Taide herättää ja herkistää ymmärtämään sortoa – luova tekeminen lääkkeenä eriarvoistumiseen?

Kuinka taide ja luovuus voivat estää eriarvoistumista ja lisätä nuorten osallisuutta yhteiskunnassa? Leikillisyyden ja itseilmaisun merkitys ihmiseksi kasvamisessa –aamupalaseminaarissa etsittiin nuorten ja asiantuntijoiden kesken keinoja nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Tilaisuuden järjesti Diakin hallinnoima hanke Osallistava ja liikunnallinen teatteri, joka on ainutlaatuinen esimerkki tällaisesta toiminnasta.

Seminaarissa kuultiin nuorten ja nuorisoalan ammattilaisten lisäksi luovan työn ja päätöksentekijöiden reseptejä nuorten osallistumisen lisäämiseksi.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluodon viesti on selvä: koulutus ja kulttuuri kuuluvat kaikille. Hänen mielestään erityisen huolestuttavia nuorten kannalta ovat hallituksen suorittamat koulutusleikkaukset.

– Tässä on kyse rakenteellisesta välinpitämättömyydestä: tiedetään kyllä, ketä pitäisi auttaa mutta oikeita panostuksia ei tehdä. Tietoa on, mutta halua puuttuu, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Hankkeen järjestämässä aamupalaseminaarissa nähtiin parhaita paloja hankkeen video- ja teatteriproduktioista ja kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja aiheesta. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että taide ja kulttuuri voivat olla isossa roolissa nuorten hyvinvoinnista huolehtimisessa.

Alustuspuheenvuoron piti Iida Mäkikallio, joka toimii Filosofian Akatemialla sisäisen motivaation ja henkilökohtaisen kasvun asiantuntijana. Mäkikallio aloitti tilaisuuden korostamalla sisäisen motivaation merkitystä niin nuorten-, kuin nuorten kanssa työskentelevienkin ohjausvoimana.

Taide ennaltaehkäisemässä mielenterveysongelmia

Videoproduktioissa mukana olleiden Laura Kilpisen ja Antrei Riukulan kanssa aiheesta keskustelivat kansanedustaja Outi AlankoKahiluoto sekä Finlandia-palkittu kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme.

Panelistit pohtivat taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia. He olivat yhtä mieltä siitä, ettei osallisuuden tärkeyttä saa väheksyä. Heidän mielestään vuorovaikutustaitoja kehittävää toimintaa tulisi järjestää peruskoulun ensimmäisistä luokista lähtien. Alanko-Kahiluoto näki ongelmana myös riittämättömät resurssit.

– Pitkään on tiedetty, että peruskoulu on liian pulpettimaista, ja siellä on liian vähän vuorovaikutustaitoja kehittävää toimintaa. Hyvät opettajat ja hienot suunnitelmat eivät kuitenkaan auta, jos resurssit ovat riittämättömiä, Alanko-Kahiluoto sanoo.

Panelistit olivat huolissaan mielenterveysongelmien lisääntymisestä ja perustason mielenterveyspalveluiden heikentymisestä. He näkivätkin toimivan taidekasvatuksen yhtenä keinona nuorten mielenterveysongelmien ja jopa eriarvoistumisen ennaltaehkäisyyn.

– Taide herättää ja herkistää ymmärtämään sortoa. Taide kertoo meille, missä on kipeä ja herkkä kohta. Se havahduttaa näkemään toisessa ihmisessä samaa mitä itsessä on, mikä kasvattaa empatiataitoja. Mutta tähän tarvitaan taitava opettaja. Se on myös resurssikysymys, toteaa Hurme.

Alanko-Kahiluoto näkee, että poliitikot voivat vaikuttaa siihen, ettei eriarvoisuus lisäänny.

– Mikäli uskomme taiteen hyvinvointivaikutuksiin, siihen on satsattava lisää määrärahoja.

Leikillisyyden ja itseilmaisun merkitys ihmiseksi kasvamisessa – seminaari järjestettiin 20.11.2018. Sen järjesti Osallistava ja liikunnallinen teatteri – hanke, joka tarjoaa 15–25-vuotiaille nuorille tekemistä sekä kouluissa että vapaa-ajalla. Hankkeen tarkoituksena on tavoittaa myös haastavassa elämäntilanteessa olevat nuoret. Ryhmäohjaalille, opettajille tai muille nuorisoalan toimijoille hanke antaa mahdollisuuden saada uutta sisältöä omien ryhmiensä toimintaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoimaa hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Takaisin Ajankohtaista -sivulle