”Sairaanhoitaja on monialainen asiantuntija”

Kun terveysalan lehtori Hanna-Leena Huttunen aloitti Diakissa, hän työskenteli ensin useammassa teknologiapainotteisessa hankkeessa. 

– Muutaman vuoden hanketyön jälkeen on ollut kiva palata opetustyöhön, nähdä oppilaita ja touhuta heidän kanssaan. Myös opinnäytetöiden ohjaus on ollut intohimoni aina. 

Hanna-Leenan polku työelämässä on kulkenut mielenkiintoisten etappien kautta tähän hetkeen. 

Ensimmäiseltä ammatiltaan hän on lähihoitaja, mutta koska asiantuntijarooli kiinnosti, hän päätti lukea sairaanhoitajaksi. Perioperatiivisena sairaanhoitajana hän työskenteli pitkään leikkaussalissa.  

–  Sairaala on täynnä teknologiaa, ja ketkä niitä laitteita käyttävät, elleivät sairaanhoitajat? He löytävät ensimmäisenä laitteiden virheet, bugit, ja vievät asioita eteenpäin. Sairaanhoitajat ovat tärkeässä roolissa, kun näitä tuotteita lähdetään kehittämään. 

Sairaalan tekninen ympäristö sytytti Hanna-Leenankin kiinnostuksen terveysteknologiaa kohtaan. Hän huomasi pohtivansa, miten potilaita voisi hoitaa niin, että sairaanhoitajalle jäisi enemmän aikaa hoitotyöhön. Hän ajatteli jo silloin, että teknologian avulla voitaisiin automatisoida tiettyjä toimintoja niin, että sairaanhoitajan työ olisi sujuvampaa. 

Koska Hanna-Leena halusi ymmärtää paremmin laitteiden teknologiaa, sopiva jatkokoulutusväylä löytyi tietojenkäsittelytieteistä.  

Muutakin kuin kliinistä hoitotyötä 

– Sairaanhoitajan työ voi olla muutakin kuin kliinistä hoitotyötä, Hanna-Leena Huttunen muistuttaa.  

Hoitoalalla on runsaasti yhteistyöpotentiaalia esimerkiksi teknologia-alan yritysten suuntaan. Sellaisessa Hanna-Leenakin on asiantuntemustaan kasvattanut. 

–  Taustani sairaanhoitajana teki mahdolliseksi sen, että työllistyin terveydenhuollon tietojärjestelmiä tekevään yritykseen ja sitä kautta terveydenhuollon työkulkujen asiantuntijan tehtävään. Vastasin terveydenhuollon työnkuluista ja olin se rajapinnan linkki sairaalaorganisaatioiden suuntaan.  

Hanna-Leenan mukaan sairaalamaailman ja hoitotyön tuntemus auttavat tuotekehityksessä. Teknisesti orientoitunut sairaanhoitaja ymmärtää potilaiden mutta myös ohjelmistokehityksen näkökulmia.  

Terveysteknologian yrityksistä Hanna-Leenan polku kulki kohti ammatillisen opettajan pätevyyttä ja myöhemmin tohtoriopintoihin. Väitöskirjassaan vuonna 2023 Hanna-Leena selvitti, miten puettavat sensorit auttavat migreenin ennakko-oireiden tunnistamisessa ja teknologia on siten potilaiden omahoidon tukena. 

Hanna-Leenan mukaan tulevaisuudessa sairaanhoitajilla tulee olla entistä paremmat valmiudet ymmärtää terveydestä saatavaa dataa, jota erilaisista sovelluksista teknologia-avusteisesti saadaan. 

– Sairaanhoitaja voidaan nähdä myös valmentajana, joka saa potilaan kiinnostumaan terveyden ylläpitämisestä. Potilas on oman sairautensa asiantuntija ja digipalvelut ovat tässä tukena. 

Hanna-Leena on hyvä esimerkki siitä, miten monipuolisen uran sairaanhoitajan koulutus voi mahdollistaa. Hän kertoo myös, että hänen koulutustaustansa on aina herättänyt kanssaihmisissä luottamusta. Sairaanhoitajan identiteetti on hänessä yhä vahvasti läsnä. 

–  Olen älyttömän ylpeä siitä, että olen sairaanhoitaja. Sairaanhoitajana olen monialaosaaja ja asiantuntija. 

Erilaisista taustoista tuleville opiskelijoille on tilausta 

– Hoitoalan tulevaisuus yhdistyy vahvasti teknologiseen kehitykseen, mutta nimenomaan niin, että digitalisaatio vapauttaa aikaa kohtaamiselle.  

Kohtaamisosaaminen on Diakin opetuksessa ehdoton vahvuus, eikä terveysteknologian kasvu sitä syrjäytä. Oikeastaan asia on päinvastoin: kohtaamisen taidot korostuvat digitaalisessa ympäristössä. Terveydenhuollossa tulee olla moninainen ammattilaisten joukko varmistamassa, että palvelut ovat kaikille saatavilla ja saavutettavia. 

Hanna-Leenan mukaan sairaanhoitajan työ sopiikin kaikille, joita ihmisläheinen työ teknologiapainotteisessa ympäristössä kiinnostaa. 

Diakissa sairaanhoitajaopiskelijat voivat suuntautua esimerkiksi kriittisesti sairaan ja lasten hoitotyöhön, mielenterveys- ja päihdetyöhön ja gerontologiseen hoitotyöhön. Teknologista näkökulmaa voi lisätä opintoihin esimerkiksi harjoitteluiden, hanketyön ja opinnäytetyön aihevalinnan myötä. 

Diakissa opiskelijat ovat olleet hyvin kiinnostuneita terveys- ja hyvinvointiteknologiasta. Opiskelijat ovat olleet mukana digihankkeissa ja opinnäytetöiden aiheissa teknologiset näkökulmat ovat lisääntyneet. 

– Yksi opiskelija tutki sairaalan infonäyttöjen hyödyntämistä potilaan ohjauksen tukena, toinen VR-teknologian käyttöä neurokirjolla olevien lasten kuntoutuksen tukena ja kolmas hyödynsi mobiiliteknologiaa terveyden edistämisessä. 

Kysyttäessä Hanna-Leena keksii heti useita herkullisia terveysteknologiaan suuntautuvia opinnäytetöiden aiheita esineiden internetistä terveydenhuollossa aina siihen, miten tekoälyä ja analytiikkaa voisi hyödyntää sairauksien ennustamisessa.  

Diakissa näistä teemoista kiinnostuneet opiskelijat ovat hyvissä käsissä, mutta kehitettävääkin löytyy. 

– Haluaisin, että meillä olisi tulevaisuudessa sairaanhoitajien koulutuksen suuntautumisvaihtoehtona terveys- ja hyvinvointiteknologia, jotta sairaanhoitajat ohjautuisivat myös alan yrityksiin hoitotyön asiantuntijoiksi.