Facebook, Instagram ja Whatsapp ammattilaisten sosiaalisen median ykköskanavina

Vaikuttaa siltä, että nuorten parissa toimivat ammattilaiset hyödyntävät työssään ja vapaa-ajallaan vain muutamia some-kanavista. Kohtaavatko nuorten ja ammattilaisten käyttämät some-kanavat toisensa? Dimmi-hankkeen blogisarjassa pyritään nostamaan ammattilaisten tietoisuuteen uusia hyödyntämisen arvoisia some-kanavia.

Dimmi-hanke kyseli Turussa 27.-28.3.2019 järjestettyjen Nuori2019-messujen yhteydessä nuorten parissa työskenteleviltä ammattilaisilta sitä, mitä sosiaalisen median kanavia he käyttävät työssään ja vapaa-ajallaan.

Vastauksia saatiin kaiken kaikkiaan 123 henkilöltä. Tuloksia voidaan pitää ennen kaikkea vain suuntaa-antavina, koska monet vastaajista eivät välttämättä muistaneet kyselyn hetkellä kaikkia käyttämiänsä sosiaalisen median kanavia. Lisäksi monet vastaajista eivät täysin tienneet sitä, mitä sosiaalisen median kanavat tarkoittavat. Vastauksiin kirjoitettiin mm. useiden eri nettisivustojen nimiä.

Selkeästi suosituimmiksi nuorten parissa toimivien ammattilaisten käyttämiksi kanaviksi osoittautuivat Facebook ja Instagram. Yli sata työntekijää mainitsi käyttävänsä jompaakumpaa tai molempia näistä kanavista. Whatsapp ja Snapchat tulivat kanavista kolmos- ja nelossijoille, lähes puolet työntekijöistä mainitsi nämä vastauksissaan. Youtube ja Twitter jäävät taas selkeästi näiden neljän suosituimman kanavan taakse. Yksittäiset vastaajat mainitsivat myös muita kanavia vastauksissaan, kuten Jodelin, Linkedlnin, Tiktokin ja Discordin.

Messuilla oli kävijöinä esimerkiksi kuntien nuorisotyöntekijöitä, etsiviä nuorisotyöntekijöitä, järjestöissä nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia sekä nuorisoalan asiantuntijatehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Monet Dimmi-hankkeen esittelypisteellä käyneistä ammattilaisista työskentelivät pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomen tai Keski-Suomen alueella.

Some-kanavia hyvä nostaa esille ammattilaisille entistä enemmän

Kyselimme viime syksynä Kainuussa korkeakouluopiskelijoilta ajatuksia somen käytöstä. Saimme vastauksen 22 opiskelijalta. Tämän kyselyn perusteella korostuivat myös erityisesti Facebook, Whatsapp, Youtube ja Instagram suosituimpina kanavina.

Ainakin kainuulaisten vastaajien mukaan vain n. kolmasosa vastaajista käyttää erilaisia chat-palveluja. Tärkeimmiksi sosiaalisen median ominaisuuksiksi vastaajat nostivat nopeakäyttöisyyden, helppouden, sujuvuuden, luotettavuuden ja tietosuojan huomioinnin. Lisäksi vastauksista nousi esille myös sen tärkeys, että some vastaa omia mielenkiinnonkohteita ja ettei mainoksia esiinny liikaa sosiaalisessa mediassa.

Jääkö muiden some-kanavien kuin Facebookin, Instagramin ja Whatsappin käyttö todellisuudessa niin vähäiseksi kuin meidän kyselymme perusteella vaikuttaa? Mahdollista on, että kaikki työntekijöistä eivät muistaneet mainita kyselyssä aivan kaikkia käyttämiänsä some-kanavia.

Mielenkiintoista olisi tietää myös lisää siitä, miten aktiivisesti ja millä tavalla ammattilaiset näitä käyttämiään kanavia hyödyntävät. Näiden kyselyjen perusteella vaikuttaa siltä, että ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa hyviksi havaituista some-kanavista ja siitä, miten niitä kannattaa työssä hyödyntää.

Tietoa blogista

Asiantuntija- ja vertaistuen sosiaalisen median kanavien -blogi on osa Dimmi – Digitaaliset menetelmät nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen -hanketta. Blogiin kirjoittavat Diakin asiantuntija Antti Heinonen, sosionomi-diakoniopiskelija Sari Paihonen ja projektikoordinaattori Leea Naamanka.

Blogin tarkoitus on tuoda erityisesti nuorten parissa toimivien ammattilaisten tietoon sosiaalisen median kanavien mahdollisuuksia omassa työssä. Ajantasainen tieto auttaa pidemmällä tähtäimellä nuorten avun saantia sosiaalisen median avulla.

Hanketta toteuttaa Diakonia-ammattikorkeakoulu yhdessä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Dimmi-hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Dimmi somessa ja yhteydet

Dimmi-hanketta voit seurata myös Facebookissa ja Instagramissa tunnuksella #dimmiesr

Lisätietoja blogin vastuuhenkilöltä ja Diakonia-ammattikorkeakoulun projektikoordinaattorilta Leea Naamangalta leea.naamanka@diak.fi