|
|
| 04.02.2012 |
|
|
Erilainen oppija ammattikorkeakoulussa
Kuka on erilainen oppija?
Opiskelija voi jo
ammattikorkeakouluun tullessaan olla erilainen oppija, tai erilaiseksi
oppijaksi voi tulla opintojen aikana esimerkiksi merkittävästi muuttuvan
elämäntilanteen vuoksi. Erilainen oppija voi olla kuka tahansa.
Tyypillistä
erilaiselle oppijalle on erilainen tapa opiskella tai hahmottaa oppimista.
Monet erilaiset oppijat selviävät opinnoissaan sujuvasti, toiset taas
tarvitsevat aika ajoin erilaista tukea. Usein erilaisella oppijalla on
monelaisia ja monenasteisia haasteita kohdattavanaan sekä opiskelussa että
elämässä yleensä. Toisinaan erilainen oppijuus johtaa myös opintojen
viivästymiseen.
Mitä oppimisen esteet voivat olla?
Erilainen
oppija on henkilö, jolla on fyysisiä, psyykkisiä tai
sosiaalis-kulttuurisia esteitä oppimisessaan tai opiskelussa
ammattikorkeakoulussa. Fyysisiä esteitä voivat olla pitkäaikaissairaus tai
fyysinen vamma tai haitta. Psyykkiset esteet voivat liittyä oppimisen
vaikuteen. Näitä ovat esimerkiksi lukemisen, kirjoittamisen tai
hahmottamisen vaikeus. Myös esiintymisjännitys, motivaatio ja sitoutuminen
tai huoli omasta jaksamisesta saattavat aiheuttaa ongelmia tai
huolestuttaa.
Osalla ammattikorkeakouluopiskelijoista on
mielenterveyden ongelmia kuten uupumusta ja masennusta tai vakavaa
päihteiden käyttöä. Sosiaaliset ja kulttuuriset esteet voivat liittyä
aiempiin oppimiskokemuksiin, joista esimerkiksi koulukiusatuksi tulemisen
kokemus voi aktivoitua ammatillisen koulutuksen aikana.
Opiskelijan
taloudellisen tilanteen heikkeneminen tai perhesuhteissa tapahtuvat
voimakkaat muutokset saattavat estää opintojen täyspainoista edistymistä.
Oppimisympäristö ja opetuskulttuuri ammattikorkeakoulussa saattavat
varsinkin opintojen alkuvaiheessa muodostua esteiksi.
Miten
oppimisen esteitä voitaisiin tunnistaa ja mitkä ovat parhaita ohjauksen ja
tuen muotoja?
Useimmiten opiskelija tunnistaa itse omia
oppimisen esteitään. Keskustelu hyväksyvässä ilmapiirissä on hyvä
lähtökohta oman tilanteen kartoittamiseksi. Diakonia-ammattikorkeakoulussa
opiskelija- ja opettajatuutorit ovat lähimpiä tuen antajia. Molemmat ovat
toimiessaan kohdanneet erilaisia oppijoita. Oppimisen, erilaisenkin,
pohdintaan tulisi olla aikaa.
Opinto-ohjaajilla on koulutusta ja
kokemusta opiskelijoiden erilaisista taustoista ja elämäntilanteista.
Opinto-ohjaajan kanssa työstettävään henkilökohtaiseen
opiskelusuunnitelmaan on hyvä kirjata myös huomiota erilaisesta tavasta
oppia tai edetä opinnoissaan.
Tosinaan oppimisen esteisiin
liittyvä erityisohjaus eli lisäopetukseen ohjaaminen tai
opiskelijahuoltoryhmän tuki ovat tarpeen. Ammattikorkeakouluopiskelijan
hyvinvointia voidaan parhaiten tukea ennalta ehkäisevin keinoin. Oppimisen
esteiden avoin käsittely ja mahdollisimman varhainen puuttuminen ovat
keskeisiä asioita.
Lisätietoa, kirjallisuutta
ja hyödyllisiä nettisivuja
Kokko, P. & Kolehmainen,
S. (toim.) 2001. Mutkatonta opiskelua - puheenvuoroja
ammattikorkeakouluopintojen edistämisestä.Hämeenlinna:Hämeen
ammattikorkeakoulu
Ladonlahti, T. & Pirttimaa, R. (toim.) 2000.
Erityispedagogiikka ja aikuisuus. Espoo:Palmenia.
Mannisenmäki, E.
& Valtari, M. 2005. Valmistumisen vallihaudalla - opintojen kesto
2000-luvun hyvinvointivaltiossa.Helsinki:Edita.
amiedu.net,
Jokeri-porttaali, kun lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka on vaikeaa kristillisen
opiston säätiö, lukiklinikka kynnys,
vammainen opiskelija lukihero,
lukivaikeudesta, lukihäiriön testaaminen mielenterveysseura,
mieli-info nyyti.fi
,korkeakouluopiskelijoille tarkoitettu opiskelijoiden tukikeskus,
mm.virtuaaliolkapää opintoluotsi,
tietoa opiskelusta teknillinen
korkeakoulu, erilainen oppija sivusto oppimisvaikeuksista YTHS,
terveystietoa
diakin
etusivu
|
|