Uusi varhaiskasvatuslaki syrjisi ammattikorkeakoulusta valmistuneita ammattilaisia

Uuden lakiesityksen mukaan sosionomin tutkinnon suorittaneet eivät olisi enää kelpoisia toimimaan varhaiskasvatuksen opettajana. Tähän mennessä sosionomin tutkintoon on voinut AMK:ssa sisällyttää kelpoisuuden takaavat varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opinnot.

Ammattikorkeakoulut ovat joutuneet tänä keväänä ottamaan kiivaasti kantaa uutta varhaiskasvatuslakiesitystä vastaan. Esityksen mukaan tulevat sosionomit eivät täyttäisi kelpoisuusvaatimuksia varhaiskasvatuksen opettajaksi.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene julkaisi kannanoton, jossa ilmoitettiin lakiehdotuksen olevan ammattikorkeakouluja syrjivä. Lisäksi sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia on lähettänyt eduskuntaan vetoomuksen lakiehdotuksen kumoamiseksi.

Myös sosionomiopiskelijat ja valmistuneet sosionomit ovat ottaneet yhteyttä eduskuntaan ja tuoneet esiin luonnoksen ongelmakohtia.

Koulutuksesta ei löydy perusteita syrjintään

Tähän mennessä sosionomi on voinut sisällyttää tutkintoonsa 60 opintopistettä pedagogisia opintoja, jotka ovat taanneet kelpoisuuden lastentarhanopettajaksi.

– Sosionomeilla on yhtä laajat varhaiskasvatukseen liittyvät opinnot kuin yliopistotaustaisilla varhaiskasvatuksen opettajilla. Koulutuksen sisällöistä ei siis löydy perusteita sosionomien syrjintään varhaiskasvatuksen opettajan tehtävistä, linjaa Diakin vararehtori ja koulutusjohtaja Pirjo Hakala.

Lakiesityksessä ehdotetaan, että virassaan toimivien lastentarhanopettajien nimike vaihtuisi varhaiskasvatuksen opettajaksi, jolla myös nykyiset sosionomit voisivat toimia samoissa tehtävissä uransa loppuun.

Etenemismahdollisuuksia päiväkodin johtajaksi heillä ei kuitenkaan olisi ilman kasvatustieteen maisterin tutkintoa.

– Päiväkodin johtajan tehtävään tulisi rinnastaa kasvatustieteen maisterin lisäksi myös ylemmän AMK-tutkinnon suorittanut sosionomi, jolla on sosionomitutkinnossaan varhaiskasvatuksen opinnot. Ylemmän tutkinnon suorittaneella sosionomilla on takanaan yli kolme vuotta alan työkokemusta. Vastavalmistuneella kasvatustieteen maisterilla sitä ei ole välttämättä lainkaan, huomauttaa Hakala.

Myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan työtehtävät vaatisivat yliopistossa suoritettua kasvatustieteen kandidaatin tutkintoa.

Lain vaikutukset työelämään mietityttävät

Tulevat sosionomisukupolvet tulisivat toimimaan varhaiskasvatuksen sosionomeina, joille ei ole lakiesityksessä määritelty työtehtäviä tai vastuualueita. Arene on erittäin huolestunut lakiehdotuksen epämääräisyydestä. Lisäksi uuden lain seuraukset työelämään mietityttävät.

– Uusi laki lisäisi pulaa pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista ja johtaisi siihen, että sosionomit hoitavat tehtäviä vastaavan koulutuksen käyneinä, mutta silti lain mukaan epäpätevinä, pelkää Hakala.

Uuden varhaiskasvatuslain luonnosta käsiteltiin eduskunnan täysistunnossa 18.4.2018. Lakiesitys lähetettiin sivistysvaliokunnan käsiteltäväksi. Perustusvaliokunnan on vielä annettava lausunto luonnoksesta.