä 15h
seminaari ja reflektio 12h
verkkotentti ja siihen valmistautuminen 50h

Orientoiva tehtävä: hyväksytty-hylätty
Menetelmätehtävä ja seminaari hyväksytty-hylätty
Hengellisen ohjauksen tehtävä: hyväksytty-hylätty
Yksilötentti: 1-5, täydennettävä

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Läsnäolo välttämätön orientaatiossa, harjoituksissa ja menetelmäseminaareissa.

0-5

Yksilöverkkotentti

– kirkon ja seurakunnan organisaatio ja hallinto
– kirkkolaki ja kirkkojärjestys soveltuvin osin sekä ajantasaiset toiminnan linjaukset ja strategiat sekä muut hallintoa ohjaavat asiakirjat
– työyhteisötaidot
– henkinen ja hengellinen työhyvinvointi
– toiminnan ja talouden suunnittelu ja arviointi erityisesti oman työalan näkökulmasta
– kirkon virka ja työntekijän identiteetti
– viestinnän keinot ja kanavat sekä suunnittelu

Opiskelija
– tietää kirkon ja seurakunnan organisaation ja hallinnon sekä niitä ohjaavat lait ja toiminnan linjaukset
– osaa analysoida johtamiseen ja työyhteisötaitoihin liittyviä tekijöitä kirkon työn näkökulmasta
– osaa ennakoida, suunnitella, kehittää ja arvioida oman työalan toimintaa
– pohtii kirkon viran teologisia perusteita ja toiminnan linjauksia suhteessa omaan ammatilliseen identiteettiinsä
– tietää viestinnän merkityksen ja keinot kirkon työssä sekä oman vastuunsa viestijänä

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen SEU -opintojaksoa.
Suositellaan vahvasti ammatillisten opintojaksojen (DTA, KNA ja KVA) suorittamista ennen SEU -opintojaksoa.

Opintosuoritus koostuu aktiivisesta osallistumisesta luennoille ja lähiopetukseen (pakolliset mainittu Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet -kohdassa). Tämän lisäksi kurssisuoritukseen kuuluu oppimistehtävien ja verkkotentin tekeminen sekä pakollinen osallistuminen työpajatyöskentelyyn ja seminaareihin.

Työskentely sisältää yhteydenpitoa ja yhteistyötä seurakunnan kanssa.

Kirkon ja seurakunnan hallinto ja organisaatio

Opetuksessa käsiteltävät teemat ja suoritettava materiaali:
– L 652/2023. Kirkkolaki 14.4.2023/652 (luvut 1-6).
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230652
– KJ Kirkkojärjestys 11.11.2021/657 v. 2023 (luvut 1-6, 8-9). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230657
– Kirkkohallitus. (2015). Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa: Ohjeistus. Kirkkohallitus.
– Meriläinen, J. (2016). Organisaation ja hallinnon nykytila. Teoksessa Kirkon tulevaisuuskomitea: mietinnön liiteosa (s. 38–121). (Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja, Kirkko ja toiminta 48). Kirkkohallitus.
– Meriläinen, J. (2016). Julkisoikeudellinen asema. Teoksessa Kirkon tulevaisuuskomitea: mietinnön liiteosa (s. 122–140). (Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja, Kirkko ja toiminta 48). Kirkkohallitus.


Työyhteisö ja virka

Suoritettava materiaali:
– Anetjärvi, S., & Jakobsson, M. (2022). Seurakunnan henkilöstöhallinto (4. uud. p.). Edita.
– Kopperi, K., Malo, T., & Tanska, J. (2019). Laki, evankeliumi ja KIRVESTES – johtajana kirkossa. Kirjapaja. (Soveltuvin osin oman ryhmän teeman mukaan.)
– KirVESTES 2025-2028: Kirkon virka- ja työehtosopimus sekä erillissopimukset. (2025). (Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja, Kirkko ja päätöksenteko 21). Kirkon työmarkkinalaitos. (Soveltuvin osin oman ryhmän teeman mukaan)
– Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. (s. 219-224.)

Työalan kehittäminen, suunnittelu ja arviointi

Suoritettava materiaali:
– Kaira, T. (2019). "Sitä kohti, mikä on edessä" – Strategia-ajattelun ominaispiirteet Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Kirkon tutkimuskeskus. (s. 37–54 ja 218–236)
– Suomen evankelis-luterilainen kirkko. (2020). Ovet auki – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026. (Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja, Kirkko ja toiminta 48). Kirkkohallitus.
– Siunauksen signaalit. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuusselonteko 2022. (Suomen ev.lut. kirkon julkaisuja, Kirkko ja toiminta 125). Kirkkohallitus.
– Vappula, K. (toim.) (2023) Millenniaalien polut. Reittejä aitoon ja läsnäolevaan kirkkoon. (Suomen ev.lut. kirkon julkaisuja, Kirkko ja toiminta 132). Kirkkohallitus.

Viestintään liittyvä oheismateriaali

– Ahlfors, H. ym. (2023). Viestintä vuorovaikutuksena ja yhteytenä. Teoksessa K. Vappula (toim.), Millenniaalien polut: Reittejä aitoon ja läsnäolevaan kirkkoon (s. 34–44). (Suomen ev.lut. kirkon julkaisuja, Kirkko ja toiminta 132). Kirkkohallitus.
– Akavan Erityisalat & Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti. (2021). Kirkon viestijöiden työsuhdeopas.
– Kormilainen, V., Ahonen, J., & Ijäs, J. (2016). Somempi seurakunta. Sosiaalisen median opas. Kirjapaja.
– Malmelin, K. (2013). Seurakuntien viestintäkirja. Kirjapaja.
– Suomen ev.lut. kirkko. (i.a.). Kirkon viestintä. https://evl.fi/plus/yhteiskunta-ja-kirkko/kirkon-viestinta/
– Wallenius, V. (2018). Diakoniatyön viestintä, vaikuttaminen ja digitalisaatio. Teoksessa P. Isomäki, J. Lehmusmies, P. Salojärvi, & V. Wallenius, Diakoniabarometri 2018: Yksinäisyyden monet kasvot (s. 48–79). (Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 56). Kirkon tutkimuskeskus.

Opiskelijan pitää varautua ja sitoutua pakolliseen lähiopetukseen. Lähiopetuksen ja seminaarityöskentelyn lisäksi työaikaa tarvitaan mahdollisesti kampuksella suoritettavaan verkkotenttiin valmistautumiseen, oppimateriaaliin perehtymiseen, pienryhmätyöskentelyyn ja oppimistehtävien tekemiseen.

1 op = 27 h opiskelijan työtä

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Hyväksyttyyn opintosuoritukseen vaaditaan pakollinen läsnäolo seuraavilla lähiopetuskerroilla:
1) Orientaatio
2) Luento: Kirkon virka
3) Luento: Viestintä seurakunnassa
4) Seminaari: Työelämätapaukset
5) Luennot: Seurakunnan talous, toiminta ja strateginen suunnittelu
6) Kehittämistoiminnan työpajat
7) Kokoava seminaari: kehittämistoiminta ja kirkon työntekijän reflektio

Tämän lisäksi opiskelijan tulee tehdä hyväksytysti oppimistehtävät:
– kirkon ja seurakunnan hallintoon ja organisaatioon liittyvä verkkotentti
– työyhteisöön liittyvään case -tehtävä
– viestintään liittyvä tehtävä
– kehittämistoiminnan posteri ja seminaariesitys kehittämisestä
– oman oppimisen ja osaamisen reflektointi

Hyväksytty/Hylätty

Mahdollisesti kampuksella toteutettava verkkotentti kirkon ja seurakunnan hallinnosta ja organisaatiosta. Tentin aikataulu lukujärjestyksessä ja Diaklessa.

Opintojaksolla on mahdollisuus täydentää kesken jäänyttä suoritusta rästisuorituksilla. Tästä tulee sopia toteutuksen vastuulehtorin kanssa.