Hallitusneuvottelijoilta peräänkuulutetaan konkreettisia tekoja syrjäytymisen vähentämiseksi

Nuorten syrjäytymistä pidetään yhtenä tärkeimmistä yhteiskunnassa kuntoon laitettavista asioista. Vaikka tietoa tarvittavista toimenpiteitä on riittävästi ja vaikuttavia toimintamallejakin löytyy, konkreettinen tekeminen jää puheen tasolle. Tulevan hallituksen tulee keskittyä nykyrakenteiden sekä johtamiskulttuurin uudelleen muokkaamiseen ja monitoimijaisen yhteistyöhön mahdollistamiseen. Lisäksi tarvitaan ammattilaisten asenteiden ja tekemisen tapojen muutosta.

Nuorten tarpeet ja tuki eivät kohtaa yhteiskunnan tarjoamien palveluiden tasolla. Raha-asioihin, tulevaisuuteen, mielenterveyteen, itsetuntoon ja jaksamisen vajeisiin liittyen tarvittavaa tukea ei joko ole tarjolla, tai oikean palvelun löytyminen tai tuen saaminen on vaikeaa. Ongelmien keskellä kamppaileva nuori ei usein saa tukea ajoissa eikä riittävästi. Nuorten silmin palvelut näyttävät pirstaleisilta, ja niihin hakeutuminen on jätetty pitkälti nuorten itsensä vastuulle.

Monitoimijainen yhteistyö ratkaisee

Nuorten parissa toimivat ammattilaiset tunnistavat monitoimijaisen yhteistyön tarpeen, mutta käytännössä ammattilaisten välinen yhteistyö on koettu hankalaksi. Esimerkiksi sektorirajat, vastuun paikantuminen, päätöksenteon vaikeudet, johtamisjärjestelmän monimutkaisuus sekä hallinnonalojen erilliset budjetit eivät kannusta yhteistyöhön.

‒ Yhteistä tahtotilaa ja tavoitteiden asettelua olisi mahdollista vahvistaa yhteisellä budjetoinnilla, nuoribudjetoinnilla, kuvaa Diakonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Reija Paananen.

Myös hiljattain julkaistussa OECD:n Investing in Youth Finland -maaraportissa Suomelta peräänkuulutetaan integroituja palveluita sekä tutkimuksen ja arvioinnin vahvistamista kaikissa kehittämistoimissa.

Yhteisen tekemisen tuloksia on seurattava yhteisvaikuttavuutta arvioimalla

Ensisijaisten hyvinvointivaikutusten arviointi on keskeinen arvioinnin kohde nuorten hyvinvointia tukevien palveluiden arvioinnissa. Ensisijaisia hyvinvointivaikutuksia ovat mm. kuulluksi tulemisen tunne ja luottamuksen lisääntymiseen liittyvät seikat.

Yhteiskunnan palveluita toteutettaessa tulee tehdä systemaattista arviointia sekä asiakkaan, palveluntuottajan että sidosryhmien näkökulmista.

‒ Toimenpiteiden arvioiminen viiveellä päivittyvien tilastotietojen perusteella ei ole riittävää, vaan tietoa pitää kerätä asiakastilanteita ja tietojärjestelmiä hyödyntäen, peräänkuuluttaa Paananen.

Esimerkiksi koulumaailmassa oppilaiden ja heidän vanhempiensa elämäntilanteista ja hyvinvoinnista tulisi kerätä dokumentoitua tietoa niin, että se auttaa varhaisen tuen tunnistamisessa ja monialaisessa yhteistyössä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kuopiossa kehitetty valmis toimintamalli, joka on nostettu OECD:n kautta esimerkkinä kansainvälisestä kehittämissuunnasta julkisissa palveluissa.

Liikkeelle kokeilemalla ja yhteiskehittämällä

Ammattilaisten yhteistyönä toteuttamaa mallia voisi lähteä toteuttamaan esimerkiksi kahdella paikkakunnalla.

‒ Yksin toimimisesta siirrytään yhteiskehittämiseen, jolloin mukana on alueen koko julkisen ja yksityisen sektorin, järjestöjen, seurakunnan ja asukkaiden muodostama ekosysteemi, kuvaa palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntija Anne Määttä Diakista.

Ekosysteemin muodostaa nuorten, eri hallinnonalojen ja toimijatahojen työntekijöiden, esimiesten ja johdon muodostama verkosto. Verkostoon liittyvien toimijoiden yhteistä tavoitetilaa, rooleja, yhteistyön mahdollisuuksia ja tarvittavia muutoksia tuetaan palveluintegraation muotoilu -työskentelyllä. Eri hallinnonalojen suositukset ja näyttöön perustuvat ohjeet yhtenäistetään yhteisen tekemisen osalta.

Diak tarjoaa työkaluja muutokseen ja arviointiin

Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntijat voivat tuoda edellä kuvattuun prosessiin valmiit työkalut: 3X10D-elämäntilannemittari auttaa kokonaisvaltaisen työotteen löytämisessä, Monitoimijainen arviointiväline ensisijaisten muutosten arvioinnissa, sekä Palveluintegraation muotoilu työskentelyn yhteensovittavassa johtamisessa.

Lisätietoja:

Anne Määttä, palvelujärjestelmäkehityksen erityisasiantuntija, anne.maatta@diak.fi, puh. 0400 979 932
Reija Paananen, projektipäällikkö, reija.paananen@diak.fi, puh. 040 508 4294