Ensisijaisten hyvinvointivaikutusten arviointi (ENSKA)

Palveluiden aikaansaamat hyvinvointivaikutukset esiin ennakoiden

Ihmisen lisääntynyt hyvinvointi ei näy heti tilastotiedoissa. Palveluiden tuloksellisuuden seurantaan tarvitaankin työkaluja, joiden avulla asiakkaiden hyvinvointia voi arvioida jo ennen näkyviä harppauksia.

Ensisijaisten hyvinvointivaikutusten arviointi -työkalulla voit koota yhteen eri osapuolten näkemykset asiakkaan hyvinvoinnista.

Sen avulla mutu ja pienet tuunaukset siirtyvät historiaan, ja saat niiden tilalle keinot palveluittesi kehittämiseen kestävästi ja kokonaisvaltaisesti.

Perustat kuntoon

Työelämään tai koulutukseen kiinnittyminen on tutkitusti pysyvämmin mahdollista vasta, kun hyvinvoinnin perusta on kunnossa. Ensisijaisia hyvinvointimuutoksia seuraamalla voit arvioida jo perustan rakentumista eikä vasta sen seurauksia.

Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arvioinnin kysymykset antavat tietoa hyvinvointiin ensisijaisesti vaikuttavista asioista, kuten osallisuuden ja toimijuuden vahvistumisesta, kuulluksi tulemisen tunteesta ja luottamuksen tunteen lisääntymisestä jo ennen kuin ne näkyvät esimerkiksi palveluiden tarpeessa tai käytössä.

Pääset kiinni palveluiden ongelmakohtiin ennakoivasti, ja saat tukea myös palveluiden laadun parantamiseen.

Yhteisvaikuttavuus ratkaisee

Koska asiakkaan hyvinvoinnin tukeminen on moniammatillista työtä, palveluita pitää myös arvioida niiden yhteisvaikuttavuuden näkökulmasta. Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arvioinnin kysymykset onkin suunnattu paitsi asiakkaalle itselleen myös omatyöntekijälle ja muita asiakasta auttaville.

Kokonaiskuva tarvitaan, jotta tiedetään, onko toiminta kustannustehokasta, tehdäänkö päällekkäistä työtä ja toimivatko yhteistyömallit.

Lisäksi omatyöntekijä saa oman arvionsa tueksi vertailukelpoista tietoa siitä, tuottaako työ tulosta ja kokeeko asiakas saavansa tarvitsemaansa tukea.

Useille asiakasryhmille soveltuva työkalu

Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointia on jo hyödynnetty tuloksellisesti esimerkiksi jälkihuollossa, uravalmennuksissa, nuorten palveluissa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa eri puolilla Suomea niin kunnissa kuin järjestösektorilla.

”Kun voidaan osoittaa, että hyvinvointi kohenee, vaikkakin pienin askelin, se paitsi vahvistaa asiakkaan motivaatiota myös tekee ammattilaisten usein piiloon jäävän työn näkyväksi. Yhteisiä resursseja voidaan kohdentaa paremmin. Perustan rakentamista ei aina myöskään tarvitse aloittaa alusta, vaan seuraavassa hetkessä voidaan jatkaa oikealta tasolta ja kulkea tavoitteellisesti eteenpäin.

Erityisesti vaikeassa elämäntilanteessa olevilla arvioinnin tulee keskittyä ensisijaisiin hyvinvointimuutoksiin ja olla monitoimijaista osallisuudessa ja toimijuudessa tapahtuvien muutosten sekä palveluiden yhteisvaikuttavuuden näkyviin saamiseksi.”

Palvelun kehittäjä Reija Paananen

Sanoista tekoihin – lue artikkeli Dialogi-mediasta

Miksi asiakkaan, palvelun tuottajan ja sidosryhmien on arvioitava palveluita systemaattisesti?

Lue Reija Paanasen sekä muiden DiakHubin osaajien Anne Määtän, Sakari Kainulaisen ja Anne Surakan artikkeli Dialogi-mediasta. Oletko valmis entistä tuloksellisempiin palveluihin?

Ota yhteyttä ja pyydä työkalun esittelyä! Autamme myös sen käytössä.

Reija Paananen
reija.paananen@diak.fi