08.02.2012

Opiskelijalle

Opiskelu ammattikorkeakoulussa.

Opiskelu ammattikorkeakoulussa merkitsee valmistutumista ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Opiskelu vaatii vastuullisuutta omasta opiskelusta ja oppimisesta, oma-aloitteisuutta, itsensä hyväksymistä oppijana sekä uskoa itseen. Oman opiskelutyylin tunteminen ja itseohjautuvuus ovat merkityksellisiä: usein ne vaativat opettelemista.

Opiskelussa jaksamiseen vaikuttavat opiskeluympäristö, opiskelutaidot sekä opiskelijan hyvinvointi. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on edellytys opiskelulle ja opinnoissa etenemiselle. Koska opiskelijalle opiskelu on työtä, tulisi työkykyyn, siis toisin sanoen opiskelukykyyn kiinnittää huomiota koko ajan. Jos opiskelukyky heikentyy tai oppimisen esteitä ilmaantuu, on hyvä olla tietoinen Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjoamista ohjaus- ja hyvinvointipalveluista. Ongelmiin kannattaa tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Diakin toimipaikoissa on mahdollisuus saada tukea opinto-ohjaajan lisäksi kuraattorilta, terveydenhoitajalta tai oppilatospastorilta/diakonilta. Opiskelijahuoltoryhmät toimivat tai ovat käynnistymässä toimipaikoissa. Toimipaikan opinto-ohjaajalta saat lisätietoa palveluista.

Nuoruusikä

Monelle ensimmäiseen ammatilliseen tutkintoon tähtäävälle nuorelle opiskelu osuu ikävuosiin 18-30 eli myöhäisnuoruuden, varhaisaikuisuuden ja aikuisuuteen siirtymän aikaan. Tämä merkitsee siirtymistä aikuisen vastuuseen, sopeutumiseen ja sitoumuksiin. Siirtymä aikuisuuteen saattaa kulkea lähes huomaamatta. Useille ammattikorkeakoulussa opiskeleville nuorille on kuitenkin haasteellista samanaikaisesti rakentaa niin omaa kuin ammatillistakin identiteettiä. Nuoruusvaiheen kehitystehtävien onnistunut läpikäyminen on tärkeää ja merkityksellistä myös ammattiin valmistumisen näkökulmasta. Sosiaali- terveys- ja kirkon alan opiskelijat ovat valmistautumassa kohtaamaan ammatissaan muiden ihmisten elämän haasteita.

Opiskelu aikuisena

Aikuisena opiskelu on työn, koulutuksen ja sosiaalisten velvoitteiden yhdistämistä. Ajankäytöllisesti monet aikuisopiskelijat kohtaavat suuria haasteita.Oman oppimistyylin löytyminen ottaa aikansa, varsinkin, jos aiemmista opinnoista on kulunut useitakin vuosia. Myös muuttuvat elämäntilanteet voivat heijastua opiskeluun.Opintojen ja opiskelun henkilökohtaistaminen ovat tärkeitä avaimia opiskelussa jaksamiseen ja ammattikorkeakouluopinnoissa etenemiseen.

Aikuisopiskelutarina: "Opiskeluni Diakonia-ammattikorkeakoulussa olivat sujunet hyvin, mutta sitten tulin raskaaksi ja jäin pois opiskelusta pidemmäksi aikaa. Pysähdyksissä olleen opinnäytetyöprosessin käynnistäminen oli vaikeaa, mutta helpotti suunnattomasti, kun sai sanoa sen ääneen. Helpotti, kun kuuli toisten ryhmässä olijoiden kokemuksia, koska siihen saakka päällimmäisenä oli ollut häpeän tunne - tunne siitä, että on ainoa epäonnistuja eli ei-ajoissa valmistunut opiskelija. Merkittävää oli myös tunne siitä, että koulua kiinnostaa oikeasti, valmistunko ikinä." Sosionomiksi toukokuussa 2005 valmistunut.

Oppimisen esteistä

Oppimisvaikeus
Oppimisvaikeudet voidaan luokitella kielellisiin erityisvaikeuksiin, hahmotusvaikeuksiin, tarkkavaisuuden vaikeuksiin sekä motorisiin erityisvaikeuksiin. Oppimisvaikeus tarkoittaa sitä, että opiskelija oppii eri tavoilla tai eri tahtiin kuin muut opiskelijat. Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet eli lukivaikeudet ovat varsin yleisiä ja ne ilmenevät yksilöllisesti. Lukivaikeus ei liity lahjakkuuteen tai oppimiskykyyn, vaikka opiskelijan oma kokemus saattaa olla se, että hän on laiska tai tyhmä. Lukivaikeus voi ilmentyä lukemisen hitautena, kirjoitusvirheinä, hahmottamisen tai keskittymisen vaikeutena. Opiskeltavien asioiden muistaminen, keskittyminen tai esimerkiksi suuntien (oikea-vasen) havaitseminen voi olla vaikeaa. Lukivaikeus ei kuitenkaan ole este opiskella ammattiin.

Opiskelutarina: "Jo peruskoulussa minulla oli vaikeuksia asioiden ulkoa opettelussa.Sain lukuaineista huonoja numeroita, käytännön aineet sujuivat paremmin. Vahvuuksiini kuului ja kuuluu esiintyminen.
Nyt opiskellessani terveydenhoitajaksi luennoilla huomaan, että asiat saattavat mennä kokonaan ohi. Käsitteiden ymmärtäminen vie paljon aikaa. Aikani menee siihen, että kopioin asiat kalvolta. En pysty keskittymään yhtä aikaa luennoitsijan puheeseen. Illalla sitten huomaan, etten ymmärrä kirjoittamistani asioista juuri mitään. Käytännön tunneilla opin asiat mielestäni hyvin, kun opettaja näyttää ja sitten saan itse kokeilla asiaa itse.Olen myös huomannut, että ajattelen koko ajan, että mitähän muut minusta ovat mieltä. Aina en uskalla luennoilla vastata, vaikka asiasta jotain tietäisinkin. Minulle on tärkeää olla sosiaalisesti hyväksytty.
Työssäni lähihoitajana vanhainkodissa olen huomannut, että hoitotoimenpiteet sujuvat minulta erinomaisesti, mutta raporttitilanteiden jälkeen en aina muista, mitä puhuttiin. Onneksi kirjoitan asiat paperille, josta voin ne tarkistaa. Työssäni minulle ei ole tullut koskaan lääkkeenjakovirheitä, mutta tällä hetkellä opinnoissani lääkelaskut tuottavat eniten ongelmia. En ymmärrä laskuja, kaavoja ja laskutapoja.
Toivon, että saisin apua ongelmiini. Huomaan, että tämä on minulle hyvin raskasta ja itsetuntonikin alkaa kärsiä. Olen kiitollinen, että otatte huoleni vakavasti.
Terveydenhoitajaopiskelijan viesti opiskelijahuoltoryhmälle.

Stressi ja uupumus
Stressi vaikuttaa ihmiseen monella tavoin. Stressaantuneena saattaa tuntua, ettei pysty keskittymään ja tekemään opiskeluun liittyviä päätöksiä. Haasteelliset tilanteet, kuten tentit, saattavat vaikuttaa uhalta. Pitkäaikainen stressitila voi johtaa unettomuuteen tai ruokahalun katoamiseen. Myös itsestään huolehtiminen jää vähemmälle.
Itseltään paljon vaativa opiskelija voi joutua kierteeseen täydellisyyttä tavoitellessaan. Elämä voi kapeutua pelkästään opiskeluksi ja tentistä toiseen elämiseksi. Opiskelija uupuu ja opiskelusta katoaa ilo ja halu löytää uutta.

Masennus
Suru ja alakuloisuus kuuluvat ajoittain elämään. Pitkään jatkuessaan masennus on vakava sairaus, joka vaatii hoitoa. Masennuksen syyt ovat moninaisia ja liittyvät henkisiä voimavaroja sitovaan elämäntilanteeseen tai kokemukseen. Seurustelun loppuminen, ystävän vakava sairaus, taloudelliset vaikeudet, omat tai vanhempien ristiriitaiset odotukset itseä tai ammattikorkeakouluopintoja kohtaan tai huoli tulevaisuudesta voivat johtaa masennukseen. Vakavan masennuksen oireina saattavat olla pidempään jatkunut synkkä, surullinen tai tyhjä mieliala. Myös avuttomuuden tai arvottomuuden tunne, elämästä nauttimisen tunteen puuttuminen kertovat jonkinasteisesta masennuksesta.

Jännittäminen, paniikkioireet
On luonnollista tuntea eriasteista jännitystä. Jännittämisen ongelma on varsin yleinen ja usein jännittäjä ei siitä itse kerro. Ammattikorkeakouluopiskelussa jännittäminen voi liittyä esiintymiseen yleisön edessä tai vuorovaikutustilanteisiin yleensä. Haitalliseksi jännittäminen muuttuu, kun se alkaa rajoittaa elämää. Tärkeää on jännitämisen tunnustaminen itselleen ja avun hakeminen. Psykososiaalinen tuki sekä vähitellen etenevä harjoittelu esimerkiksi esiintymiseen liittyen voivat vähentää jännittämistä.
Jännittäminen ja ahdistus saattavat ilmentyä myös yhtäkkiä, paniikinomaisesti. Paniikkikohtaukselle on tyypillistä yllättävä, voimakas ahdistuneisuuskohtaus. Oireina voivat olla hallinnan menettämisen pelko ja monet ruumiilliset oireet kuten sydämmentykytys, hengenahdistus tai huimaus. Toistuvia paniikkikohtauksia nimitetään paniikkihäiriöksi. Kohtauksia alkaa tulla usein ja vähitellen ne alkavat rajoittaa elämää niin, että esimerkiksi opiskelu häiriintyy vakavasti.